Onko kellään kokemusta laajasta vesivahingosta? Meille tuli juhannuksena yläkerrasta reipaasti vettä ja koko asunto meni remonttiin. Vesi valui tunteja lähes koko asuntoon ja sitä olisi voinut kutsua tippukiviluolaksi. Purkuun meni suurin osa lattioista, seinät ja katot. Jäljelle jäi keittiönkaapit, lasten lattiat ja kylppäri. Remontti "valmistui" sunnuntaina ja meidän olisi pitänyt hyväksyä remontti, mutta löysimme keittiön seinästä hometta. Olimme jo aikaisemmin kyseenalaistaneet nämä purkamattomat kohteet, kun vesi oli tehnyt niin kamalasti tuhoa ja nämä kohteet oli mukana kuten nämä jo puretut kohteet. Nyt löydön jälkeen keittiö tullaan purkamaan. Olemme tietysti todella huolissaan kylpyhuoneen ja lasten lattian suhteen. Kylpyhuone on tehty 60-luvulla ja siellä on istuma-amme. Kuulin ettei silloin välttämättä käytetty vesieristettä. Lattia on vanha, ehkä yhtä vanha tai vanhempi kuin kylppäri, mutta muista huoneista löytyi 0,5 m syvä tila täynnä ikivanhoja eristeitä. Isännöitisjästä ei ole apua, hän ei varmasti ymmärrä tämän kuuluvan hänen työhön. Onko vinkkejä tai omia vastaavia kokomuksia?
Vesivahinko kotona kerrostalossa
Nippu
94277
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
vanhoissa kerrostaloissa on käytetty huonetiloissa eristeenä turvetta, kylpyhuoneissa (jos tila on tarkoitettu kylpyhuoneeksi) hiekkaa ja tiilimurua ym. rakennusjätettä. Pahimmassa tapauksessa kylpyhuone on tehty suoraan valamalla betonikakku vanhan laudoituksen päälle. vedeneristeitä ryhdyttiin käyttämään vasta 80-luvulla. Et kertonut kuinka vanha talo on.
Talo on valmistunut 1914, mutta kylppäri tehty silloin 60-luvulla.
Käsittääkseni huoneistossa on tehty asianmukainen kosteuskartoitus, purku ja kuivaus.
Tämä tarkoittaa ainakin kanta-Helsingin alueella sitä että KAIKKI vähänkin märkä roudataan lavoille, ja kiinteä kuivataan koneellisesti ajan kanssa. Siis: piikataan ja jyrsitään ja pistetään ränniin lattiat seinät ja katot.
Kun kuusikymmenluvulla rakennettiin vanhoihin kivitaloihin kylpyhuoneita, niin tapana oli suurimmassa osassa piikata irti vain kaatovalu (ylin valukerros). Tämän kerroksen alla on tasausvalu, jonka alla taas pikikerros vesieristeenä. Jos on käynyt niin, ettei mittari ole heilunut tökättäessä kylpyhuoneen lattiaan, niin käsittääkseni mittariin olisi vaihdettava patterit tai toinen mies/nainen mittarin alkupäähän. Kokemukseni mukaan joka ikisessä vesivahingossa on jouduttu purkamaan lattia bitumikerroksen läpi massiiviin asti. Se on ainoa tapa kuivata lattia.
Eikä tässä vielä kaikki:
Jos vettä on todellakin tullut putouksena, niin näin näkemättä kohdetta, se olisi pitänyt purkaa kauttaaltaan - kaikki ulos - aina teräsbetoniin ja tiileeen asti. Sillä jokaisessa nopeasti hoitamattomassa tapauksessa on tuloksena ollut hometta, pistävää hajua ja asuinkelvottomuutta.
Positiivinen pilkahdus:
Saattaa olla että kylpyhuoneen lattia on ainut kuiva paikka talossa.
No toi ei kuulosta kovin hyvältä. Meille tehtiin kuivatus "asianmukaisesti", mutta purkua ei tehty näihin kolmeen mainitsemaani kohteeseen eli lasten lattia, kylpyhuone ja keittiö. Olen itse sitä mieltä, että kaikki pitäisi vetää auki ja tarkastaa. Vaadinko liikaa? Tässä jutussa ei olla edetty järkevasti, koska tuntui siltä että kaikki vaan kiinni nopeesti ja uutta maalia päälle. Esimerkiksi meidän kyppäri saumattiin uudelleen eli tuntuu kun yritettäsiin vain peittää kaikki. Kaikkein vaikeinta on ollut vaatia asioita, kun "asiantuntijat" kumoaa epäilyni aina jollain hyvällä selityksellä. Nyt en tietysti niihin luota, koska homelöytö todisti mun olevan oikeilla jäljillä.
Vaikka sinulla itselläsi ei ole kosteusmittaukseen tarvittavia välineitä, niin sinulla on olemassa (varmaankin) alakerran naapuri. Vedellä kun on tapana etsiytyä joka ikisestä kolosta sisään etsiessään tasapainoa elämälleen, samalla kun se levittäytyy suuremmalle alalle ja kulkee alaspäin.
Jos olet väleissä alakerran naapurisi kanssa, niin käypä katsomassa mistä kohtaa hänen kattonsa maali/laasti retkottaa. Sen kohdan yläpuolella on sinun vesivahinkosi.
Mielestäni kylppärin suhteen ei ole mikään kiire (jos vesivahinko tapahtui jossain muualla kuin kh:n putkihormissa).
Onnea etsintöihin.
Asumme ekassa kerroksessa ja yläkerrasta tullut vesi on kulkenut meidän asunnon läpi kellariin, jota ei ole mitenkään kuivatettu. Sieltä imettiin irtovesi vahingon jälkeen ja siihen se sitten jäi. Olen nähnyt kuvia, joissa näkyy tihkuva vesi kellarin katossa. Luulen että kuivatus on tehty ainakin meidän asunnossa loppuun saakka. Minua lähinnä ihmetyttää sen keittiön seinän homeen kasvu. Jos sitä on tullut sinne, niin miksi ei muualle? Se on ainoa paikka missä on paljasta seinää (kaapin sisällä), muut kastuneet kohteet revittiin alas. Vesi meni myös kylpyhuoneen läpi, se näkyy selkeinä valumajälkinä kaakelissa ja saumoissa. Kiitos kommenteista =)
Kaikki ne kosteat paikat joissa ei ilma kierrä, homehtuu (kiinteiden kaapistojen taustalevyt/seinä, ylä- sekä alasokkeleiden umpiot - ehkä myös suljettu kaappi). Homeen ilmestyminen käy hyvin äkkiä, ehkä kuivausta ei oltu vielä saatu pyörimään, tai sitten vettä on ollut niin valtavasti, että se ei ole ehtinyt homehtumista pysäyttää. Kuitenkin kysymys on pienestä alasta ja ongelmasta, joten hyvä kun tuli kuitenkin purettua pois.
Ihan vain mielenkiinnon vuoksi: Mistä se vesi alunperin lähti tulemaan (siis mikä linja petti/kuka sammui lattiakaivonsa päälle)?
Asunto oli ollut 2 kk tyhjillään ja hana jäänyt epähuomiossa auki. Sitten juhannuksena se päätti prakata, kun koko rappu oli juhannusta viettämässä. Vesi levisi aluksi yläkerrassa ja löysi sitten mukavasti reittinsä meille =) Vielä haluaisin tarkennusta, että miten sitten lattian alla tai kaakelin välissä tapahtuu, kun eihän se ilma sielläkään pääse kiertämään? Toki nyt näemme miten pahasti keittiö on homehtunut, kun kaapit otetaan alas.
Nämä lattiat ovat sitten minulle melkoinen mysteeri. Luultavasti teillä on asunnossa alimpana lattiakerroksena ponttilautalattia (puulattia vasojen päällä). Sen päällä sitten voi olla mitä tahansa, eikä se vaikuta mitenkään asiaan. Tämän ponttilautalattian alapuolella on eristetila, joka on täynnä mitä ihmeellisempää rakennusjätettä ja muuta törkyä: katkenneita kirveenvarsia, viinapulloja, sanomalehtiä vuodelta joskus, olkia, purua, lastuja, heiniä, röökiaskeja, tai jonkun duunarin muumioitunut anoppi.
Tämä kerros imee vettä kuin sieni. Ja tämä kerros on pohjaltaan samassa tasossa kuin muukin huoneiston massiivi.
Itseäni ihmetyttää noin suuren vesivahingon (vuodon ajallinen pituus) jälkeen se, että jostain löytyi kuivaa lattia-alaa.
Olet aivan oikeassa: siellä ei kierrä kuin kummitustarinat.
Laatat taas rapsahtelevat irti, homehtuvat taustoiltaan, niin kuin Gyprot (rakennuslevyt), paneloinnit ja rungot, ilman rapsahtelua.