novelle: case-esimerkki

Hei

Lueskelin vastauksiasi ja tunnut tietävän mistä puhut. Voisinkohan vaivata sinua tai muita asiantuntijoita asiassani?

Seurustelin vuonna 2006 viitisen kuukautta erään miehen kanssa, joka osoittautui myöhemmin persoonallisuushäiriöiseksi sekakäyttäjäksi. Päätettyäni suhteen alkoi mitä ikävin häiriköinti, uhkailu, rimputtelu, oven hakkaaminen, you name it, joka johti lopulta lähestymiskieltotuomioon. Tuomio päättyy 15.10.2007, mistä alan olla aika huolissani.

Mies on nimittäin tuomion saatuaan jatkanut häiriköintiä netin kautta säännöllisesti ja lähettänyt myös kerran tekstiviestin uuteen puhelinnumerooni, jota hänelle ei pitäisi olla. Olen tehnyt jokaisesta lähestymisestä ilmoituksen poliisille, mutta jostain kumman syystä lähestymiskiellon rikkomiseen vaaditaan näemmä enemmän, kuin mitä sen saamiseen. Vasta kolmas yhteydenotto huhtikuussa 2007 johti johonkin ja silloin nimikkeeksi tuli kunnianloukkaus, ei lähestymiskiellon rikkominen. Kyse oli häpäisevän tunnistettavan kuvamateriaalin julkaiseminen laajalle joukolle. Jokainen voi miettiä miten hauskaa se oli.

Mies on tämän jälkeen tavallaan lähestynyt kahdesti, muodossa että on kirjoitellut nimettömiä häväistyskirjoituksia harrastajaryhmän keskustelupalstalle, jossa minut tunnetaan hyvin (myös livenä). Kirjoituksissa oli mm. yksi kummallinen klo viideltä aamuyöstä postattu kirjoitus, jossa mies kertoi olevansa nykyisen miesystäväni raskaana oleva jätetty naisystävä, minä olin kodinrikkoja ja muuta ihmeellistä soopaa. Hänet oli helppo tunnistaa näistä, mutta todistaminen ei onnistu. Kirjoitukset poistettiin kyllä nopeasti.

Sain nyt kutsun sovitteluun, koskien kunnianloukkausta. Ensireaktio oli mennä, mutta nyt näitä luettuani ja asiaa mietittyäni tuntuu ettei sovittelunkaltainen ns. löysä toimenpide pure häneen. Myös ajatus siitä, että istuisin samassa pienessä tilassa tuomitun väkivaltarikollisen ja sekopään kanssa, tuntuu hirveän ahdistavalta (oikeudenkäynnin tiimoilta kävi ilmi, ettei aihe ollut hänelle ollenkaan tuntematon. Olin kolmas perättäinen syytteen nostanut naisystävä). En haluaisi puhua hänelle ollenkaan, saati neuvotella jossain ystävällishenkisessä sallivassa hengessä.

En ole kiinnostunut sakottamaan häntä tai ajamaan ahdinkoon, mutta sovittelu tuntuu ristiriitaiselta. Olen melkoisen vakuuttunut, että häirintä jatkuu 16.10 jossain muodossa. Joko hän tulee palloilemaan asunnon liepeille tai lähettää jotain ilkkuvaa sähköpostia, jotain kontaktointia tulee erittäin todennäköisesti, koska homma on jatkunut koko tämän ajan.

Vaikuttaisiko sinusta kokemuksesi perusteella siltä, että sovittelu ei ole nyt järkevin ratkaisu?