lakkasuolla. Lähdettin lakkoja poimimaan kolmen naisen voimalla. Tiesinhän minä ettei sieltä mitään suurta saalista saisi mutta kuitenkin. Kävellessäni huomasin maassa kummallisen tallotun paikan, aivankuin siinä olisi joku selällään kellinyt ja siinä keskellä kuollut lintu. Sitä senkummemmin miettimättä jatkoin poimimista. Ennenpitkää yhtä rouvista alkoi väsyttämään ja eikös nyt jo lähdetä?
Sanoin siihen. että menkää edellä minä käyn vielä suonreunalla olevien kallioiden lähellä katsomassa löytyisikö sieltä lakkoja.
Siinä kyykkiessäni kuulin erikoista nuuskuttelua. Suoristauduin ja katsoin ympärilleni, ei mitään. Jatkoin marjastusta, ääni kuului taas. Edessäni oli noin metrin korkuinen pajukko, minkä takana näin jonkun tumman hahmon.
Kauhistuksen kananjalat, se oli karhu, marjastamassa niinkuin minäkin. Sydämmeni löi tuhatta ja sataa. Lähdin juoksemaan. Kaaduin ja saapas juuttui ojitusojaan. Pääsin kuitenkin ylös ja taas juoksin henkeni edestä, toinen saapas mutaa täynnä. Vihdon olin auton luona ja ilman marjoja. Rouville kerroin näkemästäni ja toinen heistä kertoi myös kuulleensa voimakkaan hengittelyn ääniä.
Mahtoi karhu vekkulilla olla hauskaa jos marjastamiseltaa kerkesi seurata poukoilemistani.
Perään ei kuitenkaan lähtenyt ja olihan varmasti nähnyt meidät kaikki kolme ja yhtäaikaa.
Parin viikon kuluttua oli lehdessä kartta, juuri siitä kohdasta ja että sillä seudulla liikkuu karhu.
Sanoin siihen. että menkää edellä minä käyn vielä suonreunalla olevien kallioiden lähellä katsomassa löytyisikö sieltä lakkoja.
Siinä kyykkiessäni kuulin erikoista nuuskuttelua. Suoristauduin ja katsoin ympärilleni, ei mitään. Jatkoin marjastusta, ääni kuului taas. Edessäni oli noin metrin korkuinen pajukko, minkä takana näin jonkun tumman hahmon.
Kauhistuksen kananjalat, se oli karhu, marjastamassa niinkuin minäkin. Sydämmeni löi tuhatta ja sataa. Lähdin juoksemaan. Kaaduin ja saapas juuttui ojitusojaan. Pääsin kuitenkin ylös ja taas juoksin henkeni edestä, toinen saapas mutaa täynnä. Vihdon olin auton luona ja ilman marjoja. Rouville kerroin näkemästäni ja toinen heistä kertoi myös kuulleensa voimakkaan hengittelyn ääniä.
Mahtoi karhu vekkulilla olla hauskaa jos marjastamiseltaa kerkesi seurata poukoilemistani.
Perään ei kuitenkaan lähtenyt ja olihan varmasti nähnyt meidät kaikki kolme ja yhtäaikaa.
Parin viikon kuluttua oli lehdessä kartta, juuri siitä kohdasta ja että sillä seudulla liikkuu karhu.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Marjoja ei saatu, mutta minna ja tytöt pääsivät kotiin.
Jokaisella sadullahan on onnellinen loppu!
muttei satua.
tiedätkö mitä minä sain kuulla. en todella yhtä raflaavaa kuin sinä.
Sissin edelliseen pentueeseen syntyi jännän värinen pentu. Punainen joka ei oikein ollut normin punainen. Lähinnä tuli mieleen maksa, mutta oudoksi asian teki se, että pigmentti on musta. Kuvia läheteltiin eri kasvattajille, ulkomailla paljon arvosteleville tuomareille. Kukaan ei ennen ollut rodussani nähnyt vastaavaa väriä. No yhdistyksemme puheenjohtaja lähti selvittelemään asiaa ja nyt on tullut vastaus, koira on väriltään "karhunmusta". Koira muutti Espanjaan, siellä tuskin on lakkoja sen syödä. Vaan nalle mikä nalle.
Että värivirheellinen lähetettiin tarpeeksi kauas. Näkyykö tuo jalostusnetissä ?
En ole oikein perillä minkävärisiä sinun kasvattamasi koirien pentuväri on. Maksanvärinen?
Luulen, että väri vaalenee pennun kasvaessa.
ja koiran omistajat asuvat Espanjassa. Ei sitä mihinkään piiloon ole laitettu.
miten tuon kyseisen pennun värin kanssa on käynyt. Omistajilleen edelleen se maailman parhain koiruli.'
Karkeilla se ilmenee hieman eri tavalla. Kuulemma samassa karvassa punaista ja mustaa. Välillä näyttää ihan mustalta, mutta auringossa taas ihan toiselta.
voi olla:
http://www.de5stora.com/illustrationer/multi_20070601084825.wm
Sarjassamme: "Mielenkiintoisia elämyksiä metsässä"
Hoppsan, sidan kunde inte hittas
etten senjälkeen ole mennyt marjaan sinne suolle ja jotenkin kavahdan kaikkia soita,säikähdin niin valtavasti.
Turhaan tietenkin aikoinaan peloteltu.