Hei! parsonpentuni on aloittanut uuden "leikin". Se lenkillä kävellessämme (koira vapaana) pyörii minua ympäri haukkuen/muristen ja ikäänkuin leikkiin kutsuen. Ensin en reagoinut mitenkään ja lähinnä huvitti koko touhu. nyt kuitenkin se tekee sitä niin usein, että koira sotkeentuu jalkoihini. pelkään että potkaisen sitä kävellessäni, joten pysähdyn ja kiellän koiraa. silloin se yleensä alkaa puuhaamaan jotain muuta. ja taas päästään eteenpäin.koira on myös napannut housunlahkeesta innoissaan kiinni hyppiessään ympyräänsä..silloin kielsin heti ja koira kyllä totteli sitä.. Onko kuitenkin pysähtyminen tavallaan "koiran käskystä" huono tapa, pitäisikö vain jatkaa matkaa huomioimatta? kokemuksia. Tämmöinen peli alkoi viikko sitten, pentu 12vk. uhitteleeko se vai onko vain innoissaan?
pentu haastaa,kutsuu leikkiin ?
hyrräjaloissa
101726
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Moni ongelmakäytös alkaa viattomasti ja ikään kuin vähingossa. Uskoisin että pentusi kutsuu sinua leikkiin, mutta ajan kanssa voi käytös muuttua hallitsevaksi, eli jos toimit kuten pentu haluaa, se alkaa vaatimaan sinua toimimaan haluamallaan tavalla myöhemmin useammin ja enemmän "tosissaan". Mutta ei läheskään joka koira halua hallita omistajaansa.
Jos riehuminen on sen verran hillittyä, että voit jatkaa matkaa siitä välittämättä, niin tee niin, mutta muistaa kannattaa, että liike innostaa koiraa. Joten yhtä hyvin voit pysähtyä, mutta samalla osoitat pennulle, että pysähtyminen ei merkitse mitään hauskaa, se ei siis tarkoita sitä että pysähdyt koska haluat kiinnittää huomiosi pentuun ja näin vahvistaa toimintaa, huomioimista on myös toruminen. Kuten tässä tapauksessa, koira tekee tätä vaikka saat kiellolla sen lopettamaan, eli mieti onko käytös lisääntynyt, vai vähentynyt, kielto voi olla koiralle käytöstä vahvistava, mikäli se ei yhtään vähene, mutta jos koira mielestäsi toimii näin harvemmin, kun olet sitä kieltänyt, niin silloin kielto ei käytöstä ole vahvistanut. Jos taas koira tekee tätä saman verran tai enemmän, niin kielto ei ole oikea ratkaisu, vaan se että toimintaa ei seuraa mitään, ei kieltoa, ei varsinkaan leikkiä, ei edes katsomista koiraa päin.
Pennulle on kyllä luonnollista tarttua lahkeisiin, koirat leikkiessään näykkivät toisiaan jaloista, ja tämä kuuluu varmaan jokaisen pennun kokeiluihin, luonnollisesti et voi käytöstä hyväksyä.
Minusta on suoraan sanottuna typerää kääntää 9 viikkoisen pennun kutsu leikkiin hallitsemis yritykseksi.
Jos pentusi haluaa jossain vaiheessa hallita, (uhittelee käskyistä huolimatta, heiluttaa vain häntäänsä tuntemilleen kielloille, puree, näykkii, tai käyttäytyy vahvasti dominoivaan tapaan), se tapahtuu kyllä hieman myöhemmin.
Tällä hetkellä pentusi on vain pieni lapsi joka hakee rakkautta ja huomiota.
Kiinnitä huomiosi vastaavaan vasta kuukausien kuluttua.
Olen täysin eri mieltä. Pieni pentu ei osaa dominoida mutta helpommalla pääsee kun heti puuttuu tuollaiseen käytökseen.
Koiran kasvatuksessa pahin virhe mitä voi tehdä on ajatella että kiinnitämpä huomion tuohon käytökseen vasta sitten kun se on vanhempi.
Miksi ihmeessä ei puuttuisi samantien kun pentu on vielä pieni ja oppii nopeasti.
Itse en halua että koirani riekkuvat hihnassa, jo siitä syystä että niitä on kolme ja yhteislenkeistä ei tulisi mitään.
JOs pentu haluaisi hihnassa leikkiä ja riehua niin itse pysähtyisin ja odottaisin että kohtaus menee ohi. En lähtisi edes kieltämään jos kyse olisi vain riehumisesta. Jos taas hampailla purraan niin siitä tulee ärähdys. Jos mahdollista niin tietenkin pientä pentua kannattaa lenkkeilyttää vapaana niin paljon kuin mahdollista.
kirjoittaja vissiin sanoi että pentu tekee niinkuin tekee VAPAANA !
En minäkään hihnassa kulkevan pennun antaisi riekkua. !
ja kyllä pentu myös tekee juuri tuota jota suluissa kirjoitit eli ei noteeraa tuttujakaan kieltoja toisinaan ihan tahallaan. Että kyllä pitää jo puuttua, vaikka toki vauvahan tämä on, mutta osaa jo koittaa päättää/kääntää omistajan suuntaa esim. lenkillä pysähtymällä hihnan toiseen päähän kun lähdetään jostain kivasta paikasta tms. ollaan kaatosateessa seisottu kumpikin odottaen että millonkos toinen luovuttaisi:) kiitos vinkeistä, eiköhän päästä vielä eteenpäin nätisti.
Johdonmukainen kasvatus tarkoittaa sitä, että jos joku asia on kielletty, se on sitä aina. Jos pentuna katsoo läpi sormien, kun se on niin pieni, kostautuu varmasti vanhempana. Pienenä se opettaminen vain on paljon helpompaa...
Johdonmukainen kasvatus ei pelkästään tarkoita sitä että joku asia on kielletty se on kielletty aina. Kyllä sen koiran voi esim sänkyyn kutsua mutta paino sanalla KUTSUA vaikka sinne meno omasta aloitteesta onkin kiellettyä.
Johdonmukainen kasvatus tarkoittaa myös mm sitä että koiralle käytetään samoja selkeitä käskyjä aina. Ei yhtenä päivänä toista ja toisena toista ja sitten rankaista koska se ei tottele. Tätä näkee koulutuskentillä usein.
Koiralle elämä on hyvin mustavalkoista ja siihen tulisi ihmisenkin pyrkiä johdonmukaisesti.
huomiomatta sillä se negatiivinenkin huomio on koiralle merkki siitä että nyt se mut huomasi. Eli koira oppii että saa huomiota vaikkakin kielteistä. Toinen asia on että kiinnität koiran huomion johonkin muuhun kun aloittaa eitoivotunkäytöksen. Monilla roduilla kyllä pennut käyvät puntteihin, käsiin yms. kiinni, en usko sen olevan mitään dominanssia.
se voi olla dominointia, tai viimeistään jossakin vaiheessa se on sitä.
Oitis kielto, jos ei usko, mua on uskottu.
Itse käytän sitä, että nappaan sen huomion (en juuri käytä ei-sanaa, toki tietyissä tilanteissa), se lopettaa sen pöllöilyn ja sitte se saa palkaksi kiitosta, leikkiä, namin. Nyt tarkoitan aivan pientä pentua. Niitä voi olla yllättävän vaikeita, etenkin jos ei saa varhaisvaiheessa koiraa lopettamaan eli kuuntelemaan sinua. Tee sille kaikkea sellasta, mistä se pitää, se alkaa "ihailla" sinua, siitä se koko juttu lähtee.
Rotu, sukupuoli, geenit vaikuttavat tollaseenkin.
keinoin alussa minä yritän, sitten siirrytään toisenlaisiin otteisiin, ei väkivaltaa, ei niin että pentu alkaa pelätä.
Tiesitkö, että niin kiva kun parson on, jos sen kanssa mennään nebraskaan, ollaan kusessa. On ongelmakoirien kärjessä, ettei peräti ykkösenä. Oikealla tavalla siitäkin saa aivan upean kaverin.