kun koirani oli pentu, ihmiset, tuntemattomatkin olivat siitä haltioissaan. totesin, että pitää paikkansa, että "koiranomistajalla on paljon kavereita". koirani on nyt päälle vuoden ja asiat ovat toisin.
koirankakasta valitetaan. minä sentään kerään koirani kakat ja nykyään sidon pussit hihnaan, jotta vältän kadulla valittamaan "jo valmiiksi" pysähtyvät ihmiset. ihmiset saattavat alkaa valittamaan kun koira on kakalla vaikka aikomukseni on kerätä kakat. pitäisikö siis jo kaukaa huutaa "hei aion kerätä pökäleet"? nykyään otan pussin valmiiksi käteen kun koira kakkaa. minulle valitetaan myös koiranomistajista yleensä.
valitetaan myös siitä jos kävelee väärällä puolella katua. 90%-sesti kävelen sillä puolella kun laki sanoo, mutta joskus kun koirani haluaa nuuhkia kadun toista puolta ja olen sitten väärällä puolella (ollen paikalla) niin eikö valittaminen ala heti. kohtaan itse varmaan päivittäin ihmisiä jotka kävelevät "väärällä puolla" katua mutta ei se minua häiritse ja jos henkilö ei itse siirry toiselle puolelle siirryn itse kitisemättä.
saan myös "tappavia katseita" lenkillä vaikka kävlen oikealla puolella katua ja kakkapussit näkyvissä, ilmeisesti koiravihaajilta, joita tuntuu riittävän.
pidän koiraani myös vapaana lenkkeilyalueella missä muutkin koiranomistajat tekevät niin. käyn siellä sellaisiin kellonaikoihin jolloin muita kun koiraihmisiä liikkuu mhdollisimman vähän (hyvin aikaisin / hyvin myöhään) ja koirani on sitäpaitsi tottelevainen. mikäli ihminen sattuu vastaan ja hän sattuu näkemään että kytken koirani hihnaan tai olen kytkemättä taas ollaan valittamassa vaikkein koirani edes ole mennyt ko. reitillä vieraita ihmisiä lähelle.
koirani on seisoja eikä mikään pelotavan näköinen. se myös käyttäytyy hyvin, joten en ymmärrä miksi meille aina valitetaan. itsekin pukeudun neutraalisti enkä koe herättäväni provokaatiota. asun lapissa, suomen mittakaavassa pienessä kaupungissa siis. etelässä en ole koskaan kokenut näin valittavia ihmisiä, tosin silloin en omistanutkaan koiraa.
tuttua teille? olenko ainoa?
koirankakasta valitetaan. minä sentään kerään koirani kakat ja nykyään sidon pussit hihnaan, jotta vältän kadulla valittamaan "jo valmiiksi" pysähtyvät ihmiset. ihmiset saattavat alkaa valittamaan kun koira on kakalla vaikka aikomukseni on kerätä kakat. pitäisikö siis jo kaukaa huutaa "hei aion kerätä pökäleet"? nykyään otan pussin valmiiksi käteen kun koira kakkaa. minulle valitetaan myös koiranomistajista yleensä.
valitetaan myös siitä jos kävelee väärällä puolella katua. 90%-sesti kävelen sillä puolella kun laki sanoo, mutta joskus kun koirani haluaa nuuhkia kadun toista puolta ja olen sitten väärällä puolella (ollen paikalla) niin eikö valittaminen ala heti. kohtaan itse varmaan päivittäin ihmisiä jotka kävelevät "väärällä puolla" katua mutta ei se minua häiritse ja jos henkilö ei itse siirry toiselle puolelle siirryn itse kitisemättä.
saan myös "tappavia katseita" lenkillä vaikka kävlen oikealla puolella katua ja kakkapussit näkyvissä, ilmeisesti koiravihaajilta, joita tuntuu riittävän.
pidän koiraani myös vapaana lenkkeilyalueella missä muutkin koiranomistajat tekevät niin. käyn siellä sellaisiin kellonaikoihin jolloin muita kun koiraihmisiä liikkuu mhdollisimman vähän (hyvin aikaisin / hyvin myöhään) ja koirani on sitäpaitsi tottelevainen. mikäli ihminen sattuu vastaan ja hän sattuu näkemään että kytken koirani hihnaan tai olen kytkemättä taas ollaan valittamassa vaikkein koirani edes ole mennyt ko. reitillä vieraita ihmisiä lähelle.
koirani on seisoja eikä mikään pelotavan näköinen. se myös käyttäytyy hyvin, joten en ymmärrä miksi meille aina valitetaan. itsekin pukeudun neutraalisti enkä koe herättäväni provokaatiota. asun lapissa, suomen mittakaavassa pienessä kaupungissa siis. etelässä en ole koskaan kokenut näin valittavia ihmisiä, tosin silloin en omistanutkaan koiraa.
tuttua teille? olenko ainoa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
että Suomi on valittajien luvattu kansa. jos ei oikeata valittamisen aihetta ole niin silloin niitä aiheita revitään ihan mistä tahansa. tämä on tullut selväksi sekä koiranomistajana että työni puolesta. mutta eihän näitä valittajia tarvitse mitenkään vakavasti ottaa, itse naureskelen näille, koska elämä on liian lyhyt turhista stressaamiseen. sitä paitsi tämä stressi ja huolehtiminen tunnetusti lyhentää elinikää puhumattakaan elämänlaadusta..
nämä eläintenvihaajat eivät ansaitse kunnioitustani edes sen vertaa että viitsisin kuunnella heidän mielipiteitään mistään asiasta..
älä välitä. joillakin ihmisillä ei ole elämää!! Inhottavaa kieltämäti. Mulle on vaan pari kertaa valitettu kerran yks mies huusi mulle et PASKAT POIS vaikka mun koira kusi sillom ja kerran yks nainen valitti en nyt ihan tarkkaan muista(olin kännissä hehheh)niin yks nainen huusi kilometrin päästä kitisevällä äänellään ja ehkä vähän vihaisestikkin et älä anna sun koirien kusta ja paskoa tänne pihalle yms vali vali VAIKKA EN OLE KOSKAAN ANTANUTKAAN MINUN KOIRIEN KUSTA JA PASKOA MINNEKKÄÄN PIHOILLE heh nauroin vaan!!=)
Olin onnellinen koiran omistaja 13v 8kk:tta. Aina ne ihmiset valittamisen aihetta löytää. Itselläni oli pieni koira (corgi). Yleensä koiran kanssa liikkuessani sain olla rauhassa, ei tullut kukaan ilkeilemään tai muutenkaan mitään sanomaan. Välillä "mummot" tulivat käsi ojossa valmiina rapsuttamaan koiraa, eivät kysyneet edes saako koskea, niin jouduin vetämään koiran sivulle ja sanomaan että parempi on että et koiraan koske koska se ei vanhemmiten hyväksynyt että sitä koskee kukaan muu kuin perheen jäsen. Silloin sain "mummoilta" pahoja katseita. Koira oli pienestä pitäen oppinut tekemään tarpeensa pusikkoon, joten se tiesi että lenkin aikana menimme aina sellaista reittiä missä tulee pari hyvää syrjäistä pusikkopaikkaa minne saa kakat tehdä joten jätöksiä en edes korjannut. Välillä siitä sai pahoja katseita, mutta en välittänyt, koska kakkapaikat olivat todellakin sellaisia minne ei ihminen mene ja niitä kakkoja ei sieltä näkynyt.
>>valitetaan myös siitä jos kävelee väärällä puolella katua. 90%-sesti kävelen sillä puolella kun laki sanoo
Uskomatonta tämä minkä kerroit! Meillä ollut kaksi isoa, todella impulsiivista, ihmisiä rakastavaa koiraa, mutta jotka kuitenkin ovat aika vilkkaita ja haluavat tutustua kaikkiin ihmisiin. Täytyy sanoa, että suurin osa ihmisistä on suhtautunut yllättävän myönteisesti, vaikka koirat jopa ovat ehtineet hyppiä pussailemaan heitä, ja koirat ovat yllättäen heti voittaneet heidän sydämensä. Pienen pieni osa ihmisistä on toki käyttäytynyt erittäin, erittäin inhottavasti ja epäasiallisesti. En jaksa edes ruveta kertomaan mistä meitä on syytetty ja mitä valheita on keksitty. Mutta toistaiseksi nämä muodostavat kuitenkin poikkeuksen. Kyseessä on vielä Turku, turkulaisiakun aina haukutaan niin hankaliksi tyypeiksi. Mulla ihan erilaiset kokemukset!
Aika tuttua touhua ja sitten saan ikäviä kommentteja joiltain kun on kaksi ISOA koiraa!
Päinvastoin. Meidän koira on nyt aika tarkkaan 1v. Olen alkanut tekemään pidempiäkin lenkkejä.
Yleisin kommentti vastaan tulijoilla on:
"Kaunis koira"
Muuta he eivät sano yleensä koskaan.
He ovat aivan äimänä ja töllöttävät, kuin eivät olisi nähneet koiraa koskaan.
On totta, että itsekkin ihmettelen, miten luontokappale voi olla niin kaunis, mutta veri on aina vettä sakeampaa....
Teillä on siellä kaupungissa aika outoja ongelmia, mun näkökulmasta. Harmi.
olisi ihanaa omistaa kaksi isoa koiraa ja kaksi bernhardilaista ja nöffiä