Minua kiusattiin ala-asteella, ylä-asteella, ammattikoulussakin jne... ja kiusaajat olivat (pääosin) sama porukka. Se johti sitten tähän, että en luota kehenkään, pidän itseäni rumiluksena ja paskana ja kiusaajani aina sanoivat, että jos teet itsemurhan, niin voimme tulla antamaan tsemppiä sille, tai yleensä he kysyivät: "Miksi olet elossa? Ei tuollaista paskaa kukaan kaipaa."
Vanhempani puuttuivat asiaan. Opettajat lupasivat puuttua kiusaamiseen, mutta mutta, eivät puuttuneetkaan. Sama kiusaaminen jatkui ja opettaja vaan käveli vierestä, vaikka kiusaajat tonkivat reppuani ja minä makaan maassa kampattuna.
Varsinaisesti tällä viestillä pyrin kertomaan, että minä olen ala-arvoinen paskiainen ja rumilus. Alkaa pikkuhiljaa tuntua, että kiusaajani olivat oikeassa.
Nyt työelämä vituttaa kaikista eniten. Kiusaajani ovat nykyisin perheellisiä, hyvinmenestyneitä ja muutenkin pärjäävät hyvin.
Entäs minä? Minä olen nykyisin työtön, yksinäinen, alkoholisti (Olen kyllä jo lopettanut juomisen) ja muutenkin todella kurjassa jamassa ja päivä päivältä harkitsen itsemurhaa.
Onko teistä reilua, että kiusaajillani on nyt asiat todella hyvin ja kiusatulla eli minulla ei?
Pitäisikö lopettaa elämäni? Olen muutenkin tällainen rumilus, että en tiedä jäisikö kukaan kaipaamaan.
Elämä ei ole reilua.
7
878
Vastaukset
- asdasdswdaw
tee itsari vaa . vaa paremmat yksilöt pärjää elämässä niinq me kannattaisko aina liittyy voittajie puolelle? sen siitä saa.
- periksi
niille paskahousuille,silloinhan he olisivat voittaneet.Sisuunnu näytä,ettei sinua lannisteta.
jokainen ihminen on yhtä arvokas,muista se.
Yritä päästä psykoterapiaan,niin saat itseluottamuksesi takaisin.Tsemppiä.
Muuten sitä ei tiedä mitä elämä
heille heittää niskaan. - niin minäkin
Tuollainen lapsuus minullakin oli. Lukion jälkeen päätin, että se loppuu siihen. Nyt kolmikymppisenä säälin kiusaajiani. He ovat kyllä perheellisiä ja työssäkäyviä, mutta eivät todellakaan menestyviä minuun verrattuna.
Samanlaisia itsetunto-ongelmia minullakin on itseni suhteen. En luota ihmisiin, enkä varsinkaan siihen, että joku voisi pitää minusta. Sinä ratkaiset itsetunto-ongelmaasi yrittämällä unohtaa sen, minä ratkaisen sitä pyrkimällä täydellisyyteen. Yritän aina olla paras kaikessa, mikä vaatii jatkuvaa opiskelua, fyysistä treeniä, henkistä harjoittelua, jne. Vain siten voin tietää ihmisten arvostavan minua, tai ainakin saavutuksiani.
Sen tiedän, että ratkaisuni on parempi kuin sinun, koska olen tyytyväinen elämääni. Itsemurha ei ole koskaan käynyt mielessäni. Miksi sinä murruit? "Se mikä ei tapa, se vahvistaa"- Anonyymi
no ei tod vahvista
- sama juttu...
minuakin on kiusattu ala-asteen ekaluokasta lukion viimeiseen luokkaan. 15-vuotiaana mietin itsaria, mutta päätin että en tee sitä ja nyt kymmenen vuotta myöhemmin. Olen työtön, mutta en tosiaankaan aio tappaa itseäni, elän vaikka vaan niiden kiusaajien kiusaksi. En kylläkään ole koskaan juonut alkoholia, olen kestänyt kaiken selvinpäin. Lisäksi kun jotkut pyrkii olemaan täydellisiä, minä en voi tehdä sitäkään, koska minulla on oppimisvaikeuksia. On varmaan aika kamalaa, kun tietää mitä kiusaajille nykyään kuuluu, minulla siitä ei ole harmainta aavistustakaan... paitsi tiettysti siitä tyypistä joka vetää vaan huumeita...
- tuo...
itse säälissä märehtiminen ja ota itseäsi niskasta kiinni ja tee itsestäsi menestyvä ihminen. On ihan itsestä kiinni millaisen elämästään rakentaa, ei kannata ruveta vertailemaan itseään kehenkään, vielä vähemmän niihin jotka ovat vajonneet niin alas että ovat kiusanneet sinua. Itsensä tappaminen satuttaa vaan kaikkia läheisiä ihmisiä, ei kiusaajat välitä paskaakaan vaikka tekisit itsellesi mitä. Ei kannata ajatella mitä kiusaajilla on, vaan mitä mahdollisuuksia itsellä on. Koska olet lopettanut juomisen, niin olet tullut järkiisi ja vahva ihminen, kaikki ei pysty siihen. Koskaan ei ole myöhäistä olla sitä mitä haluaa!
- Anonyymi
Minäkin elän piruuttani.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ootko nainen noin mustis musta
Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t897229- 353831
- 453420
Kauan säkin jaksoit
Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐402562- 2082376
- 412352
- 1232246
Miksi kaipaat
Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?292149Mietin tässä T....
Oletko jo kesälomalla.?Keli on ihanaa, ja sinä nautit veneilystä.... Edelleen käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua..241878- 401809