Marmoripöydällä veitsen viilto,
lasimaljakossa lasihelmiä,
särö pohjasta pintaan.
Muoviruusussa mutka.
Kurjet muuttavat parvessa,
siivissä syysmullan tuoksu.
Jätän itseni yksin,
en näe kurkien suuntaa.
Särössä viiltää,
varjossa varjo.
Mustassa aukossa näkymätön tähti.
........
Sylitön lapsi minussa tänään
itkee äänetöntä huutoa sisäänsä.
Huutaa ja huutaa,
ei saa.
Huutaa ei saa, ei saa!
Vatsassa möyrii.
Ystävä katsoo räpäyttämättä,
koskettaa itkua.
Paiskaan oven kiinni.
Älkää tulko minun itkuani näkemään,
minun kipuani koskettamaan!
Kristallikruunu kilisee,
aamulla aukaistulla vuoteella
koirankarvoja.
lasimaljakossa lasihelmiä,
särö pohjasta pintaan.
Muoviruusussa mutka.
Kurjet muuttavat parvessa,
siivissä syysmullan tuoksu.
Jätän itseni yksin,
en näe kurkien suuntaa.
Särössä viiltää,
varjossa varjo.
Mustassa aukossa näkymätön tähti.
........
Sylitön lapsi minussa tänään
itkee äänetöntä huutoa sisäänsä.
Huutaa ja huutaa,
ei saa.
Huutaa ei saa, ei saa!
Vatsassa möyrii.
Ystävä katsoo räpäyttämättä,
koskettaa itkua.
Paiskaan oven kiinni.
Älkää tulko minun itkuani näkemään,
minun kipuani koskettamaan!
Kristallikruunu kilisee,
aamulla aukaistulla vuoteella
koirankarvoja.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuin olisi lukenut runoni,
mutta satavarmasti ei.
Tekstiviestissä kauniita sanoja,
suuren sydämen avaus,
ystävän käden ojennus.
Kämmenellä pieni paikka minulle.
Ei pysty vastaanottamaan.
Ei vaan pysty, ei nyt mihinkään!