Yllätys, yllätys! Kärjessä on ahvenanmaalainen Getan kunta, jonka %-osuus on 4,8 koko kunnan 0-17-vuotiaiden ikäluokasta.
Seuraavina tulevat:
Vampula 3.6
Leivonmäki 3.4
Keitele 2,8
Kaavi, Ilomantsi, Ullava 2,7
Ristijärvi 2,6
Helsinki, Rautavaara 2,3
Myrskylä, Imatra, Pertunmaa 2,0
Forssa 2,1
Turku, Kiukainen, Outokumpu, Puolanka 1,9
Orivesi, Kotka, Kuopio, Joensuu, Lieksa, Jyväskylä, Kemi 1,8
Hartola, Vaala, Oulu 1,7
Lahti 1,6
Minkä takia pidetään suurta hälyä pääkaupunkiseudun kunnista, koska Helsingin ohittaa kirkkaasti moni kunta %-luvuissa ja Espoon ja Vantaan luvut ovat kuitenkin niin 'pieniä' kuin 1,1 ja 1,5, Kauniainen 0,1.
Suurten %-lukujen kunnille on tyypillistä, että niiden iso luku hyppää silmille naapurikuntien pienten lukujen keskeltä. Esim. Leivonmäen 3,4 on käsittämätön naapureihin verrattuna. Samoin keskipohjanmaalaiset kunnat ovat keskimäärin 0,3-0,6:n %:n kuntia ja sitten äkkiä Ullava 2,7!
Kajaani 0.8, lähistön Sotkamo 0,3, mutta Puolanka 1,9, Ristijärvi 2,6, Vaala 1,7.
Yksi käsittämätön luku löytyy Itä-Suomesta, Ilomantsi 2,7!
Suht isojen sijoitusten alueita näyttäisivät olevan Joensuuta ja Imatra ympäristöineen.
Vaikka Kuopion luku on vain 1,8, niin pohjois-savolaisista kunnista Kaavi 2,7 ja Keitele 2,8 ovat kunnostautuneet oudon suurilla luvuilla. Niiden naapurikunnissa luvut ovat huomattavasti pienemmät, esim. Kiuruvesi 0,6 ja Maaninka 0,3.
Uusimaa 1,5
Varsinais-Suomi 1,1
Satakunta 1,0
Kanta-Häme 1,2
Pirkanmaa 1,0
Päijät-Häme 1,3
Kymenlaakso 1,2
Etelä-Karjala 1,4
Etelä-Savo 1,2
Pohjois-Savo 1,3
Pohjois-Karjala 1,3
Keski-Suomi 1,2
Etelä-Pohjanmaan 0,7
Keski-Pohjanmaa 0,8
Pohjois-Pohjanmaa 0,9
Kainuu 0,9
Lappi 1,1
Ahvenanmaa 0,4
Seuraavina tulevat:
Vampula 3.6
Leivonmäki 3.4
Keitele 2,8
Kaavi, Ilomantsi, Ullava 2,7
Ristijärvi 2,6
Helsinki, Rautavaara 2,3
Myrskylä, Imatra, Pertunmaa 2,0
Forssa 2,1
Turku, Kiukainen, Outokumpu, Puolanka 1,9
Orivesi, Kotka, Kuopio, Joensuu, Lieksa, Jyväskylä, Kemi 1,8
Hartola, Vaala, Oulu 1,7
Lahti 1,6
Minkä takia pidetään suurta hälyä pääkaupunkiseudun kunnista, koska Helsingin ohittaa kirkkaasti moni kunta %-luvuissa ja Espoon ja Vantaan luvut ovat kuitenkin niin 'pieniä' kuin 1,1 ja 1,5, Kauniainen 0,1.
Suurten %-lukujen kunnille on tyypillistä, että niiden iso luku hyppää silmille naapurikuntien pienten lukujen keskeltä. Esim. Leivonmäen 3,4 on käsittämätön naapureihin verrattuna. Samoin keskipohjanmaalaiset kunnat ovat keskimäärin 0,3-0,6:n %:n kuntia ja sitten äkkiä Ullava 2,7!
Kajaani 0.8, lähistön Sotkamo 0,3, mutta Puolanka 1,9, Ristijärvi 2,6, Vaala 1,7.
Yksi käsittämätön luku löytyy Itä-Suomesta, Ilomantsi 2,7!
Suht isojen sijoitusten alueita näyttäisivät olevan Joensuuta ja Imatra ympäristöineen.
Vaikka Kuopion luku on vain 1,8, niin pohjois-savolaisista kunnista Kaavi 2,7 ja Keitele 2,8 ovat kunnostautuneet oudon suurilla luvuilla. Niiden naapurikunnissa luvut ovat huomattavasti pienemmät, esim. Kiuruvesi 0,6 ja Maaninka 0,3.
Uusimaa 1,5
Varsinais-Suomi 1,1
Satakunta 1,0
Kanta-Häme 1,2
Pirkanmaa 1,0
Päijät-Häme 1,3
Kymenlaakso 1,2
Etelä-Karjala 1,4
Etelä-Savo 1,2
Pohjois-Savo 1,3
Pohjois-Karjala 1,3
Keski-Suomi 1,2
Etelä-Pohjanmaan 0,7
Keski-Pohjanmaa 0,8
Pohjois-Pohjanmaa 0,9
Kainuu 0,9
Lappi 1,1
Ahvenanmaa 0,4
Vastaukset 34
Vanhimmat
tietoa Vampulan ja Leivonmäen tilanteesta, että mistä nuo yli kolmen prosentin luvut johtuvat?
Tietysti kovin pienessä kunnassa, kuten Getassa, ei tarvitse olla kuin yksi katastrofi yhdessä perheessä, josta lapset sijoitetaan, niin koko kunnan % pomppaa pilviin. En jaksa hakea, minkä kokoisia Vampula ja Leivonmäki ovat, mutta suuret luvut niillä on joka tapauksessa.
Pohjanmaalla sijoitukset ovat järjestään pieniä, paitsi sielläkin hyppää Ullavan luku 2,7 maan kärkisijoille. Vaikuttaako Pohjanmaalla körttiläisyys pieniin sijoituslukuihin vaiko laihialainen saituus pihistää sijoituskustannuksissa. Voin kyllä kuvitella myös pohjanmaalaisen isännän iskevän talikon sontatunkioon ja uhoavan sossuille, 'notta meirän kakarat eivät kotoota lähere!'
Niin selittääköhän näitä lukuja se, että ennen sosialistinen talousmalli suosi pirttiviljelyä. Nykyinen markkinatalousmalli suosii sijoitusviljelyä.
painii Helsingin kanssa samassa sarjassa sijoitusprosentin suhteen! Ja moni kunta ohittaa kirkkaasti Helsingin.
Mutta niin minäkin olen kuullut tv-uutisissa sun muualla, miten pääkaupunkiseudun pitäisi johtaa sijoituksissa. Johtaahan se tietysti jos sijoitusten määrää ajatellaan, ja silloin johtoasema on selvä, ei sitä erikseen uutisissa toitottaa tarvitse, koska täällä on asukkaitakin eniten.
Mutta kyllä %-luku on ratkaisevin, kun verrataan yleensä lastensuojelutoimien jakautumista maassamme. Erot kuntien välillä ovat käsittämättömiä.
jo joka taloon tie kinttupolkujen sijaan. Maakuopassakin siellä asuttiin jokin aikaa sitten. On se erikoinen kunta.
mutta että oikein lapsiperhe asuisi maakuopassa?
Vähän liian paksua.
Ihmiset tuskin ovat yhtään kummallisempia maan eri puolilla, mutta kuntapoliitikkojen tavassa jakaa rahaa, ts. budjetoida kunnan tarpeet tärkeysjärjestykseen on suuriakin eroja.
Maantieteellinen tarkastelu saattaisi olla valaisevaa isoimmissa kaupungeissa kaupunginosittain, joissa väkiluku helposti on moninkertainen pienen kunnan väkimäärään verrattuna.
"Minkä takia pidetään suurta hälyä pääkaupunkiseudun kunnista, koska Helsingin ohittaa kirkkaasti moni kunta %-luvuissa ja Espoon ja Vantaan luvut ovat kuitenkin niin 'pieniä' kuin 1,1 ja 1,5, Kauniainen 0,1".
asukasmäärään nähden.
Helsinkiläiset tietävät kyllä sen, että Helsingin eri sossutoimistoissa on suhtautuminen asiakkaaseen erilaista lastensuojeluasioissa. Se varmasti vaikuttaisi eri kaupunginosien %-lukuihin, samoin kuin kuntien välisessä vertailussa.
Nuo alueet Suomen kartalla, missä on pilvin pimein nolla pilkku sitä ja nolla pilkku tätä kuntia, siis reilusti alle yhden prosentin, ja yhtäkkiä joku tai muutamat kunnat sillä alueella hyppäävät lähelle kahta tai yli kahden prosentin, niin en ollenkaan usko syyn olevan ihmisten elintavoissa. Ihmisten elämäntyylissä ei ole eroja, mutta sossuissa on. Mutta sehän nyt on tiedetty jo kauan, erot ovat vain tosi suuria.
* Perustettu vuonna 1867
* Asukasluku 1 681 (31.12.2006)
- miehiä 869
- naisia 812
* Pinta-ala 143 km2
- maapinta-ala 142 km2, josta
- metsää 64 km2
- peltoa 62 km2
- vesipinta-ala 1 km2
* Tuloveroprosennti 2006 on 19,0
* Kunnanvaltuusto 2005-2008:
- KESK 10
- KOK 3
- VAS 2
- SDP 2
- yhteensä 17
* Elinkeinorakenne:
- alkutuotanto 34%
- jalostus 25%
- palvelut 41%
* Suurimmat työnantajat:
- Vampulan kunta 130
- Vampulan Kauppakeskus Oy 15
- Loimaan Kivi Oy 13
- Kari Isotalo Oy 13
Vampulan kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Kaakkois-Satakunnassa, Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajalla. Vampulan rajanaapureita ovat Alastaro, Huittinen, Köyliö ja Säkylä. Kunnan halki kulkee etelä-pohjoissuunnassa kantatie 41 (Aura-Huittinen) ja itä-länsisuunnassa maantie 2101 (Haaroinen-Säkylä).
Vampulan kuntakuvaa luonnehtii kunnan halki virtaava Loimijoki sekä laajat peltoaukeat. Maatalousyrittäjyyden ohella Vampulan kantava voima on pienyrittäjyydessä. Suurimmatkin työllistäjät kunnan jälkeen ovat kukin alle 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Kunnasta löytyy muun muassa vahvaa puualan osaamista ja useita kuljetusalan yrityksiä. Selkeästi kuntakuvassa näkyvät niin ikään Nordkalk Oyj:n kalkkikaivokset ja Loimaan Kiven Vampulan tehdas.
Perustettu 1870
Pinta-ala, km2 380
Väkiluku 1155
Väestö tiheys, /km2 3,1
Veroprosentti 19,5
Etäisyys lentokentille
Jyväskylä 70 km
Helsinki-Vantaa 210 km
Jos haluaisi tarkempaa tietoa elinkeinorakenteesta, pitäisi koneelle avata PowerPoint-esityksiä. Mutta kunnanjohtajan tervehdys sentään löytyy:
"Ensi vuoden alusta voimaan tuleva kuntaliitos Joutsan kanssa värittää kuluvan syksyn toimintaa kunnassamme. Kunnanvirastosta saa palveluja tänä syksynä normaalisti ja yleisessä toimistossa työ jatkuu vielä ensi vuoden kevääseen - tilinpäätökseen saakka. Hallinnolliset palvelut siirtyvät vähitellen Joutsaan. Leivonmäelle jää kirjaston, koulujen, päivähoidon, uimahallin ja harraste- ja liikuntapaikkojen sekä hoito- ja hovapalvelujen lisäksi kuntalaisten palvelu- ja asioimispiste. Myös terveydenhoitopalvelut pysyvät nykyisellä tasollaan lääkäripäivystyksen ollessa Joutsassa. Uuden kunnan palveluista tiedotetaan kuntalaisille tarkemmin Joutsan seudussa joulukuussa. Hyvää syksyn jatkoa kaikille! Merja Ristikangas, kunnanjohtaja"
Asukkaita 2692
YHTEYDET
- Helsinki 430 km
- Kuopio 100 km
- Siilinjärvi, lähin rautatieasema 85 km
- Kokkola, lähin merisatama 210 km
- Kuopio, lähin sisäsatama 100 km
- Rissala, Kuopio, lähin lentokenttä 100 km
TYÖPAIKAT
- maa- ja metsätalous 14,4 %
- teollisuus 39,9 %
- palvelut 43,7 %
- muut 2,0 %
Yrityksiä 160 kpl
Maatiloja 125 kpl
suuresti oman alueensa muista kunnista sijoitusprosentilla.
Asukkaita Ilomantsissa on melkein 6500 ja Ullavassa 1037, toinen sijaitsee lännessä ja toinen idässä. Molempien kuntien nettisivuilla on palauteosio, johon tietysti voisi esittää kysymyksen asiasta. - - - Mutta tuskinpa se mitään hyödyttää, jos kunnanisät tai sosiaalivirasto jotain hyminää vastaavatkin.
Asianajajanikin joka huostien purkuja hoitaa
kertoi meidän toimistomme olevan innokkain
huostaanotoissa.
Ei tarvita kuin yksi perhe, joka muuttaa paikkakunnalle tai pois, kun prosentti luvut heilahtelevat pienillä paikoilla. Sikäli prosentit valehtelee, mieluummin kuin selittää mikä on oikea tilanne.
paljonko sijaisperheitä. Pienessä paikassa sijaisperhetoiminta on tuottava ja huomattava bisnes.
Yhden tai muutaman perheen vaikutus lukuun vain on suurempi pienellä paikkakunnalla.
lukuun?
Olen vain maallikko, mutta ikävien kokemusten kautta hieman perillä kuntamme tilanteesta... En ole sos.työntekijä enkä sijaisperheen edustaja, vaan ihan lastensuojelun asiakas, mutta pakko kommentoida kun näin pienen kuntamme (hieman yli 6000 asukasta) suuren %-luvun kodin ulkopuolelle sijoitetuista.
Täältä puuttuvat valitettavasti ns. varhaisen puuttumisen resurssit. Eri viranomaisten on resurssipulan vuoksi "ummistettava" silmänsä siihen asti, kunnes tilanne on aivan mahdoton. Koulukuraattoreissa ja koulupsykologeissa on ollut runsaasti vaihtuvuutta, välillä on ollut tilanne, ettei koulupsykologia ole ollut ollenkaan jolloin esim. alkaneet "hoitosuhteet" ovat katkenneet. Sosiaalitoimessa on ollut krooninen vajaus pätevistä henkilöistä. Sinänsä ammattinsa osaava ja jopa (minun, huosta-äidin mielestä) inhimillisesti asioita ajattelevat lastensuojelun henkilöt (välillä vain yksi) ovat todella pahasti ylikuormitettuja eikä heillä ole juurikaan mahdollisuutta "ennalta ehkäisevään" työhön. Samoin täällä kunnassa ei ole riittävästi poliiseja, esim. monesti iltaisin ja viikonloppuisin ei ole kuin yksi päivystävä poliisipartio, joten nuoriso saa tehdä tihuja ihan rauhassa... eikä poliiseilla ole niin ikään resursseja/halua puuttua jämäkästi asioihin ajoissa. Samoin työttömyysluvut ovat huomattavan korkeat eli ns. yhteiskunnasta syrjäytyneiden osuus on melko suuri.
Törmäsin tähän kaikkeen taistellessani lapselleni apua. Kerta toisensa jälkeen törmäsin siihen, että olemme ongelmiemme kanssa aivan oman onnemme nojassa vaikka aktiivisesti hain apua jo vuoden verran ennen huostaantottoa. Huostaanottopäätös sinänsä oli meidän tilanteessa ihan hyvä asia ja se tehtiin yhteisymmärryksessä eri tahojen kanssa, mutta on aivan kylmä tosiasia, että ilman tätä kroonista resurssipulaa ja useiden viranomaisten välinpitämättömyyttä olisi tilanteemme ollut aivan toinen. Tähän nyt tietysti joku kommentoi, että siinä taas yksi joka syyttää yhteiskuntaa, mutta kommentoikoon. Totuus on kuitenkin se, että meidän tapaukseen (johon liittyy kodin ulkopuolelta aiheutunutta uhkaa ja törkeyksiä) ei olisi kukaan kiinnittänyt huomiota ellen itse olisi raivokkaasti apua etsinyt lapseni pahoinvointiin.
kärkikunnan kohdalla.
Ja tuosta poliisipulasta on kuultu myös. Ei teini-ikäisiä nuoria voi istuttaa koko ajan kotona, vaikka ihan normaalit kotiintuloajat olisikin. Porukassa hölmöys tiiviistyy ja kun poliisi ei viitsi/ehdi puuttua kaikkeen pikku rötöstelyyn, kun on isompiakin asioita hoidettavana, niin siitä se rötöstelyura tenaville helposti urkenee.
Ei riitä se, että vanhemmat hoitavat oman velvollisuutensa, myös yhteiskunnan on hoidettava omansa. Tai turvatta edes se, että lakeja noudatetaan. En nyt tarkoita pelkästään nuorten osalta, vaan myös kuntapoliitikkojen on huolehdittava, että viranomaiset voivat noudattaa lakia lastensuojelussa, terveydenhoidossa, kouluissa jne.
viivan Porista Iisalmen kautta vähän Kajaanin itäpuolelle. Tuon viivan alapuolelle mahtuu suurin osa kodin ulkopuolisista sijoituksista. Maan etelä- ja itä-osat ovat lastensuojeluteollisuuden kulta-alueita, sieltä raaka-ainetta teollisuuteen tuotetaan.
Lastensuojelun vuosibudjetti eri kuntien alueella, miten rahaa on lastensuojelun osalle kunnissa budjetoitu.
Esimerkiksi kunnan lastensuojelun avohuollon osalle,
onko rahaa budjetoitu esimerkiksi avohuollon osalle ollenkaan
ja onko huostaanotto vain se ainoa kunnan lastensuojelussa tehtävä työmuoto
(tähän astihan huostaanotoista aiheutuneet kulut on kuntiin maksettu valtion tasausrahastosta takaisin jne)
Kuinka on järjestetty
- neuvola-asiat (äityis- ja lastenneuvola, henkilökuntaresurssit jne)
- terveydenhuolto lasten ja nuorten osalta
- päivähoito (päiväkodit, perhepäivähoito henkilöresurssit, ohjaus, tilat jne),
- koulumaailma (koulu-, luokkakoot, erityisopetus jne, kouluterveydenhuolto; lääkärit, terveydenhoitajat jne)
- harrastus ja vapaa-ajan toiminnat lapsille ja nuorille (tilat, henkilökunta, järjestöt jne)
Tilanteisiin ja lukuihin vaikuttavat myös kunnissa yleinen suhtautuminen kuntapäättäjien ja viranomaisten taholta
lapsiperheisiin ja heidän asioihinsa,
nuoriin ja nuoriin aikuisiin ja heidän perheisiinsä
ja
niin
edelleen
Kaikki riippuu aina kaikesta
myös lastensuojelussa!
Onko laihialainen nuukuus saanut aikaan sen, että kunnat eivät ole suostuneet maksamaan järjettömiä huostakustannuksia?
Suurimmassa osassa kuntia on ollut se järjetön tilanne, että vaikka avohuollon tukiin ei ole ollut varaa, niin huostaanottoon kyllä löytyy. Lapsibisneksen piilotukea?
Kun tasausjärjestelmästä luovuttiin, oli joku pohjanmaalainen kansanedustaja, joka toi monessa puheessa esille heidän pelkoaan, että ei vain mikään kunta joutuisi maksamaan toisen kunnan huostaanottokustannuksia. No se taattiin, että ei joudu. Sijoittajakunta aina maksaa ja pohjanmaalaiset kunnat ovat välttäneet huostaanottoja. En usko, että heillä avohuollon tukia on ollut sen enempää kuin muuallakaan. Vai onko? Mitenkäs kriisiperheet siellä sitten ovat pärjänneet?
Ensinnäkin uskonnollisuus. Ei mielestäni pelkkää körttiläisyyttä, mutta jotain kuitenkin. Vanhemmatkaan ei läträä viinan kanssa vaan vahtivat lastensa perään (eivätkä oleta että poliisi tekee niin) ja lasten kasvatus on pienestä pitäen oikean ja väärän erottamista.
Pienet paikkakunnat. Kun ympärillä ei ole kuin pieniä paikkakuntia toinen toisena jälkeen, ja niissä kaikki tuntevat toisensa yhteisön paine elää oikein on suurempi kuin isoissa kaupungeissa. Et voi tehdä tuhmuuksia sillä pian sen tietävät kaikki. Vain pienellä paikkakunnalla joskus asuneet voivat ymmärtää mitä se on kun kaikki tietävät toistensa asiat läpikotaisin. Eikä edes ole rikkoa mitään näyteikkunaa, kun lähin näyteikkuna on 100 kilometrin päässä.
Sosiaalitoimen resurssien puute ja ammattitaidottomuus lastensuojeluasioissa. Pienillä paikkakunnilla on ehkä vain 1 sosiaalityöntekijä joka pahimmassa tapauksessa hoitaa parin paikkakunnan asioita. Kun lastensuojelun tarvetta ei ole ollut 10 vuoteen, ei sen tarvetta edes tunnisteta kun sellainen eteen tulee.
Köyhät kunnat. Köyhät kunnat laskevat että eivät sijoita lasta, vaikka lapsen etu sitä vaatisi. Nielee liikaa kunnan kirstusta rahaa ja samalla rahalla tehtäisiin muutakin. Mitään väliä sillä, että lapsella olisi oikeus turvalliseen kasvuympäristöön.
se että menee huonommi ku naapurill
sitä ei varmastikaa kenellekää näytetä ja se opitaa jo pienenä.
Kotiasioist ei myöskää ruukata levitell kylill mittää negatiivist kenellekkää
aina mennee hyvi vaikk kuolema olis juuri vieraillu kotimaisemiss.
Toiste asioihin ei myöskään puututa,
annetaa ihmiste itteksee hoitaa asians
jottei toiselt vierä ittekunnioitust ja omanarvontuntoo.
Vain äärimmäisess tilanteess ja häräs
puututa naapuri tilantees.
Komiat on kulissit
ja sellasena ne annetaa ja halutaa myös pittää.
Viranomaane o kirosana ja kauhia asia pohjalaasell
ittekseen pärjätään ku ollaa pärjätty tähäki asti!
Pohjanmaan huostaluvut voivat olla sellaisia normaaleja lastensuojelulukuja
jos aatellaan terveellä talonpoikasjärjellä
tätä ihmisen elämää ja eloa maan päällä.
Kaikkee ei torellkaa tarvita viranomaist touhuumaa ja säheltämää
ihmiset ossaavat hoitaa itteki omia asioit ja selvit omist vaikeuksist ja vaikeist elämätilanteist.
http://www.stakes.fi/pdf/mentalhealth/Vaestokysely_tiedote_230207.pdf
lapsen edun mukaan, olisivat prosentit samaa tasoa muissakin kunnissa.
Mielestäni voitaisiin julkistaa tilasto sossutanttojen osalta, että kuka heistä on eniten tehtaillut huostaanottoja. Silloin voitaisiin tarkastella, miten kyseinen sossutantta on hyödyntänyt avohuollon palveluja tai kartoittanut lapsen sukulaisia sijoituspaikkana. Kehittäminen on lähdettävä virkamieskohtaisen virheiden ja taitamattomuuden oikaisemisesta. Koska noin paljon on eroa kunnissa, niin se paljastaa mielivaltaisuuden käyvän tasa-arvoisen kohtelun yli.
esteettömästi vaikka tuttava perheilleen
maakuntiin.Olisi hyvä sosku kohtaisesti
saada tietoa kuka eniten näitä tehtailee.
työstä! Mutta ajatelkaapa sitä, että Suomessa ei ole koskaan tehty yhtään täysin puolueetonta tutkimusta huostaanottojen syistä!
Tarvittaisiin täysin puolueeton tutkijaryhmä, joka selvittäisi myös perheen tilanteen, koska nyt kaikki vähät tutkimukset on tehty vain sossujen kirjausten perusteella. Ja ne kyllä on tutkimuksella osoitettu negatiivisia asioita korostavaksi jo vuosia sitten. On ollut joskus tosi ilahduttavaa lukea ammattitaitoisen työntekijän merkintöjä perheestä, jossa on tuotu esiin myös myönteisiä asioita perheen tilanteesta.
Ainoastaan jossain iltalehtien kuvaamassa pakkohuostaanottotilanteessa ymmärtää, jos positiiviset asiat puuttuvat, koska tilanne on voinut olla niin räikeä, että siinä on ollut mahdoton nähdä myönteisiä asioita. Mutta ne tilanteet ovat kuitenkin niin sanotusti jäävuoren huippu ja kaukana keskivertohuostaanottotilanteesta. Huostaanottojen kannattajat kuitenkin mielellään levittelevät mielellään pelkästään noita ääritapauksia, joka johtaa siihen, että suurimmassa osassa huostaanottotilanteita perheen oikeusturvaa loukataan helposti tavalla tai toisella.
todistetusta tilanteesta, jossa opettaja oli tehnyt aiheettoman ls-ilmoituksen, äiti oli kuulema juoppo ja sossu valmisteli jo innokkaasti huostaanottoa. Kunnes äiti todisti labrakokeilla juoppoväitteen vääräksi ja alkoi huippuasianajajan kanssa taistella mielivaltaa vastaan.
Yhden palaverin äänitteestä selviää opettajan sisarella olleen lapsia sijaishoidossa. Liekö se, vai mikä laittanut mielikuvituksen tai pahantahtoisuuden valloilleen. Perhe kuitenkin pelastui tuossa tapauksessa aiheettomalta huostaanotolta. Mutta kaikki vanhemmat eivät tiedä edes noista labrakokeista, joilla voivat todistaa raittiutensa, eikä kaikilla ole varaa huippukalliiseen asianajajaan.
Mitkä kunnat ovat purkaneet huostaanottoja, kun vanhemmat ovat niin sanotusti "saaneet asiansa kuntoon". Tämä olisi hyödyllinen tilasto kanssa, koska siitä nähtäisiin miten kussakin kunnassa perheille on mahdollistunut olojensa parantaminen ja jos ei parane olot, niin miksi ei parane. Päihdesyitähän oli valtakunnallisesti vain puolet, joten sekin voitaisiin sossutanttakohtaisesti tsekata, ketkä on olleet kykeneviä purkamaan huostaanoton, kun se on tehtävänsä täyttänyt ja sitten tietenkin sossutantan kytkennät sijoituskotisektorille olisi hyvä selvittää.
vaikka mitä.
perheen tilanne, niin suurimmalla osalla löytyisi syyksi muuta kuin päihteet tai mielenterveysongelmat.
Jotkin kirjaukset aiheuttaisivat suurta ihmetystä, kuten 'kyvyttömyys vanhemmuuteen'. Siinä sitä olisikin kunnon asiantuntijoille ihmettelemistä ja äimistelyä.
Ja isona ryhmänä ne tapaukset, kun tutkijat saisivat pohdittavakseen psykiatrian "hoito"tietoa tai tilanteita, joissa huostaanotolla kiristäen lapsi on pakotettu vääriin hänelle sopimattomiin, jopa kenellekään sopimattomiin hoitoihin. Samoin tilanteita, joissa julkinen terveyshuolto on lopulta jättänyt lapsen hoidotta. Tai tehty muka hoidollinen huostaanotto ja silloinkin lapsi on lopulta jäänyt ilman hoitoa. Todellakin löytyisi vaikka mitä.
tilastoja?
Olisi myös mukavaa tietää tahdonvastaisista hoidollisista huostaanotoista ja mihin ne perustuu.
nuo ovat kaikki.
biovanhempi
tilastoihin, mutta tässä linkki tässä ketjussa olleisiin tietoihin.
http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2007/Tt13_07.pdf