Opetuksen taso on mitoitettu niin että vähintään 70% väestöstä, ts. älykkyysosamäärällä 75 tai jopa alle, on mahdollista läpäistä koulutus. AMK-tutkinto ei vastaa vaativuudeltaan eikä laajuudeltaan kandin tutkintoa, eikä ylempi AMK maisterin tutkintoa. Opetuksen taso jää yksinkertaisesti liian huonoksi.
Opistoista tehtiin ammattikorkeakouluja. Toisinsanoen AMK on rehellinen ammattikoulu uusissa kuorissa. Sovelletun tieteen yliopisto my ass. Tuskin pronssista tulee kultaa (tai pikemminkin hopeasta paskaa) vaikka opetusministeriö (ja ARENE ja AMK-opiskelijat) toista väittää. Yhteinen piirre rehellisten ammattikoulujen kanssa on myös se että AMK:sta saa ammatin.
Opistoista tehtiin ammattikorkeakouluja. Toisinsanoen AMK on rehellinen ammattikoulu uusissa kuorissa. Sovelletun tieteen yliopisto my ass. Tuskin pronssista tulee kultaa (tai pikemminkin hopeasta paskaa) vaikka opetusministeriö (ja ARENE ja AMK-opiskelijat) toista väittää. Yhteinen piirre rehellisten ammattikoulujen kanssa on myös se että AMK:sta saa ammatin.
Vastaukset 97
Vanhimmat
Sehän on hieno juttu, että sinua jaksaa itkettää moinen.
todella ärsyttää kun itse opiskelen kauppakorkeassa ja jotkut kaverini amk:ssa tradenomeiksi. aina saa olla jauhamassa näille ettei tradenomi ole ekonomi vaan sama kuin vanhanajan merkonomi. selittävät vielä,että lukevat samoja kirjojakin.juu, paljon mahdollista, mutta he lukevat n.500 sivuisesta opuksesta johdannon!
..töitä, ettei tradenomit vie kaikkia paikkoja nenäsi edestä:) lopeta siis muiden mollaaminen. sillä et tee mitään muuta kuin osoitat oman tyhmyytesi. kirjoituksesi perusteella omakaan älykkyysosamääräsi ei ole kovin korkea. fiksu tajuaa pitää suunsa kiinni sillä hän ymmärtää, ettei saavuta mitään toisten haukkumisella.
Yleistät AMK:ta liikaa. Ei varmasti päde kaikille AMK:n linjoille.
Itse olen suorittanut inssin opintoni ja sieltä hyppäsin DI koulutuksen pariin muuntokoulutuksen avulla. Ja tämä on fakta: Inssin tutkinto on LAAJEMPI kuin DI:n kandin tutkinto.
Ja mitä tyttökaverin historian kirjoja katsellut (opiskelee siis historiaa YO:ssa) niin ei niihin hirvesti älyä tarvita. Kunhan on motivaatiota lukea niin pärjäät.
Ainoat alat missä oikeasti vaaditaan älyä YO:ssa ovat matematiikka ja fysiikka. Muissa pärjää kunhan ei täysi tumpelo ole. Tämä sama pätee myös AMK:hon.
Ainakin opetuksen tasossa on eroja AMK:n ja yliopiston välillä. AMK:ssa samat maikat opetti useampaa ainetta ja sitten, kun jotain tarkempaa halusi kysyä niin oltiin ihan, siis öö se x tulee jostain.. siis öö.. en osaa vastata mistä se tulee. Yliopistossa taas jokaisella kurssilla on luennoimassa "asiantuntija" ja labrakursseilla myös "asiantuntija". No joo on yliopistossakin ollut muutama lähöpää laskuja opettamassa, mutta ei todellakaan samanlaista menoa kuin AMK:ssa..
Kirjoitit:
"Ainoat alat missä oikeasti vaaditaan älyä YO:ssa ovat matematiikka ja fysiikka. Muissa pärjää kunhan ei täysi tumpelo ole. Tämä sama pätee myös AMK:hon."
Ja olet siis oli insinööri (AMK) ja tuleva DI.
Pari huomiota:
1. Et pidä älyllisenä tai älyä vaativana toimintana mitään muuta kuin sitä missä itse olet hyvä ja mitä itse olet opiskellut.
2. Puhut kaikkien alojen yliopisto- ja amk-opinnoista ikään kuin tuntisit muitakin kuin oman alasi ja ikään kuin kaikesta kaiken tietäisit.
3. Heti alussa syytät MUITA turhasta yleistämisestä.
Arvaatkos mikä on väistämätön johtopäätös SINUN älykkyydestäsi kirjoituksesi perusteella? :D
Totta on, että en ole joka alaa opiskellut koska se olisi mahdotonta. Mutta sen verran laaja kaverikirjo opintojen suhteen ja mitä heiltä juttua kuullut/nähnyt, niin voin rohkeasti väittää tuon sanomani.
Tähän voisin heittää vielä lääkiksen kun tämä nyt näköjään muutenkin trollaukseksi meni (vaikka sitä en yrittänyt). Vuoden siellä vietin ja yksi sana koko paikasta: yliarvostettu. Ei voi käsittää kun jotkut lääkiksen egot täälläkin foorumilla huutelevat sen vaikeudesta. Ainakin oma käsitykseni sanasta "vaikeus" on, että asiat ovat haastavia. Ei se, että luetaan 500 sivuinen kirja eri sairauksien latinankielisistä nimistä. Tuo kaatuu enemmän sinne motivaatio-osastoon.
"Arvaatkos mikä on väistämätön johtopäätös SINUN älykkyydestäsi kirjoituksesi perusteella? :D"
Tyhmä, kuten varmaan tästäkin viestistä. En kiellä sitä, älykkyysosamäärät sun muut eivät paljon oikeasta älystä kerro. Omani mensan tasoa 4 vuoden takaisissa testeissä, mutta silti pidän itseäni keskivertoälyisenä, ellen alempana jopa.
Vaikka AMK ei vastaa yliopistoa, niin ei kyllä vastaa ammattikouluakaan. Onhan tuo selvää, että lähihoitaja ja sairaanhoitaja tai laborantti ja laboratorioanalyytikko ovat aivan eri tasoilla.
Toisaalta, jos labra-analyytikoksi valmistuttuani haluaisin yliopistoon lukemaan vaikka terveyden biotieteitä, niin kuulemma ei tarvitsisi välttämättä opiskella kuin puoli vuotta, niin vastaisin kandia. Tuohon puoleen vuoteen sisältyisi esim. kaupallisia opintoja, jotka sisältyvät terveyden biotieteisiin, mutta ei nykyisiin opintoihini.
Olen kuitenkin tyytyväinen valitsemaani koulutukseen. Jos sinäkin olet tyytyväinen omaasi, niin missä ongelma? Onhan tuo niinkin, että toisten arvostus lähtee omasta itsetunnosta;)
"Onhan tuo selvää, että --- laborantti ja laboratorioanalyytikko ovat aivan eri tasoilla."
Onko se tosiaan niin selvää? Jos se kerran sinulle on selvää, niin miksi se ei ole sitä työnantajille? Miksi yli puolet laboratorioanalyytikoista työskentelee laborantin tehtävissä ja palkalla? Miksi suurin osa laboratorioanalyytikoiksi jatko-opiskelleista laboranteista palaa vanhoihin työtehtäviinsä - ikään kuin kyse olisi vain koulutuksensa kertaamisesta tai päivittämisestä eikä korkeammalle tasolle kouluttautumisesta?
Vilkaisepa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamaa Kemianteollisuus ry:n, Muoviteollisuus ry:n, Lääketeollisuus ry:n ja Suomen Bioteollisuus ry:n tutkimusta "Kemianteollisuuden ja sen alatoimialojen osaamis- ja koulutustarpeet".
http://www.ek.fi/ek_suomeksi/tulevaisuusluotain/dokumentit/linkki_pdf/kemia070104.pdf
Katso Luku 3, "Kemian alan koulutus puntarissa".
Sivulla 12 kerrotaan:
"Laboratorioanalyytikon tutkinnon suorittamisella on toistaiseksi ollut varsin vähän vaikutusta työelämässä.Yli 50 prosenttia laboratorioanalyytikon tutkinnon suorittaneista työskenteli tutkinnon suorittamisen jälkeenkin laborantin ammattinimikkeellä. Useat tutkinnon suorittaneista työskentelivät samoissa tehtävissä kuin ennen tutkinnon suorittamista."
Tuota ei ole taidettu huomata kertoa koulussa? On ollut opettajilla niin kiire leikkiä korkeakoulua, ettei ole ehditty kaikkia tosielämän pikkujuttuja mainita? Ja labra-alan hissukoille tyypillisesti kukaan opiskelijoista ei uskalla kyseenalaistaa ja kysellä, kun opettaja hehkuttaa kuinka ollaan niin eri tasolla kuin laborantti-opinnoissa... samalla kun opettaa niistä samoista vanhoista kalvoista, joista opetti laborantteja silloin kun amk oli vielä opisto nimeltään...
Mitä tulee siihen kandin vastaamiseen...
niin itse olen laboratorio-analyytikko (AMK), ja nyt opiskelen yliopistossa. Voin kertoa sekä amk- että LuK-tutkinnon tehneenä, että labra-analyytikko vastaa luonnontieteiden kandia yhtä hyvin kuin juoksupoika konttoripäällikköä. Paitsi että juoksupoika ei yleensä kuvittele olevansa konttoripäällikkö. Juoksupojasta voi tulla konttoripäällikkö ja labra-analyytikosta LuK, mutta kummastakaan ei ilman lisäkoulutusta. Ja minä siis puhun kokemuksesta enkä pelkkien luulojeni varassa niin kuin eräät. Yksi merkittävä ero LuK:n ja labra-analyytikon välillä on juuri se selville ottamisen ja pelkän luulemisen välinen ero. Eikä sitä eroa kurota kiinni puolen vuoden pikakurssilla. Oikeaan ajattelutapaan totuttautuminen ottaa aikansa.
Kun noita koulutuksia on viime vuosina niin paljoa muuteltu ja jaoteltu, niin työnantajat eivät vielä ole aivan perillä eroista. On totta, että monet labra-analyytikot työskentelevät laborantin nimikkeellä (ja palkalla), siitä opettajatkin ovat meitä varoitelleet. Hitaasti, mutta varmasti alkavat työnantajatkin oppia, että on ylipäänsä olemassa laboratorioanalyytikko-koulutus ja on jo olemassa työpaikkoja, johon otetaan pelkästään labra-analyytikkoja eikä ollenkaan laborantteja. Esim. osa kemistien tehtävisä on annettu labra-analyytikoille. Nyt en ole aivan varma, mutta tuo muinainen opistoasteen koulutus taisi olla lyhyempi, kuin nykyinen labra-analyytikon koulutus, joka on 3,5 vuotta.
Mutta siitä olen varma, että ammattikoulun laborantin koulutus on aivan eri asia, kuin ammattikorkean laboratorioanalyytikko-koulutus.
Ja mitä tulee tuohon kandi juttuun, niin olenko koskaan väittänyt, että labra-analyytikko vastaa kandia? En. Ja kyllä, olen ottanut asioista selvää. Joskus kun suunnittelin jatkavani amk:sta yliopistoon, niin soittelin yliopistolle moneenkin kertaan, kyselin, ja juttelin asiasta tietävien ihmisten kanssa. Tuon puolivuotisjutun ym. olen kuullut yliopistolta.
Ja näistä mun teksteistä ei kande vetää hernettä syvälle, eihän labra-analytiikkaan tai ammattikorkeaan kenenkään muun tarvitse olla tyytyväisiä, kuin siellä opiskelevien...
työskentelee erilaisen koulutuksen eri aikoina saaneita, ja varmaankin vielä kaikenlisäksi erilaisissa ja eritasoisissa työtehtävissä.
Laboratorioanalyytikko päihittää kyllä nykyisen ammattikoulusta valmistuvan laborantin, mutta ei välttämättä vanhempaa opistosta valmistunutta laboranttia.
Miten selvä tuo ero on työnantajille, sitä en tiedä.
"Esim. osa kemistien tehtävisä on annettu labra-analyytikoille."
Kiitos! Pelastit päiväni tuolla vitsillä! :)
Osaisitkos oikein nimetä joitain kemistien tehtäviä, jotka on annettu labra-analyytikoille? Huomasitko kysyä niitä, kun amk-opettajasi uskottelivat sinulle tuollaista? :)
Teoriaa labra-analyytikot raapaisevat vain pinnalta, joten sen tuntemusta vaativissa tehtävissä heistä ei ole kemistien korvikkeeksi. Ja mitä tulee käytännön labratöihin... niin... tiesitkö, että opetushallituksen tekemän selvityksen mukaan SEKÄ laborantin koulutukseen ammattiopistossa ETTÄ FM-kemistin koulutukseen yliopistossa kuuluu kaksi kertaa niin paljon labratöitä kuin laboratorioanalyytikon koulutukseen amk:ssa? Niin että käytännön hommissakaan ei kemistin tehtäviä (eikä oikeastaan laborantinkaan) voi uskoa labra-analyytikolle. :)
Aika uskottavaa, että koulutuksella, jonka käyneistä yli puolet työskentelee samoissa tehtävissä ammattikoulun käyneiden kanssa, saa akateemisesti koulutetun kemistin tehtäviä hoitaakseen. Tosi uskottavaa, suorastaan! :)
Mutta kerro nyt ihmeessä, jos tiedossasi on sellaisia tehtäviä, joita on siirretty kemisteiltä laboratorio-analyytikoille. :)
No kiva, että pelastin päiväsi=)
Joillakin työpaikoilla osa (varmaankin sieltä yksinkertaisimmasta päästä) kemistien tehtävistä on annettu labra-analyytikoille. Ja ei, tätä en kuullut koulussa, vaan luin netissä eräästä laboratorioalaa koskevasta selvityksestä.
Niinkuin tuossa aiemmin kirjoitin, näiden muutosmyllerrysten keskellä työnantajat ovat vielä hieman epäselvillä siitä, kuka osaa mitäkin ja kuka on valmistunut mistäkin. Totta on, että monet labra-analyytikot tekevät laborantin tehtäviä, mutta mitä muutakaan tehdä, kun töitä ei omalla nimikkeellä löydy?
Onneksi jo nimenomaa laboratorioanalyytikkojakin haetaan, kun työnantajille rupeaa valkenemaan nämä uudet koulutuskuviot. Ok, puolet tekee laborantin hommaa, mutta entäs se toinen puoli? Labra-analyytikon koulutus on monipuolisempaa kuin laborantin (muttei tietenkään vastaa kemistin koulutusta).
Ja laboranteilla tarkoitan nykyisiä (peruskoulupohjasia) laborantteja.
Noitten labratöiden kokonaistuntimäärästä en osaa sanoa, mutta luulisi, että jonkun verran oppii noilla työelämä-jaksoilla (ellei käy huonosti ja joudu siivoamaan jossain yrityksessä).Mut mitä kokemksia oon kuullu, niin ihan "oikeita" hommia ovat opiskelijat päässeet tekemään.
*tarjoaa hernetarjotinta*
Voi lapsi kulta, mitäs sinä luulet yliopisto-opiskelijoiden tekevän kesälomillaan?
Alansa töitä hekin harjoittelevat, mutta useimmilla aloilla ei harjoittelustakin anneta erikseen opintopisteitä, koska vastuu taitojensa kehittämisestä on yliopistossa opiskelijoilla itsellään.
AMK:ssa työharjoittelujaksot on säädetty pakollisiksi seuraavista syistä:
1) AMK antaa oikeasti tavattoman huonon pohjan. Pakollisella harjoittelulla pyritään siihen, että amk-opiskelijoilla olisi valmistuessaan edes jonkinlainen käsitys töistä joihin ovat muka valmistuneet.
2) Amkkilaisten itsensä vastuulle ei voi uskoa heidän ammatillista kehittymistään ja aktiivisuutta työkokemuksen hankkimisessa. Siksi hajroittelu on määrätty pakolliseksi. AMK on osa holhousyhteiskuntaa - isoveli valvoo ja ajattelee puolestasi. :)
3) Harva työnantaja on kiinnostunut maksamaan vielä palkkaakin siitä, että työmaalle tulee joku amk-opiskelija mokailemaan ja sitomaan ammattitaitoisia työntekijöitä pois tuottavasta työstä amkkilaista paimentamaan. Kun työharjoittelu on pakollinen, amk-opiskeilijat ovat oikeutettuja opintotukeen harjoittelunsa aikana, ja heillä on parempi mahdollisuus saada edes jokin harjoittelupaikka kuolematta nälkään harjoittelunsa aikana. Työnantajia kun ei voi lailla velvoittaa maksamaan tyhjästä.
4) Jostainhan sitä sisältöä piti repiä lisää, kun opistot muuttivat nimensä amkeiksi ja tutkinnot muka muuttuivat. Kun opintojen kesto näennäisesti piteni, eikä lisäajalle keksitty mitään lisäsisältöä, päädyttiin helppoon ratkaisuun: pannaan opiskelijat pakolliseen työharjoitteluun puoleksi vuodeksi - siitä tulee mukavasti lisää pituutta tutkintoon. Opistoaikaiseen lyhempään tutkintoon ei pakollista työharjoittelua useimmilla aloilla kuulunut, mutta niinpä vain heistä tuli pätevämpää väkeä kuin amkkilaiset.
Yliopisto-opiskelijat ehtivät harjoitella omia tulevia työtehtäviään kesäisin moninkertaisen ajan amk:n työharjoitteluun nähden, mutta ei heille siitä opintopisteitä jaella. Siihen ei ole tarvetta, koska:
1) yliopistotutkinnoissa riittää sisältöä muutenkin ihan tarpeeksi, joten - toisin kuin amkeissa - tutkinnon laajuutta ei tarvitse keinotekoisesti kasvattaa laskemalla työntekoakin opiskeluksi.
2) Yliopistossa opiskelijat ovat itse vastuussa tietojensa ja taitojensa kehittämisestä ja sen verran oma-aloitteisempia, että yliopistojen ei tarvitse haaskata resurssejaan harjoittelupaikkarumban ja siihen liittyvän paperisodan pyörittämiseen (olen suorittanut amk-tutkinnon - olen nähnyt tuon souvin). Yliopistossa "talo" voi keskittyä olennaiseen (eli opettamiseen), ja opiskelijat hoitavat itse harjoittelukuvionsa.
3) Yliopisto-opiskelijoille maksaa moni työantaja mielellään pikku palkkaakin harjoittelusta - alasta riippuen vähän isompaakin - koska siinä voi samalla tehdä head huntingia ja pistää parhaat tapaukset silmälle jo silloin kun ovat koulunpenkillä, ettei kukaan pääse vetämään välistä. Yliopistolaisten harjoittelua ei (useimmilla aloilla) ole siis määrätty pakolliseksi, koska heidän ei tarvitse harjoitella opintotuella.
Jäljelle jää kysymys: Kun yliopistokoulutettu kemisti 1) harjoittelee opiskeluaikanaan pitempään ja tasokkaammisssa tehtävissä kuin labra-analyytikko-opiskelija, ja 2) tekee opiskellessaan kaksi kertaa niin paljon labratöitä koulussa kuin labra-analyytikko-opiskelija....
....niin mitäköhän näiden kemistien hoitamia tehtäviä kukaan täysjärkinen uskoisi labra-analyytikkojen hoteisiin? Ei taida labra-analyytikoille olla mitään muuta lokeroa työmarkkinoilla kuin laborantin hommat? Niin kauan että huomataan, että laborantit ovat käytännössä pätevämpiä. Sitten labra-analyytikot eivät varmaan saa enää niitäkään.
*kehottaa kohteliaasti ottamaan itse vain*
"Joillakin työpaikoilla osa (varmaankin sieltä yksinkertaisimmasta päästä) kemistien tehtävistä on annettu labra-analyytikoille. "
Ellet ymmärtänyt, niin sinulta pyydettiin ESIMERKKIÄ sellaisista tehtävistä eikä aiemman väitteesi toistamista. AMK-argumentointia parhaimmillaan. :D
"Onneksi jo nimenomaa laboratorioanalyytikkojakin haetaan, kun työnantajille rupeaa valkenemaan nämä uudet koulutuskuviot. "
No niinpä todella. Katsopa mitä tuleville kemisteille ja kemianopettajille opetetaan Helsingin yliopistossa:
http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/liimat/ammatti.htm
Sivulla alimpana on esitelty laborantin ammatti sanoin:
"Laborantti
Laborantin eli laboratorioanalyytikon työtehtäviin kuuluu erilaiset kemialliset analyysit."
Tämä siis nykypäivää ja tulevien nuorten kemistien koulutusta. Aiemmin valmistuneilla on tietysti vielä vanhakantaisemmat käsitykset. Ihan varmasti tuonkin opin saaneet kemistit siirtävät työelämään päästyään tehtäviään labra-analyytikoille, ihan varmasti, juu-juu... :D
"Ok, puolet tekee laborantin hommaa, mutta entäs se toinen puoli? "
Se taisi muuten olla "YLI puolet on laborantin hommissa"? Laboratorioanalyytikkojen jakauma lienee seuraavanlainen:
- 60% laborantin hommissa
- 10% työttöminä (labra-analyytikkojen työttömyysaste on korkeampi kuin väestöllä keskimäärin - yllätys?)
- 10% jatko-opiskelee oikeissa korkeakouluissa tai muuta alaa amkeissa
- 20% muut ("ihan oikeisiin labra-analyytikon töihin" päässeet + äitiyslomalaiset ja kotirouvat (naisvaltainen ala) + muun alan töihin päätyneet + maasta muuttaneet, työkyvyttömyysleäkeläiset, kuolleet etc.)
Pistää kyllä miettimään, että kuinka tosissasi kirjoitat noita juttuja? Haukkumisesi yliampuvuudessaan lähentelee jo aikamoista farssia ja noista kommenteista ja "faktoista" kyllä huomaa että et tiedä labra-analyytikon koulutuksesta juuri mitään. Tuntuu, että tahallaan ymmärrät asioita väärin, takerrut pikkuasioihin ja sitten vielä provosoidut niistä.
Tuolla tiedolla, mistä olen saanut selville, että osa kemistien tehtävistä on annettu labra-analyytikoille vastasin lähinnä yleiseen epäluuloisuuteesi kyseisestä asiasta. Tarkoitus oli osoittaa, että en ole keksinyt sitä päästäni. Artikkelissa puhuttiin niin yleiseti labra-alasta, että siinä ei erikseen lueteltu mitään tehtäviä. Tuohan asia sinua tuntuu kovasti kiusaavan. Artikkelin todenperäisyydestä en tiettykään mene 100% takuuseen, mutta laboratorioalaa ja sen muutosta kuvaava nettiartikkeli se oli. Enempää en tiedä/muista. Jos jollakin/joillakin työpaikoilla nyt tosiaan osa kemistien tehtävistä onkin annettu labra-analyytikoille, niin eipä se asia meidän keskisellä kädenväännöllä muuksi muutu.
Mitä nimityksiin tulee, niin entinen opistotasoinen koulutus, eli yo-pohjainen laborantin koulutus vastaa (melkein) nykyistä labra-analyytikon koulutusta. Nykyinen PERUSKOULU-pohjainen laborantin koulutus on aika kaukana siitä.
Ainiin, www.edu.fi sivuilta luin että. Labra-analyytikoista lähes puolet teki koulutusta vastaavaa työtä ja 40% oli joutunut tyytymään alempitasoiseen työhön. Tämä tilanne siis vuonna 2006. 70% oli työllistynyt heti valmistumisen jälkeen.
Ja kieltämättä toistan itseäni, mutta esim. yliopiston terveyden biotieteiden (lääkekehitystä ja sen sellaista) maisteriohjelmaan vaaditaan alempi korkeakoulututkinto soveltuvalta alalta ja AMK:n labra-analyytikon koulutus käy. Soveltuvalta alalta ammattikorkeasta maisteritutkintoa suorittamaan siirtyviltä vaaditaan kuitenkin yleensä täydennyskoulutusta, joka tuossa labra-analyytikko+terveyden biotieteet-yhdistelmässä voisi hyvinkin olla puoli vuotta. Ja tämän tiedon tarkoitus ei ole mikään muu, kuin osoittaa, että NYKYINEN AMK:n labra-analyytikon koulutus on aika kaukana NYKYISESTÄ ammattikoulun laborantin koulutuksesta.
"AMK-argumentointia parhaimmillaan. :D"
Kiitos=)
Nuo älykkyysosamäärät jne. Riippuu paljon myös koulusta. Henkilökohtaisesti olen iloinen siitä, että ammattikorkeakoulu ei ole yliopistomainen korkeakoulu. Se, että ammattikorkeatutkinto ei vastaisi kandin tutkintoa on totta. Molemmilla tutkinnoilla on omat hyvät puolensa. Se, että korkeakoulun opiskelijat kuvittelevat kaikkien, jotka eivät esim. kauppakorkeaan pääse päätyvät ammattikorkeaan on harhaluulo. On olemassa niitä, jotka tietävät tulevaisuudensuunnitelmansa kristallin kirkkaasti, ottavat selvää, kummasta koulusta (kauppakorkea vai ammattikorkea) tähän ammattiin saa parhaimmat mahdolliset valmiudet, varmuuden vuoksi käyvät molempien koulujen pääsykokeet, pääsevät molempiin ja silti valitsevat ammattikorkean kauppakorkean sijaan. Kyse on siis mielestäni täysin siitä, onko varma, miksikä isona tahtoo. Olen ollut täysin tyytyväinen valintaani, vaikka äo onkin yli 140. Eikä ammattikorkea silti tunnu helpolta, kyllä se on täyttä työtä.
AMK on oiva paikka ammattikoulusta valmistuneille. He pääsevät sinne helposti sisään. Tunnen pari kaveri, jotka eivät edes osanneetu puhua englantia ja muutenkin kuolumenestys aina ollut huono, mutta silti he pääsivät TAMK ja Turun AMK:hon sisään. :P
Missä kulkee raja ? Miksi amiksesta pääsee liian helposti AMK:hon ?
Amiksesta AMK:hon pääsee monta semmosta oppilasta, jotka eivät ikinä olisi edes päässeet YO-kirjoituksia läpi.
Sinänsä ihmettelen onko järkeä mennä AMK:hon jollain C:n tai E:n papereille ? Itelle tulisi ainekin tunne, että olisin tehnyt töitä lukiossa turhaan. Jokainen kumminkin päättää omasta tiestään ;)
Kaikkia amk:ssa opetettavia aloja ei edes opeteta yliopistossa (eikä kaikkia yliopistossa opetettaviakaan amk:ssa, ei sen puoleen). Valtaosa amk-opiskelijoista hakeutuu varmasti amkkiin opiskelemaan omimmaksi kokemaansa alaa tai arvioituaan juuri amk-koulutuksen oikean mittaiseksi/laajuiseksi tulevaisuudensuunnitelmiinsa nähden. Ja ovat täysin tyytyväisiä valintaansa.
Kaikki eivät kuitenkaan tunnu tyytyväisiltä. Ilmeisesti kaikkien kohdalla kyse ei kuitenkaan ole omasta valinnasta. Jotenkin tuntuu (tämä siis ihan MuTua) siltä, että kaikkein äänekkäimmin amk-tutkinnolleen edes pientä akateemisen statuksen murusta kerjääviä, duaalimallin perusidean aktiivisesti unohtavia, ja amk:n ja yliopiston peruseroa hämärtävään pyrkiviä wannabe'ita ovat sellaiset tradenomit, jotka ovat hakeneet myös kauppakorkeaan, mutta eivät ole päässeet. Eihän nimittäin niillä, jotka alun alkaenkin ovat tähdänneet amkkiin, luulisi olevan mitään tarvetta moiseen. Ikävää tuossa joidenkin tarpeessa korostaa ja korottaa itseään on kuitenkin se, että se synnyttää vastakkainasetteluja, ja provosoi yliopistolaiset puolustumaan tonttiaan. Mukavinta tietysti olisi, kun kaikki olisivat väleissä itsensä kanssa eikä tarvitsisi yksien esittää muuta kuin ovat ja toisten puolustaa tonttiaan niin vimmaisen mustasukkaisesti. Vaan kun ihmiset ovat ihmisiä, niin minkäs teet?
Muuten: varmasti on niitäkin, jotka käyvät sekä amk:n että kauppakorkean pääsykokeissa, ja valitsevat sitten amk:n. Heidän täytyy kuitenkin olla vähemmistönä, sillä vuosittain n. 90% molempiin hyväksytyistä valitsee yliopiston ja vain 10% amk:n.
Miksi tätä lapsellista kiistaa käydään kerta toisensa jälkeen uudestaan ja uudestaan? Peruskoulun jälkeen alkaa ammattikoulu vai lukio riitely, jossa ei ole mitään järkeä, ja sitten tämä turhaakin turhempi AMK vai Yliopisto.Itse olen ammattikoulun käynyt ja aion jatkaa opiskeluja AMK:ssa. Olisin muuten varmasti päässyt yo-kirjoituksista läpi, mutta en tuntenut yhden todistuksen takia tarvetta hukata 3 vuotta elämästäni kun kerran jo tiesin mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Tiedän ettei matematiikkani, äidinkieleni, tai minkään muunkaan yleissivistävän aineen osaamiseni ole ylioppilaan tasolla, mutta miten se edes voisi olla, kun en ole niitä yhtä paljon opiskellut? Olen kuitenkin ammattilainen, kun taas ylioppilas on edelleenkin vain oppilas jonka jokatapauksessa täytyy jatkaa opiskelujaan, halusi sitten putkimieheksi tai lääkäriksi.
Palatakseni kuitenkin alkuperäiseen aiheeseen, AMK ei ole korkeakoulu! Ei olekaan, eikä kukaan tietääkseni ole tullut yliopistojen palstalle sellaista väittämään. En ymmärrä miksi "korkeakoululaiset" tuntevat tarvetta tulla AMK palstalle tästä jauhamaan. Ei yliopisto ole millään tavalla AMK:ta parempi, eikä AMK Yliopistoa, molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Tämä on aivan turhaa, lapsellista ja pikkumaista riitelyä, ja jos kerran "korkeakoululaiset" ovat niin paljon AMK:laisia viisaampia, niin miksi he eivät ymmärrä lopettaa? Ehkä ette olekaan niin viisaita kuin haluaisitte, tunnette siksi tarvetta tulla tänne "tyhmien" keskelle korostamaan korkeuttanne. Pelkään pahoin että kun kasvatte, ja huomaatte että AMK:laisetkin ovat samanlaisia ihmisiä kuin tekin, ymmärrätte ettette niin viisaita olleetkaan.
P.S Faktaa on että ystäväni jonka lukion todistuksen keskiarvo oli 9 ja joka kirjoitti lähinnä L ja E:tä, ei edes harkinnut korkeakouluja vaan haki ainoastaan AMK:hon, koska tiesi mitä halusi ja tuntee sen kyllä erittäin haastavaksi. Eli ei ne ylioppilaat tai korkeakoululaiset ole niin hienoja ja viisaita kuin jaksavat väittää, ymmärtäisivätpä vaan sen itsekin :)
En minäkään ymmärrä, miksi jotkut yliopistossa opiskelevat tulevat tänne avautumaan, että eivät ole tyytyväisiä ammattikorkeaan, eihän niiden tarvitsekaan olla! Jotenkin vielä ymmärrän tuon ainaisen lukiolaiset vs. amikset, se menee murrosiän ja identiteettikriisien piikkiin, mutta että aikuiset ihmiset täällä nokkailevat toisilleen "lällällääää, mullonki parempi koulutus ku sulla!" Tuo ei kyllä anna kypsää kuvaa ihmisestä, opiskelupaikasta riippumatta.
Tuossa mun (amk)koulutusohjelmassa on sellanen 90% lukiolaisia. Ja niistä, ketkä sinne ovat "joutuneet", eli haluaisivat olla jossain muualla, suurin osa haluaisi olla toisessa koulutusohjelmassa amk:n sisällä (samantapainen,mutta sinne on vaikeempi päästä). Onhan siellä pari sellastakin, ketkä olisivat halunneet yliopistoon, mutta joutuivatkin ammattikorkeaan. Mutta se on harhaluulo, että suurin osa on yrittänyt yliopistoon, ja joutunut sitten pettyneenä ammattikorkeaan.
En näe mitään ihmeellistä siinä, että nimenomaa haluaa ammattikorkeaan. Itse ainakin halusin lukion jälkeen vihdoinkin tehdä jotain konkreettista ja saada oikeasti ammatin. Ei sillä, voihan yliopistostakin valmistua konkreettiseen ammattiin, tyyliin lääkäri tai opettaja, mutta ne alat, jotka mua olisivat yliopistossa kiinnostaneet, eivät kyllä olisi tarjonneet melkeen OLLENKAAN töitä. Pidin välivuoden ja siivosin ja siellä oli joitain yliopistosta valmistuneita siivoamassa, eivät olleet löytäneet oman alansa töitä. Se sai mut ottamaan selvää eri mahdollisuuksista ja tulin siihen tulokseen että ammattikorkea on mun juttu ja tuo ala jota siellä opiskelen, on kiinnostava.
Enkä varmaan ole ainoa.
En tota tekstiä kirjottanut väheksyen Amiskorkeaa, vaan syvästi ihmettelen miksi edes mennä lukioon, jos löytää tiensä AMK:hon?
Itse kun olen tyyppiä "tyhmä työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä." Toisin sanoen inhoan tehdä työtä turhan eteen.
Kävin lukion suht huonolla menestyksellä läpi. Ajattelin sitten, että aika turha reissu tämä lukio olisi, jos nyt AMK:hon menisin, koska amiksesta sinne oisin päässyt 2x helpommin. Niinpä luin itteni yliopistoon.
Pari tuttua on päässyt Turun AMK:hon ja muistaakseni kummatkin jollain 6,0 keskiarvolla suoritti peruskoulun ja myös aika huonolla menestyksellä amiksenkin. Huhujen mukaa kyseisessä amiksessa annettii arvosanoja joskus ihan arvalla (lieneekö tämä syy).
Itse en olisi edes päässyt lukiopapereillani samoille linjoille. =)
Mutta jokainen päättäköön itse minne tiensä vetää.
peace
Itse opiskelen tekniikan ja liikenteen alalla amk:ssa ja siitä 100 enimmäispisteestä noin 35 tuli pääsykokeesta ja 55 koulumenestyksestä. 5 työkokemuksesta ja 5 ekasta hakutoiveesta. Ja tuo 55 p koulumenestyksestä lukiolaisilla katsottiin SEKÄ päästötodistuksesta ETTÄ ylioppilastutkinnon arvosanoista. Eli kyllä hyvin kirjottamalla/hyvillä tokarin arvosanoilla pisteitä sai. Ja tais mennä vielä niin, että ällästä ja eestä (tai tokarin 10 ja 9) sai 9 pointsia mutta magnasta (tokarin 8) enää 6.
Toisaalta itseäni "hieman" korpesi se kun kirjotin bilsasta L ja mantsasta E, niin reaalista ei saanutkaan ollenkaan pisteitä tekniikan ja liikenteen alalla. Ja tottakai nuo aineet mistä niitä pisteitä sai esim. äikkä olivatkin sitä C:tä lähinnä. No mut, ajattelen asiaa niin, että olenpahan nyt ees yhen ällän ylioppilas ja kun sitä bilsaa sillon aikoinani pakersin, niin varmasti siitä jotain hyötyä on mikrobilsan ym. kursseilla.
Eikä tuo lukio-pohja mun mielestä mikään turha ole, esim. meidät on jaettu matikan mukaan pitkämatikkalaiset omassa ryhmässä ja lyhytmatikkalaiset amikset toisessa. Pitkämatikkalasilla vähemmän tunteja. Ja kielten opiskelussa lukiopohjasta on varmasti hyötyä. Lukiosta tulleilla AMK:ssa ei ole niin paljoa kiinni otettavaa. Toisaalta amiksesta tulleilla on monesti käytännön töissä enemmän kokemusta.
Vaan eiköhän tuota opiskelupaikkaa miettiessä olis syytä olla rehellinen ja miettiä, mitä ihan oikeasti haluaa tehdä.
Tuosta matikasta vielä, niin AMK:ssa tulee aika pian vastaan asioita, joita ei lyhyessä matikassa koskaan ollut, eikä varmaan amiksessakaan. Ja on se aika suuri työ ruveta sellasia aivan alusta alkaen opettelemaan, kun opiskelutahti muutenkin nopea. Eli lukio ennen amk:ta ei tosiaankaan mitenkään turha!
"Sinänsä ihmettelen onko järkeä mennä AMK:hon jollain C:n tai E:n papereille ? Itelle tulisi ainekin tunne, että olisin tehnyt töitä lukiossa turhaan."
Lukio on siis turha, jos haluaa AMK::hon opiskelemaan?? Mainitsemillasi C:n tai E:n papereille voi hyvinkin olla vaikutusta sisäänotossa. Itselläni E:n paperit, ja voin sanoa, että paljoa huonommilla papereille ei sitten meille sisään päässytkään.
Koulutusohjelmaani otettiin yhteensä 47 aloittavaa opiskelijaa. Omaan suuntautumisvaihtoehtooni 14, johon oli vielä erillinen päsykoe. Ensisijaisia hakijoita koulutusohjelmaan oli n. 650 ja hakijoita yhteensä yli 1000.
Kutsu pääsykokeisiin tuli, jos sai täydet pisteet ennakkovalinnasta(YO-todistus ja koulumenestys) sekä 1. hakutoiveesta. Pääsykokeissa maksimipisteet olivat 60. Itse sain 55, enkä tiedä ketään, joka olisi saanut alle 50 pistettä ELI sillä koulumenestykselläö voi hyvin ollakin väliä.
Itse en koe lukiota mitenkään turhaksi. Sain aikaa miettiä, mitä oikeasti haluan tehdä lopun elämääni. Jos olisin mennyt suoraan peruskoulusta amikseen, voin sanoa, että sen epäkypsän päätöksen perusteella olisin nyt aivan varmasti työtön.
Ammattikorkeakoulussa hyvänä puolena pidän nimenomaan työelämälähtöisyyttä. Itse en jaksaisi lukea opuksia, joissa on satoja ja taas satoja sivuja, vaikka kuinka aihe olisi kiinnostava ja minulta löytyisi motivaatio. Käytännönläheisyys ja tekemällä oppiminen kannustavat opiskelijota mielestäni paremmin.
All in all, kannatan nykyistä duaalimallia. Makuasioista ei voi kiistellä.
AMK:hon C:n ja E:n papereilla? No, itse en päässyt edes AMK:n pääsykokeisiin haluamalleni linjalle M:n papereilla. Täytyi siis tyytyä kakkosvaihtoehtoon, joka oli yliopisto, jonne siis leikiten sisään. Ensi keväänä aion tosin yrittää ko. AMK:hon uudelleen, koska en aio luopua unelma-ammatistani vain sen vuoksi, että olen yliopistossa. Kaikki eivät todellakaan valitse yliopistoa, vaikka sinne pääsisivätkin!
Turha jauhaa tuota iän ikuista paskaa!
"Kaikki eivät todellakaan valitse yliopistoa, vaikka sinne pääsisivätkin!
Turha jauhaa tuota iän ikuista paskaa!"
Eivät tietenkään kaikki. "Vain" 90% molempiin päässeistä valitsee yliopiston.
Katso: Opetushallitus/Koulutuksen määrälliset indikaattorit, sivu 114.
http://www.oph.fi/info/tilastot/Indikaattorit_2006.pdf
Sinun mielestäsi varmaan Opetushallituksenkin on turha jauhaa "iän ikuista paskaa"? :D
Mitä omaan pääsyysi tulee, niin kas hassua kun et maininnut mille linjalle ja mihin yo:oon/amk:uun hait. Jos hait jonkin suosituimman amk:n suosituimmalle linjalle, jonne pääsee vain joka viides hakija (kun työkkärin pakkohakijat on jätetty laskuista pois ja huomioitu vain tosissaan hakevat) ja jonkin periferiayliopiston vähiten suosittuun koulutusohjelmaan, jonne saattaa päästä sisään joka toinen, niin eihän se ihme ole, että amk:uun oli vaikeampi päästä - JOS nyt sitten todellisuudessa olet yo:oon edes päässyt (et siltä ainakaan kuulosta). Tuommoinen yhden hengen otoksen vertailu (olipa väitteesi totta tai ei) on kuitenkin järjetön, eikä anna kokonaiskuvaa tilanteesta. Kokonaisuutena yliopistoon ON vaikeampi päästä.
Todellisuudessa kaikista AMK:uun hakeneista hyväksytään n. 47 % (VAIKKA hakijoissa ovat MUKANA TYÖKKÄRIN PAKKOHAKIJAT) ja yliopistoon n. 35 % (vaikka yliopiston hakijamääriä ei keinotekoisesti nostateta työkkärin pakkohaulla, vaan kaikki jotka hakevat, hakevat tosissaan). Lähde on sama kuin edellä, ja vertailujakso vuodet 2002-2006.
Niin että vaikka puhuisit tottakin, niin turha sinunkaan on yhden hengen otoksella yli 130 000:n nupin vuotuisesta hakijamassasta jauhaa uunituoretta paskaa siitä kumpaan on vaikeampi päästä. Paskapuhe on paskapuhetta, vaikka sen lähteenä olisit ihan Sinä Itse. :)
Tuossa aikaisemmassa tekstissä kirjoitettiin, että kaikki yliopistoon sekä ammattikorkeaan eivät valitse yliopistoa, mutta se EI automaattisesti tarkoita väitettä, että kaikki yliopistoon ja ammattikorkeaan valisevat ammattikorkean.
Tekstissä EI myöskään missään vaiheessa yleistetty, että ammattikorkeaan on yleensä ottaen vaikeampi päästä. Kirjoittaja vain kertoi omista kokemuksistaan, HÄN pääsi helposti yliopistoon muttei ammattikorkeaan.
Kai se on sanomattakin selvää, että riippuu linjasta, miten hankala on päästä, oli sitten yo tai AMK. Ennen kun provosoituu, kannattaa lukea teksti tarkkaan.
AMK-tutkinto ei vastaakkaan kandin tutkintoa,sillä AMK-tutkinto on paljon laajempi,kuin kandin tutkinto. Kokemusta on.
No näköjään kielelliseen ilmaisuun sillä amk "tutki-nolla" ei ollut vaikutusta :)
Ai laajempi, missä mielessä? Laajemmin jätitte syvemmin perehtymättä mihinkään.Kaikesta vaan hieman pintaa mutta mitään ei osata kunnolla. Kokemusta on
Mikä liet provoileva amiska. Itselläni on sekä AMK-tutkinto että LuK-tutkinto, ja niistä AMK oli lasten leikkiä. AMK-tutkinto on pilipali-tutkinto kandiin verrattuna. Expertus dico.
-tutkinto on laajempi kuin kauppakorkean kandin tutkinto. Johtunee työharjoitteluista yms. Päinvastoin KTM-tutkinto on laajempi kuin ylempi AMK-tutkinto, mutta ylempään AMK-tutkintoon tarvitaan pari vuotta alan työkokemusta ennen koulutusta.
Kyynel. itke mulle joki..........
Tottakai opetuksen taso jää huonoksi kun yritetään runnoa korkea-asteen tutkintoa 70 prosentille ikäluokasta. Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista, ellei sisään pääse mainitsemillasi älykkyyksillä. Surullisinta on, että niillä täytyy myös pystyä valmistumaan, joten opetuksen vaatimukset on mitoitettu sen mukaan.
Kuten sanot, opistoista tehtiin ammattikorkeakouluja. Tässä tehtiin suuri virhe. Opistot eivät kuitenkaan olleet sama asia kuin ammattikoulu, kuten erheellisesti väität.
Siitä, kuinka valmistuneiden osaamisen taso ja valmiudet ovat tuon muutoksen myötä romahtaneet, on olemassa tutkimuksia. Tässä yksi:
http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/c/annaalit/C178.html
Mielenkiintoisin on lause: "Ammattikorkeakouluista valmistuneet hallitsevat lähes kaikki toiminnot huonommin kuin opistoasteelta valmistuneet."
Amk on korkeakoulu. Opistoja ei kannata sekoittaa ammattikouluihin, niissä opetus oli kuulemma laadukasta.
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että opetuksen taso on myös minun mielestäni huono ammattikorkeakouluissa. Tästä on henkilökohtaista kokemusta erikoistumisopintojen kohdalta ja lisäksi olen työskennellyt amk-insinöörien kanssa, joiden osaaminen oli todella huonoa.
Tilanne lienee ammattikorkeakoulujen kohdalla hieman samanlainen kuin aikaisemmin Iso-Britanniassa, jossa ammattikorkeakoulut muutettiin 90-luvun alussa yliopistoiksi. Yhden yön ihmettä ei tapahtunut, ja vieläkin puhutaan uusista ja vanhoista yliopistoista. Ns. uudet yliopistot kuitenkin huomasivat, että niiden täytyy kehittyä, ja tänä päivänä moni niistä on vertailujen perusteella "parempi" kuin jotkut vanhat yliopistot.
Mielestäni ammattikorkeakoulut ovat korkeakouluja siinä kuin yliopistotkin, mutta monen niistä täytyisi oikeasti kehittyä. Sisäänottorajoja pitäisi kiristää ja henkilökunnan ja koulutusohjelmien tasoa pitäisi roimasti nostaa. Tasokkaita ammattikorkeakoulujakin kuitenkin on.
Toisaalta, suomalaiset yliopistotkaan eivät ole kovin korkealla kansainvälisissä vertailuissa ja koulutusohjelmien ja opiskelijamateriaalin taso varmasti on alhainen joissakin yliopistoissa, vaikka ulkoiset puitteet olisivat muuten kunnossa.
Historiaa teille nuorille ja innokkaille: Suomi oli pitkään ainoa maa, jossa opistoja ei laskettu ammattikorkeakouluiksi. Muualla vastaavan tutkinnon suorittaneet saivat BA:n paperit käteensä ja parempaa palkkaa. Suomessa taas oli jopa 5-vuotisia opistoja, joissa kansainvälisesti mitattuna korkeatasoisempi koulutus tuotti alempitasoisen tutkinnon. Suomalaista tutkinto ei arvostettu ja Suomi sai aiheettomasti heikkoja sijoja kun mitattiin kansalaisten koulutustasoa.
Nyt tutkinnot vastaavat paremmin kansainvälistä tasoa, suomalaiset amk-opiskelijat pääsevät vaihtoon muihin korkeakouluihin, saavat samantasoisen tutkinnon kuin muuallakin.
Toinen juttu on, että monen opiston ei todellakaan tarvinnut paljoa muuttaa opetustaan tähän päästäkseen, mutta joillakin entisillä opistoilla ei taso vieläkään ole kohdallaan. Tämä taas johtuu siitä, että alun perinkin Suomessa opistojen taso oli hyvin kirjava. Merkonomiksi päsi parissa vuodessa, mutta insinööriksi, artenomiksi tai sairaanhoitajaksi valmistuminen kesti kauemmin.
Siitä en aivan samaa mieltä ole, että amk:sta sen kummemmin ammattia saisi kuin yliopistostakaan. Tämä on hyvin alakohtaista. Ei insinööri ole ammatti sen kummemmin kuin diplomi-insinöörikään. Ne ovat tutkintoja. Ammattikoulut ovat asia erikseen, eivät ne ole mihinkään hävinneet.
Ja todellakin: ylempi amk-tutkinto on eri asia kuin maisterin tutkinto. Saman tasoisia ne silti ovat. Vaativuutta ei voi mitata vertailemalla luettujen kirjojen määrää, sillä amk-tutkinto on käytäntölähtöisempi. Esim. Saksassa on tällä koulutuksella ja kahtiajaolla pitkät perinteet, ja tulokset ovat hyviä. Arvostetaan molempia!
"...kansainvälisesti mitattuna korkeatasoisempi koulutus tuotti alempitasoisen tutkinnon."
Ja sitten tehtiin AMK-uudistus, jonka seurauksena heikkolaatuisempi koulutus tuottaa korkeampitasoisen tutkinnon.
jos itselläsi on huonoja kokemuksia!
TÄSSÄ TEILLE FAKTA.
Diplomi-insinööri > Insinööri
KTM > Tradenomi
JA TURHA VÄITTÄÄ VASTAAN !!!!!
Kyse ei ole pelkästään omasta kokemuksestani tai havainnoistani työelmässä. Joku tuohon jo linkittikin tiivistelmän yhdestä tutkimuksesta...
Kopioin sen vielä tähän:
http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/c/annaalit/C178.html
Totta kai asia on niin kuin esität, mutta vertailetkin kahta eritasoista koulutusta.
Saman voisi ilmaista myös näin:
DI > sähkötekniikan kandidaatti
KTN > KTK
JA TURHA VÄITTÄÄ VASTAAN !!!!!
Tuossapa sulle faktaa.
"Ja sitten tehtiin AMK-uudistus, jonka seurauksena heikkolaatuisempi koulutus tuottaa korkeampitasoisen tutkinnon."
Juuri näin. Vanhojen opistotutkintojen hyvä taso romahti, kun opistoista tehtiin amk:ja, ja opettajat keskittyivät korkeakoululeikkeihin ja hypetykseen opettamisen sijasta - vaikka samaan aikaan paisutetut sisäänottomäärät olivat romahduttaneet myös sisään otettujen opiskelijoiden tason opistoajoista. Oliko järkee vai ei? Ja tutkinto on sitten mukamas tasoltaan korkeampi kuin tasoltaan paremman koulutuksen ja tasokkaamman opiskelijamateriaalin aikana.
Siksi että saatiin kansainvälisesti vertailukelpoinen tutkinto. Tavoitteena oli nostaa korkeakoulutettujen kansalaisten määrää vastaamaan länsieurooppalaista tasoa, ja näin se kävi.
Miksi meidän suomalaisten pitäisi kutsua opistotutkinnoksi sellaista tutkintoa, jonka taso vastaa kansainvälisesti bachelor-tasoa?
Ikäluokkien pieneneminen on vaikuttanut varsinkin Ruuhka-Suomen ulkopuolella oppilasaineksen tason laskuun. Valitettavasti on amk-linjoja, joissa on enemmän aloituspaikkoja kuin hakijoita. Mutta näin olisi käynyt vaikka niitä kutsuttaisi edelleen opistoiksi.
Ei kai opistotutkinnoksi kutsuminen ole itsetarkoitus, eikä järkevääkään.
Ikävä tosiasia kuitenkin on, että AMK:sta valmistuneet eivät ole tiedollisesti ja taidollisesti opistoista valmistuneiden tasolla. Syystä tai toisesta.
Sinänsä on surullista, että "kikkailemalla" ja "yhden yön ihmeellä" nostettiin kansalaisten koulutustasoa, vaikka koulutuksen taso eittämättä laski. Ei ihme, jos aikoinaan opistoista valmistuneita pikkaisen harmittaa...
"Yhteinen piirre rehellisten ammattikoulujen kanssa on myös se että AMK:sta saa ammatin."
No joo, sairaanhoitaja on kyllä ammatti mutta esim. tradenomi tai restonomi ovat tutkintoja, eivät ammatteja. Eikä ammattikoulustakaan välttämättä valmistu ammattiin, esim. merkonomi datanomi eivät ole ammatteja vaan tutkintoja.
On sullakin v*tun nörtillä varmaan todella ankea elämä, kun jaksat jauhaa jollain Suomi24:lla jtn paskaa aiheesta: "AMK vs korkeakoulu". Sinun kannattaisi todellakin ns. hankkia elämää, siis aivan oikeasti...
Älykkyysosamäärällä ei haeta ammattikorkeakouluihin eikä yliopistoihin. Sen sijaan luetun sisäistämistaidolla haetaan. Hence yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevista suurin osa on täysiä pässejä.
Oikeasti älykkäiden ei edes tarvitse keskustella asiasta.
No kyllä se nyt on joillekkin ihan elämän ja kuoleman kysymys tuo korkeakoulutus. Ihan sama mikä on korkeakoulu ja mikä leikkikoulu. Kyllä elämä opettaa, ei pelkkä koulun penkillä istuminen. Koulutus on joskus AIVAN yliarvostettua paskaa! Eläkää ja oppikaa ja unohtakaa tuo paskan jauhaminen.
Varmasti valmistuu osaavia ihmisiä niin amk:sta kuin yliopistosta!
Mulla itselläni on kokemusta kemian alalta sekä amk:sta että yliopistosta. Yliopistossa olen saanut asiantuntevampaa opetusta ja ohjausta. Aloitin omat labra-alan opinnot amk:ssa ensimmäisten joukossa, kun koulutusohjelma perustettiin. Tuolloin ainakin koulutussisältö ja opetustaso oli välillä hieman heikohkoa. Samat opettajat opettivat useita aineita ja ei yhden opettajan taidot millään riittäneet usean kemian osa-alueen hyvään hallintaan. Välillä ei saanut vastausta edes iiseihin kysymyksiin.
Amk:ssa oli positiivista pieni luokkakoko ja tiiviimpi luokkahenki. Yliopiston bileet voittaa amk:n 100-0:)
Jos näin on, niin lainmuutosta sitten tekemään. Etsipä kansanedustaja, joka tekee puolestasi lakimuutosaloitteen tai kerää adressi yhdessä samanmielisten kanssa ja luovuta Sarkomaalle. Onnea yritykselle.
Vaihdoinpa yliopistosta pieneen vähemmistökieliseen AMKiin ja kyllä kannatti! Enää ei tarvitse säheltää satojen ihmisten keskellä. Taitavat ja motivoituneet opettajat ohjaavat kuin kädestä pitäen, heillä on aikaa ja staminaa.
Ryhmät ovat pienet, pääsee itse vaikuttamaan opetukseen. Mikäli nyt jaettavan informaation taso olisi jotenkin suppeampi kuin yliopistossa, aiheisiin voi kompaktisuuden myötä perehtyä monin verroin tehokkaammin ja käytännönläheisemmin. Suomeksi : helvetin paljon paremmin.
Nykyään on täysin selvää mihin valmistun, luokasta toiseen siirtymiseen ei kulu kuin minuutti tunnin sijaan, sekava järjestelmä on vaihtunut selkeäksi ja kannustavaksi. Turha höttö karsiutuu pois.
Minusta tuntuu, että yliopistossa riutuva ikuisuusopiskelija on katkera kun opinahjoon on niin hemmetin vaikea päästä ja AMK:ilaisen ei tarvitse liikoja hikoilla. Arvostan edelleen yliopistoa jalona tieteellisenä instanssina, mutta itselleni sopii paljon paremmin opiskella tehokkaasti suoraan ammattiin - erittäin päämäärätietoisesti!
Opiskelutoverini ovat motivoituneita, positiivisia, eikä heidän älyssään ole mitään vikaa. (En muuten kaipaa alkoholisoituvia ja narisevia yliopistokavereitani enää ollenkaan.)
Onnistuit selvästi provosoimaan monia, mutta mulle on aivan sama, jos sun mielestä AMK ei ole korkeakoulu. Mä hykertelen täällä tyytyväisenä kun kerään erinomaista ammattitaitoa todella valoisassa ja energisessä ilmapiirissä, sekä valmistaudun kilpailemaan kanssasi samoista työpaikoista. Ai niin, kai muistin korostaa sitä, että olen täydellisen kaksikielinen? Sitä työnantaja varmasti arvostaa.
Ensinnäkin kahtena vuotta en päässyt AMK:hon,mutta pääsin yliopistoon lukemaan hallintotieteitä ilman,että edes vilkaisin pääsykoekirjoja. Olin 2v yliopistossa ja pääsin AMK:hon.
Näin alkuun sanon saman,mikä pitää LÄHES joka alalla paikkaansa. Ammattikorkeakoulussa pitää tehdä PALJON enemmän töitä ja koulupäivät ovat PALJON pitempiä,kuin yliopistoissa.
Opiskelen terveydenhoitajaksi ja esimerkiksi anatomian ja fysiologian kurssi on erittäin vaativa, jopa minulle neljän laudaturin ylioppilaalle. Afyn kurssi on vaativampi kuin yksikään yliopistossa suorittamani kurssi.
Lisäksi matematiikka meillä terkkareilla ei ole mitään helppoa heinän tekoa,vaikka pitkän matikan lukiossa luinkin.
AMK kestää vähemmän, mutta koulupäivät ovat puolet pitempiä ja vapaapäiviä ei ole sielä täällä,niin kuin yliopistoissa.
AMK:ssa ja yliopistossa opiskelleena väittäisin,että enemmän se Ammattikorkeakoulu tuntui korkeakoululta,kuin yliopisto. Luin AMK:ssa vuoden matkailualaa ja kun ei ollut hajuakaan mitä haluaisin,luin toisen vuoden ympäristötekniikkaa ja sitten vaihdoin taas alaa: Kauppakorkeakouluun.
AMK:ssa ei ollut juurikaan vapaapäiviä,vaan tiukkaa opiskelua lähes joka päivä 6-9h.
Kotona tehtäviä tutkielmia oli AMK:ssa paljon enemmän. Vaikeusasteeltaan mielestäni AMK ja yliopisto on aika saman tasoisia. Kyllä AMK on ylioppilastutkinnon suorittaneille suunniteltu, sillä suurin osa opinnoista pohjautuu siihen,että lukion tiedot ovat kunnolla hanskassa.
Mitä joku täällä puhuin hoitsujen Anatomiasta ja Fysiologiasta, niin samaa kirjaa mitä opiskellaan AMK:ssa (siis tuo A&F:n kirja) opiskellaan lääketieteellisessä.
Ko. oppilaitoksessa, AMK,opetetaan ihmiset valmiiksi kellokortti-ihmisiksi. Ja toisekseen, kuka vertaa hallintotiedettä ja hoitsuja, eikö se vertailupohja löydy lääkiksestä...Ai niin eihän kaikilla rahkeet riitä sinne.
No olipas mauton heitto, sori...
Luuletko todellakkin, että "koulupäivien" pituudella mitataan vaativuutta. Ei todellakaan. Substanssi se on joka ratkaisee, aivan sama vaikka olisit 7x12h siellä koulullasi.
Amk:ssa tämä oppilas vs. opettaja akseli jatkaa sitä koulumaista linjaansa, onhan teillä varmaan läksytkin ;)
Tervetuloa oikeaan akateemisen maailmaan, jossa sinä ITSE opiskelet ne asiat, ei niin, että joku syöttää sinua kuin pikkulasta.
Jihuu, amk:ssa luetaan jopa samaa kirjaa, kuin yliopistossa, jihuu, sehän tekeekin siitä oikean korkekoulun heti kerralla :D
"Näin alkuun sanon saman,mikä pitää LÄHES joka alalla paikkaansa."
Olet siis opiskellut LÄHES joka alaa, kun kuvittelet sinulla olevan asiantuntemusta väittää tuollaista? AMK on mitä ilmeisimmin ehdottomasti oikea paikka sinulle - syventävistä opinnoista yliopistossa et olisi takuulla selvinnytkään, kun et kerran kahdessa vuodessa oppinut edes alkeita olennaisimmasta: erottamaan luulojasi tiedosta. AMK:ssa ei haittaa, vaikka luulee tietävänsä eikä tiedä luulevansa ja yrittää vielä esittää luulojansa tosiasioina. Semmoinen tyhjän tynnyrin kumina kuuluu amk:ssa asiaan, koska amk ei ole oikea korkeakoulu. Olet henkeen ja veraan tyypillinen amkkilainen "joka alan asiantuntija", joka uhoaa "korkeakouluo"pinnoillaan mutta jolta puuttuu akateeminen tottumus arvioida oman tietämyksensä rajoja ja erottaa luulonsa tiedoista. Teikäläisiä kutsutaan osuvasti "uhonomeiksi" ja "luulonomeiksi".
Et sinä parin vuoden kokemuksella yliopistosta (= yleis-, perus- ja EHKÄ osa aineopinnosta (?)) ole pätevä puhumaan MINKÄÄN alan yliopistotutkinnoista, saati sitten "LÄHES kaikkien alojen". Ethän sinä voi puhua edes sen alan opintojen, jota itse opiskelit, vativuudesta, kun et niistä opinnoista suorittanut kuin alkumetrit. Syventävissä ja gradua tehdessä vasta katsotaan kuinka hyvin on oppi mennyt perille ja paljonko peppu merivettä kestää. Enkä puhu nyt nippelitiedosta vaan oikeasta asennoitumisesta tietoon. Onneksesi pääsit luistelemaan amkkiin henkiseksi sohvaperunaksi ajoissa, ennen kuin jouduit tosiasioiden eteen.
Itselläni on amk-tutkinto takana ja nyt yliopistossa gradu työn alla, ja minun kokemukseni mukaan amk oli luonnontieteellisellä puolella aikuisten päivähoitopaikka yliopistoon verrattuna. Amk on tällä puolella läpihuutojutttu.
Huvittavuutesi kulminoituu siinä miten vertailet opintojen vaativuutta kontaktiopetuksen määrän perusteella. Alleviivaat tuommoisella sitä miten TODELLA VÄHÄN tajusit tärkeimmästä yliopistossa. Yksi amk:n ja yliopiston peruseroista on juuri se, että yliopistossa pitää oppia itse päättelemään mitä pitää tehdä opintojensa eteen nk. "omalla ajalla" ja sitten myös tehdä se. Kukaan ei tule sen kummemmin sanelemaan kuin neuvomaankaan mitä sinun pitää tehdä luentojen lisäksi - se pitää itse ymmärtää. Tai pitäISI, sinultahan se jäi näköjään hoksaamatta. Onneksesi et tosiaan joutunut koskaan kohtaamaan todellisuutta, kun et opiskellut niin pitkälle, että olisit voinut sitä enää väistellä.
"Koulupäivän pituus" (päivittäisten luentojen määrä) ja päivittäisen opiskeluajan pituus ovat yliopistossa kaksi aivan eri asiaa. Juuri se opintojensa ohjaaminen itse ja vastuun kantaminen itse siitä, että opinnot tulevat hoidettua myös ilman rautalangasta vääntävää ohjausta ja opettajan jatkuvaa kontrollia ovat se, mikä tekee yliopistosta korkeakoulun ja erottaa amk:n ja yliopiston kuin yön ja päivän. Et sinä tuolla asenteella olisi yliopistosta koskaan valmistunutkaan, joten hyvä, että vaihdoit tasoasi ja henkistä kypsyyttäsi vastaavaan paikkaan.
Mitä tulee väitteisiisi terkkareiden vaativasta matematiikasta, niin onpa perin uskottavaa. :) Vähän väliähän näkyy nimittäin tälläkin palstalla mm. sairaanhoitajaopiskelijoita, jotka kyselevät hädissään apuja yksinkertaisiin, pelkkiä jako- ja kertolaskuja vaativiin lääkelaskuihin, joista peruskoululaisenkin pitäisi selvitä.
Mutta onnea valitsemallasi tiellä ja kaikkea hyvää työelämään! Muista kuitenkin sitten töissä ollessasi, että EI ole lääkäreiden tai muiden akateemisten vika, että SINÄ et pärjännyt yliopistossa... Omasta asenteestasi se oli kiinni - ja puuttuvasta halustasi opetella se oikea asenne. Älä pura katkeruuttasi muihin, vaikka sinä olet pienipalkkainen mukamas-korkeakoulutettu, jota kukaan ei arvosta. Ei ole akateemisten vika, ettet ole yksi heistä etkä tienaa nin kuin he. Oma asenteesi oli se syy. Ja rispektin puute johtuu sitten siitä, että ITSE syöt siltä kaiken pohjan esittelemällä luulojasi tietoina.
Naulan kantaan, veli/sisko hyvä! ;)
Olen itsekin lukenut amk-tutkintoani suorittaessani samoja kirjoja, joita olen sittemmmin tenttinyt yliopistossa. AMK:ssa luin joskus vain sisällysluettelon, joskus luin jopa ne opettajan sieltä täältä osoittamat listaukset tai valikoidut paikat, joiden huolehtivaisesti oli kerrottu olevan niitä "osattavia asioita". Yliopistossa täytyikin sitten HALLITA koko teos kannesta kanteen, mutta EI opetella pelkkiä irrallisia listauksia sieltä täältä ulkoa. Ja yliopistossa täytyy/saa ITSE päätellä mikä on keskeistä ja mikä ei, ja ITSE saa/täytyy arvioida paljonko mikäkin tentittävän teoksen luku ja asiakokonaisuus vaatii aikaa ja paneutumista. Siinä se ero. Eläköön se ero! :)
Mutta osin samoja teoksia amk:ssa ja yliopistossa tosiaan käytetään, ja olen samaa mieltä kanssasi siitä, että sehän ilman muuta tekee amk:sta kertaheitolla korkeakoulun. Ihan samalla lailla, kun lainaamalla yliopiston kirjastosta tenttikirjan ja lukemalla etulehden tulee pystymetsässtä tullutkin kertaheitolla maisteriksi. :)
Eihän se mikään ihme ole, että samoja teoksia käytetään amk:ssa ja yliopistossa: kummassakin luetaan tietysti alan parhaita kirjoja - jotka ovat aina akateemisesti koulutettujen kirjoittamia, sillä vain yliopistossa oppii tuottamaan tiedoiltaan tarkistettua ja luotettavaa (oppi)materiaalia. ja siihen materiaaliin on sitten amk:ssakin turvauduttava, vaikkeivät kaikkea sisällöstä ymmärräkään. Amk:ssakin luetaan yliopistoväen kirjoittamia oppikirjoja, mutta yliopistossa ei amk:laisten kirjoittamia. Siihen on syynsä. :)
Mutta tosiaan: ei se yhteinen teos, vaan se miten sitä luetaan....
"Kyllä AMK on ylioppilastutkinnon suorittaneille suunniteltu, sillä suurin osa opinnoista pohjautuu siihen,että lukion tiedot ovat kunnolla hanskassa."
Ja se on suunniteltu myös aol:n käyneille. Ainakin tekniikan puolella amislaisille on ihan oma puoli ja muutenkin aloitetaan enemmän perusteista.
Minusta on ihan turhaa väittää että AMK olisi vain lukion käyneille ja pidän sitä lähinnä turhana oman oppilaitoksen "ylentämisenä". Henkilökohtaisesti minulle olisi aivan sama vaikka AMK ei olisi "korkeakoulu", tärkeintä on että opiskelemalla kunnolla koulusta saa riittävät valmiudet töihin ja tutkinnon.
Voin aivan rehellisesti sanoa, että ei minusta olisi ollut DI-opintoihin, sen verran matematiikka tuntui välillä tökkivän, osin kyllä motivaation puutteen vuoksi.
Nimimerkillä. sähköasentajasta insinööriksi ja pian puoli vuotta voimalaitoksella inssinä ja tyytyväinen työhön.
että, AMK olisi korkeakoulu, koska mielestäni se olisi loukkaus AMK:ta kohtaan. AMK ei opetella kirjoja kannesta kanteen, vaan hallitaan asiat myös muualta oppimalla, itse päättelemällä, toisilta oppimalla ja oppitunnilla olemalla. Eli kirjat ovat vain yksi keino, ei se ainoa ja paras. Ammattilaisia ei tehdä kirjojen ulkoa opettelemisella. Jos haluat tutkijaksi niin se on asia erikseen. Korkeakouluhan on siihen varmaankin paras vaihtoehto.
Sallinet, että murskaan sinun pikku pikku kuplasi.
"Mutunomi"
Ko sanassa kiteytyy sinunkin "itse päättelemällä", "muilta oppimalla" ja mitäs muuta nyt heititkään.
Olet sitten ihan itse pikku päässäsi kehitellyt idean, että yliopistossa tai korkeakoulussa luetaan vain kirjat ja tehdään tentit.
Voi voi, tässä näemme taas hienon amk:n kasvatin, mutunomin, ajattelutavan.
Kyllä, yliopistossa luetaan kirjoja, paljon.
Mutta se tieto mitä kirjoista saadaan pitää myös soveltaa ns. käytäntöön ja itseasiassa hemmetin hyvin.
Ja minua niin naurattaa tämä "university of applied sciences", vai mitä väännöstä nämä huonosta itsetunnosta kärsivät amk:t käyttäneekään.
Miltä kuulostaisi juristi tai lääkäri, joka opettelisi itse päättelemällä tai muilta oppimalla.
Todellisuudessa ensin luetaan kirjallisuus, hyvin, jonka jälkeen kaikkea opittua toteuteaan käytännössä. Sitä informaatiomäärää ei saada oppituneilla istumisella, tulisi hemmetisti tunteja, saati toisten mielipiteitä kuuntelemalla.
Luojan kiitos ammattilaisen määritelmä ei ole sinun määriteltämäsi kiinni, nesteessä tämä yhteiskunta olisi :)
No, joskus aiemmin eräs lääkiksen monista pääsykoekirjoista oli tuo anatomian ja fysiologian kirja, joka taas oli/on hoitsuoppilailla koko anatomian ja fysiologian oppikirjana opinnoissaan, eikä niissäkään kokonaan eikä todella vaadita ymmärtämään koko kirjaa. On siinä eroa: ennen kuin edes aloittaa lääkiksessä pitää jo hallita pääsykokeissa koko hoitsuilta vaadittava anatomia ja fysiologia. Sitten lääkiksessä luetaan n. 1800-sivuinen A4-kokoisille sivuille pienellä präntillä englanniksi painettu kirja, jossa on fysiologiaa noin 7-9 kertaa enemmän ja tarkemmin selitettynä ja anatomiaa vastaavasti ehkä 100-200 kertaa tarkemmin ja enemmän kuin tuo pääsykoekirjan anatomia. Eli esim. 1200-sivuinen kirja jossa joka toisella sivulla anatomisia tarkkoja kuvia ja joka toisella sivulla selittävää tekstiä. Että silleen.
sitä mieltä, että se englannin kielinen nimi on täysi vitsi. Ei AMK ole mikään yliopisto. AMK on AMK. Minkähänlainen käsitys sulla itselläsi on AMK:sta? Toki me kaikki yleistämme, päättelemme jne. jne. mutta vain siksi, että saisimme kommentteja ja mielipiteitä. Mitäs sinä kuvittelet, että AMK:ssa tehdään, jos ei sovelleta oppia käytäntöön? Miten määrittelet "hemmetin hyvin"? Kolahtaisiko itsetuntoosi, jos väittäisin, että AMK:ssa se tehdään myöskin "hemmetin hyvin"? Juristi, lääkäri, tutkija ja opettajat ovat sellaisia, joita ei kannata tähän keskusteluun ottaa. Yleensäkin niitä, joilla on tulevaisuudensuunnitelmansa kristallinkirkkaita ja tietävät pääsevänsä haluamaansa joko yliopiston tai AMK:n kautta ovat asia erikseen. Se, mikä on väärin, on yliopisto-opiskelijoiden luulo siitä, että AMK:ssa opiskelevat vain ihmiset, jotka eivät yliopistoon pääse. Tästä syntyy myös turha ylemmyydentunto. Eroja on toki AMK:ssa, varmasti myös yliopistoissa, mutta pääasiassa itse olen nähnyt vain motivoituneita, fiksuja tradenomiopiskelijoita, joilla on selvä päämäärä.
Mitä tuohon AMK-opiskelijoiden älykkyysosamäärään tulee, että sisään pääsisi 70 äo-pisteellä, niin jos AMK:ssa todella on tyhmempää porukkaa kuin hienossa yliopistossa, niin eikö se päinvastoin tarkoita sitä, että opetuksen on oltava hemmetin hyvää? Opetussuunnitelmia tuskin muutetaan, nehän vain kiristyy jatkuvasti.
Ja toisaalta, opettajat tulevat yliopistoista, tietenkin. Se opetuksen laatu tuskin on yhtään sen huonompaa kuin yliopistossa, se on vain erilaista.
Ja ihan oikeasti, eivät kaikki kauppakorkean pääsykokeet läpi pääsevät tahdo kauppakorkeaan, jotkut valitsevat silti AMK:n ja ovat siihen valintaan täysin tyytyväisiä.
"Juristi, lääkäri, tutkija ja opettajat ovat sellaisia, joita ei kannata tähän keskusteluun ottaa."
No ketkä sitten kelpaavat? Eivätkö juuri yliopistosta valmistuneet edellä mainitut ryhmät juuri sovi tähän debattiin?
Ja tuo iänikuinen valitusvirsi yliopistossa opiskelevien ylemmyyden tunnosta. Jospa väitän, että kyse on pikemminkin amk:ssa opiskelevien alemmuudentunnosta. Mitään muuta ns. rationaalista syytä en näe esimerkiksi tuolle nimellä pelaamiselle, "tarpeettomalle" ylemmälle-amk tutkinnolle, jatkuva rutinaa: "olemme korkeakoulu", amk opettajien ns. hypetyksestä ja lista on loputon.
Ja sinun avatumisesi lukeutuu juuri tämän listan jatkoksi.
Kukaan ei liene väittynt, että amk:ssa opiskelevat olisivat tyhmempiä tai muuta naurettavaa.
Kysehän on ollut lähinnä siitä, että amk:sta valmistutaan enemmän ns. suorittaviin tehtäviin, juuri tämän tradenomin osalta esimerkiksi. Nyt en tietenkää väitä, ettei tradenomista olisi alempiin johtotehtäviin, totta kai, mutta siihen ko tutkinto ei todellakaan ole suunniteltu.
Ai millä perusteella, tutkikaapaa vaikka säädökset ensitöiksenne.
lukea noin tylsää tekstiä, mutta ihmettelenpä mikä saa sinut ammattikorkean keskustelupalstoille pilkkaamaan ihmisiä, jotka uskovat omaan valintaansa? Onko sinulla huono itsetunto ja sen vuoksi yrität pönkittää sitä täällä? Olen itsekin yliopisto-opiskelija ja tutkinto takana AMK:sta ja haluan painottaa AMK:laisille, että eivät kaikki yliopistoihmiset ole vastaavia k-päitä, kuin ylläpuhuva henkilö.
Kai sen nyt tyhmäkin ymmärtää, että yliopisto-opiskelu on täysin erilaista ja että kaikkia tutkintoja ei voi opiskella yliopistossa, kuten ei myöskään kaikkia tutkintoja AMK:ssa. Joillakin aloilla lähituntiopetus on parasta mahdollista, joillakin aloilla ei.
Olet myös ihmeen kärkäs luokittelemaan ihmisiä koulutuksen ja yhden kommentin perusteella. Mikä oikeus sinulla on pilkata AMK:laisia? Ja mikä kumma oli kirjoituksesi pointti? "uhonomi" ja "luulonomi" kommenttisi naurattavat todella. Itse käyttäydyt täysin kommenttiesi mukaisesti. Kukaan ei laita sinua ylempään kastiin tuollaisilla kirjoituksilla, vaikka se tuntuu olevan päämääräsi. Päinvastoin, minua ainakin sinä säälität: Mikä saa ihmisen noin vihaiseksi? Olitko AMK:ssa kenties kiusattu? Ehkä et ole käynyt AMK:ta ollenkaan, uhoat vain?
Annapa ihmisten olla ylpeitä koulustaan, se ei ole sinulta pois. Kokeilepa olla myös myötäiloinen siitä, että joku on todella tyytyväinen omaan valintaansa, äläkä pura omaa epävarmuuttasi täällä. Varmasti sinäkin osaisit elää ja antaa muidenkin elää.
...kommentoida, kun et kerran jaksanut perehtyä asiaan jota kommentoit? :D Et tainnut itse tajuta, etä viestisi oli kertakaikkisen turha ja henki vain tahatonta komiikkaa ja jumalatonta haluasi asettua muiden yläpuolelle. Mikä ihmeen tarve sinulla on suuna päänä puuttua asioihin, joista et ole ottanut selvää? Onko sinulla tarve osoittaa henkistä kehittyneisyyttäsi? Valitan, mutta vaikutelma on täsmälleen päinvastainen. :D
Oikeastaan seuraavat kaksi otetta tekstistäsi (luin kyllä KOKO tekstin) kertovat jo olennaisen sinun ajattelutavastasi, ja kertovat myös, että yhtä turhaa kuin sinun itsesiylentämisviestisi on myös tämä sinulle vastaaminen. Kannettu vesi ei kaivoss pysy. Suurena humanistina kuitenkin yritän antaa sinullekin mahdollisuuden henkiseen kasvuun. ;)
Kirjoitit:
"en jaksanut aivan kokonaan lukea noin tylsää tekstiä,---"
"Olet myös ihmeen kärkäs luokittelemaan ihmisiä koulutuksen ja yhden kommentin perusteella."
Eli sinä luokittelet ihmisiä heidän tekstistään irrotettamiesi kommenttien perusteella - ja sitten ryntäät jakelemaan heille tuomioita siitä, että he mielestäsi tuomitsevat muita irrallisten kommenttien perusteella. Upeaa. Mahtavaa. Ja NIIN kypsää ja NIIN sivistynyttä. Ja ennen kaikkea: NIIN ÄLYKÄSTÄ! :D :D :D
Haluan painottaa AMK:laisille, että eivät kaikki yliopistoihmiset ole tuollaisia pellejä kuin edellinen kirjoittaja. Yleensä yliopisto-opiskelijat lukevat tekstin ennen kuin kommentoivat sitä.
"Mikä oikeus sinulla on pilkata AMK:laisia? "
En pilkannut amk-laisia vaan näpäytin kirjoittajaa, joka pari vuotta hallintotieteitä maistelleena teki huikeita yleistyksiä koskien koko yliopistokoulutusta, ja yritti väittää, että hänen "totuutensa" pätee "lähes kaikikka aloilla". Olisit kyllä huomannut tuon itsekin, jos olisit lukenut koko ketjun ja kokonaan myös sen kirjoitukseni, jota kommentoit. Onhan tietysti helpomapaa puuttua yksittäiseen kirjoitukseen - varsinkin lukematta sitä - mutta mitäs järkeä semmoisessa on? Mikä oli SINUN kirjoituksesi pointti? Halusitko tuoda julki, että olet henkisesti niin korkealla tasolla, että asetut niiden yläpuolelle, joiden luulet asettuvan muiden yläpuolelle? :D
Mistä ihmeestä sikiää näitä maailman parantavia kukkahattutätejä, jotka ryntäävät sormi pystyssä tuomitsemaan omia vajavaisuuksiaan muissa? Näitä, jotka ovat niin sivistyneitä ja suvaitsevaisia, että eivät suvaitse lainkaan suvaitsemattomia tai muuten sivistymättömiä ihmisiä. Näitä, jotka näkevät asiat niin paljon muita laajemmin - yhdellä silmällä. Näitä, jotka rakastavat yli kaiken totuutta - mutta vain omaansa. Näitä, joiden tulkinnat ovat niin varmasti oikeita, että niistä ei tarvitse edes neuvotella, koska erimieliset ovat joka tapauksessa vaäärässä ja siten liian tyhmiä ottamaan kantaa. Näitä, jotka asettuvat itse korkealle muiden yläpuolelle, ja raivostuvat jos edes epäilevät jonkun yrittävän tulla peesissä heidän perässään pyhiin korkeuksiin. :D
Minä en ole niin suuri ihminen, että jaksaisin sinua sääliä. Minua sinä nauratat. :)
"Annapa ihmisten olla ylpeitä koulustaan"
Totta kai. Mutta mitäpä jos sinäkin antaisit? Onko liikaa pyydetty? Oletko liian sivistynyt ihminen siihen? Minäkin olen ylpeä omasta koulutuksestani, ja kokemuksesta tiedän, että alallani yliopisto-opinnot vaativat helkkaristi enemmän töitä kuin amk:ssa. Katson kyllä oikeudekseni näpäyttää, jos joku tulee aivan toisen alan yliopisto-opintoja pintaraapaistuaan muuta väittämään. Ja myös käytän oikeuttani, riippumatta siitä mitä sinä tai joku muu ûber-humaani ûber-yliopistolainen siitä korkeuksissaan tuumii.
Avaa nyt jo hyvä ihminen se toinenkin silmäsi. Tai... tarkemmin kun ajatellaan... niin älä avaakaan. Jatka valitsemallasi tiellä. Kaltaisiasi tarvitaan, sillä hyvät naurut kelpaavat aina. Nauru pidentää ikää, eikä sitä muutenkaan ole maailmassa liikaa Kirjoita siis ihmeessä lisää! :)
sun on pakko olla joku vitsi! menisit hetkeksi vaikka lenkille purkamaan agressioitasi. kohta halkeat erinomaisuuteesi.
t. lukiolainen
sinäkin, ja please - PYSY SIELLÄ!! En todellakaan haluaisi kohdata sinua hulluuden tuossa vaiheessa. Oletko ihan viisas? Uskotko itse tuota esittämääsi paatosta? Onko itsetuntosi nollassa, kun tuollaisella sykkeellä joudut puolustamaan omia valintojasi? Mikä sinä olet arvostelemaan muita, heidän valintojansa ja mielipiteitänsä. Tuon paatoksen perusteella voisit siirtyä avohoidosta suljetulle osastolle!
"ja please - PYSY SIELLÄ!!"
Valitettavasti en voi toteuttaa toivettasi, sillä tulen kyllä valmistumaan lähiaikoina täältäKIN. En siis tule pysymään täällä (yliopistossa).
Jos taas tarkoitit, että "älä tule amkkiin", niin minulla on sinulle ilouutinen: en ihan varmasti kyllä tulekaan! ;) Lukutaitoinen jos olisit, olisit havainnut, että minulla ON JO tutkinto myös AMK:sta, enkä totisesti kusekaan sinne pellekouluun päin, kun olen kerran sieltä pois päässyt. :)
Eihän tuossa muuten taidettu arvostella kenenkään valintoja? Siinähän varsin sanottiin, että valinta oli oikea. Kyseenalaiseksi asetettiin pikemminkin jonkun lähes-joka-alan-asiantuntijuus. Paatoksesta puheen ollen: onneksi semmoinen ei itseäsi vaivaa.
Halusit tai et, niin AMK ON korkeakoulu lain mukaan. Saman
voit lukea lakiteoksista niin moneen kertaan että itse uskot.
AMK:t luetaan korkeakouluihin, vaikka niiden sisältö olisi
sama kuin peruskoulussa. En väitä että AMK olisi parempi tai
huonompi kuin muut korkeakoulut, mutta lain mukaan se on
korkeakoulu, vaikka mitä väittäisit. Tarkista vaikka itse.
Onko se yksi sana niin pirun tärkeä, että siitä täytyy joka
vuosi itkeä moneen kertaan? Mene eduskunnalle kitisemään.
Me emme AMK:n määritelmälle mitään voi.
Akateemisuus avainsana pyrittäessä korkeisiin virkoihin. AMK-tutkinnolla voi edetä työnjohtotasolle, ei korkeammalle.
Pelkällä tutkinnolla, oli se sitten akateeminen tai ei, et pääse suoraan minkään sortin johtotehtäviin! Siihen vaaditaan vuosien työkokemusta alalta sekä juuri ko. tehtävässä vaadittavia henkilökohtaisia ominaisuuksia (suhteetkin ovat avuksi!). Olen ollut työelämässä joitakin vuosia ns. johtotehtävissä, ENKÄ ole akateeminen - akateemisia alaisia minulla tosin on. Olen saavuttanut asemani muilla avuilla kuin PELKÄLLÄ tutkinnolla. Koettakaa hyvät ihmiset rauhoittua ja keskittykää olennaiseen. Aivan sama oletteko yliopistossa vai AMK:ssa, kyllä elämä tarjoaa, jos tarjottavaa on ja resurssinne siihen riittävät.
Olen opiskellut molemmissa ja täytyy myöntää yliopiston olevan huomattavasti vaativampi opinahjo. amkissa asiat mentiin kädestä pitäen yksinkertaisia asioita jauhaen, eli koulumaista opetusta pitkiä päiviä. Noh kovia numeroitahan siellä sai illat dokaamallakin.
Yliopistossa opiskellaan itsenäisesti ja tuotetaan tiedettä. Sitä osataan työelämässä arvostaa. Luetaan useasti 6kirjaa yhteen tenttiin.
kirjojen opetetteleminen ulkoa on vaativaa. Ja kun sitä pitäisi sitten vielä käytännössä osata, kaikki kirjan asiat ja kehittää lisäksi omia ideoita. Vaativaa on minustakin, mutta väärällä tavalla. Oppia tulisi tekemällä ja opettajan tietojen kautta eikä pelkästään kirjoista.
Mistä olet kuullut, että yliopistossa olisi ainoastaan kirjojen ulkoa pänttäämistä?
Teekkarit ja luonnontieteilijät tekevät 100 prosenttisen varmasti enemmän harjoitustöitä per opintopiste kuin ammattikorkeakoululaiset vastaavilla aloilla.
On aina hauska lukea tuosta "pänttäämisestä".
Ainakin tekniikan puolella harjoitustyöt ovat välillä perusteekkarille turhan laajoja.
"Vaativaa on minustakin, mutta väärällä tavalla. Oppia tulisi tekemällä ja opettajan tietojen kautta eikä pelkästään kirjoista."
No mutta mistäs ne opettajat sitten tulevat? Aivan: yliopistosta - myös ammmattikorkeakoulujen opettajat. Mitenkäs niiltä sitten voi mitään oppia, kun ne eivät sinun mukaasi ole oppineet mitään, eivät ainakaan "oikealla" tavalla?
Äläkä yritä selittää, että opettajasi ovat saaneett oppinsa "töistä". Monenko opettajasi CV:n olet nähnyt? Olen myös ollut amk:ssa ja nähnyt mikä on todellisuus juhlapuheiden takana. Kolmen vuoden työkokemusvaatimus opettajilta on samanlaista silmänpalvontaa ja tyhjää sanahelinää kuin koko amk-bullshit muutenkin. Suuri osa amk-opettajista on tullut amk-opettajaksi yksinkertaisesti olemalla talossa töissä jo silloin kun ko. opisto muutti nimensä amk:ksi. Ja opistoaikana ei opettajia palkatessa mitään kolmen vuoden työkokemusvaatimusta ollut. Toisin sanoen suurella osalla vanhoista amk-opettajista ei ole alansa työkokemusta päivääkään. Uusien opettajiksi palkattavienkin kohdalla vaatimuksesta tingitään aina tarvittaessa, kun ei muuten saada akateemisia pilaamaan mainettaan sinne wannebeiden sumuttamoon. Mikäli ehdot täyttävää ja muuten miellyttävää hakijaa ei löydy, palkataan sellainen, jolla työkokemusehto ei täyty mutta koulutus on edes sinne päin riittävä. Tähän antavat pykälät mahdollisuuden. Itselläni oii amk:ssa opettajina peräti kaksi graduaan tekevää yliopisto-opiskelijaa, ilman työkokemusta... Ja tohtoreita - sinun käsityksesi mukaan varmaan akateemisen teoreettisuuden huippuja - toivotaan amkkiin niin kovasti, että heidäthän on kokonaan vapautettu työkokemuusvaatimuksesta jos vain suostuvat amk:ssa ryvettymään.
Niin että opi sinä vain rauhassa opettajiesi tietojen kautta, äläkä suotta mieti mistä opettajasi ovat ne tietonsa hankkineet. Äläkä suotta mieti sitäkään mistä hankit tietosi sitten kun olet työelämässä eikä ole enää opettajaa kertomassa asioita. Siellä työelämässäkin on nimittäin ihmisiä, jotka miettivät puolestasi. Heidän tehtävänä on hankkia itsenäisesti tietoja ja kertoa niiden pohjalta sammattomammille mitä tehdään. Heillä on siihen myös koulutus. Työelämässä heitä vain ei kutsuta "opettajiksi! vaan "pomoiksi" tai "esimiehiksi". Mutta kuten opettajatkin, heidätkin on koulutettu yliopistossa. :)
Mistä muuten sait päähäsi, että yliopistossa opetellaan kaikki kirjoista? Kuvitteletko todella, että amk:ssa on enemmän käytäntöä kuin yliopistoissa? Väärin. :) Amk:ssa on SUHTEESSA enemmän käytäntöä eikä absoluuttisesti enemmän.
Ei 3-4 vuotta kestäävään tutkintoon voi sisällyttää mitään oleellista enemmän kuin saman alan 5-7 vuotta kestävään vaativampaan tutkintoon. Amk-tutkinto on sekä teorian että käytännön osalta heppoisempi kuin yliopistotutkinto, mutta teorian osalta ero vain on huikeampi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että amk-tutkintoon sisältyisi enemmän käytännön osaamista kuin yliopistossa suoritettuun, sitä on vain SUHTEESSA enemmän, kun teoria jää amk:ssa suorastaan pintaraapaisuksi.
Tekstisi perustui selvästi pelkkiin kuvitelmiin. Et tosiaan tiedä mistä puhut, kun puhut yliopisto-opinnoista. Taidat olla tyypillinen amk:n tuote: luulet tietäväsi, et tiedä vain luulevasi, ja lisäksi yrität esittää luulojasi faktoina. Joku puhui tällä palstalla MuTunomeista. Minä olen kuullut kaltaisiasi sanottavan Luulonomeiksi (AMK). No, amkithan keksivät aina vain uusia nimikkeitä sitä mukaa kun ovat saanet vanhat inflatoitua - kukapa niistä selvillä pysyisi. MuTunomi tai Luulonomi, kuvaavia nimikkeitä kumpikin. :)
väittänyt etteikö teitä tarvittaisi. Mutta, että yliopistokoulutustus olisi jotenkin parempi kuin AMK, ei pidä paikkaansa. Riippuu täysin siitä, mihin tähtää.
Ja kumma juttu on, että nämä KTM-opettajat meidän koulussamme puhuvat kaikki sitä, että edes siltaopinnot KTM:ksi eivät kannata, koska ylempi AMK-tutkinto olisi parempi. Eräs matematiikan maisteri (tai mikä lie), sanoi, että esim. kauppakorkea on "ihan hyvä" ja varma vaihtoehto, jos ei tarkalleen tiedä mitä haluaa. Mua vaan ei vakuuta viestisi. Jos ei oteta huomioon, että yliopistosta pääsee opettamaan meitä tyhmiä AMK:laisia, niin sittenpä kai opetus on aika lailla samanlaista kuin AMK:ssa? Tuleeko sinusta meille opettaja?
En väitä, että tradenomi olisi samanarvoinen kuin esim. KTM. Mutta väitän, että ylempi ammattikorkeatutkinto on.
Luulotietoahan minulla on, joka koko ajan vahvistuu, pääasiassa meidän opettajiemme ja teidän kommenttienne vuoksi.
Sinullakin taitaa olla luulotietoa AMK:sta? Ei se yliopisto ole väistämättä parempi vaihtoehto kuin AMK. Joissakin ammateissa, jopa niissä ylemmissä AMK on parempi vaihtoehto. Ja edelleenkin sitä mieltä, että AMK:oon rinnastaminen yliopistoon, englanniksi tai sitten ei, on väärin, ja loukkaa niitä, jotka oikeasti haluavat AMK-tutkinnon. AMK ei ole mikään tiedekeskus, eikä sitä pitäisi koskaan sellaiseen rinnastaa.
Vedäpä herne nenään tästä.
Jos opiskelun tasoero on suunnilleen sama muillakin kuin omalla
alallani, niin kyllä nuo "tuplasti vaativampi" -hehkutukset
ovat ihan sontaa ja lähinnä jonkinlaisia yrityksiä korottaa itsensä
muiden yläpuolelle.
Itse olen opiskellut teknistä alaa sekä AMK:ssa että teknillisen
yliopiston puolella ja voin ainakin rehellisesti myöntää,
ettei se tasoero sentään niin suuri ollut. Toki keskityttiin
vähän eri asioihin ja joissain kursseissa joutui paljonkin
pänttämään. Jos väittäisin että oli tuplasti vaativampaa, niin
nenäni varmaan kasvaisi kuin Pinokkiolla konsanaan.
Ehkä minä sitten olen sen verran monilahjakas, ettei se
akateeminenkaan koulutus tuntunut mitenkään mahdottoman
haastavalta AMK-opiskeluun nähden (tuskin olen)? Kyllä senkin
tutkintotodistuksen numeroita voi ihan ylpeänä katsella.
Älkää siis ihan vakavissaan väittäkö, että eroa olisi kuin
yöllä ja päivällä. Sellainen liioittelu vie uskottavuuden
koko kommentista.
"Ja kumma juttu on, että nämä KTM-opettajat meidän koulussamme puhuvat kaikki sitä, että edes siltaopinnot KTM:ksi eivät kannata, koska ylempi AMK-tutkinto olisi parempi."
No onpas tosiaan kummaa, että opettajanne pyrkivät varmistaamaan opiskelijoiden virran eli rahoituksen omalle työpaikalleen jatkossakin. Mietipä hetki mistä amk-opettajanne (KTM:tkin) saavat palkkansa. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat... :D
"Eräs matematiikan maisteri (tai mikä lie),---"
Todennäköisesti filosofian maisteri, jos kerran on lukenut matematiikkaa pääaineenaan. Matematiikan maistereita ei ole olemassakaan.
"Jos ei oteta huomioon, että yliopistosta pääsee opettamaan meitä tyhmiä AMK:laisia, niin sittenpä kai opetus on aika lailla samanlaista kuin AMK:ssa?"
Yliopiston opetus eroaa amk:sta kuin päivä yöstä. Opettajat (professorit) ovat alansa parhaita tutkijoita ja tuntijoita (Suomessa), sillä päääkriteeri proffan virkoja täytettäessä on tieteellinen meritoituminen. Opiskelijat taas ovat yliopistossa lahjakkaampia ja motivoituneempia, joten heille voidaan antaa enemmän vastuuta omasta oppimisestaan kuin amk:ssa. Opetus ei tietenkään ole samanlaista amk:ssa ja siellä misssä koulutetaan amk:jen opettajat (yliopistossa). Siellä missä koulutetaan opettajia on koulutus tietysti vaativampaa kuin siellä missä koulutetaan oppilaita.
"Tuleeko sinusta meille opettaja?"
:D Voisi tulla, mutta ei takuulla tule, jos vain rehellistä työtä löydän kilpailukykyisellä palkalla. TOIVOTTAVASTI ei! (Tämä on varmaan myös sinun harras toiveesi, mutta tietenkään minä en laukoisi näitä ärsyttäviä totuuksia teitä opettaessani, vaan laulaisin samaa korkeaveisua amk:n erinomaisuudesta ja ylemmän amk-tutkinnon kannattavuudesta (työnanatajani kannalta) kuin muutkin amk-opettajat. Ja pitäisin omat ajatukseni omana tietonani - ihan nin kuin muutkin amk-opettajanne. Eivät ne muutkaan opettajat oikeasti siihen skeidaan usko, mitä teille syöttävät, mutta, kuten sanottu: kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.) Ainoa, mikä teidän opettajienne hommissa kiinnostaa, on se, että teidän kusettamisestanne maksetaan kohtuullista palkkaa - vaadittuun osaamiseen nähden suorastaan törkyisen hyvää. En kuitenkaan olisi tältä istumalta valmis valehtelemaan rahan edestä nuorille ihmisille päivät pääksytysten, en ainakaan vielä sillä palkalla. Omatunto ei sallisi moista. Sieluni ei ole kaupan, vaikka isoäitini kyllä myisin. Kyllä amkkiin opettajaksi lähteminen on se vihoviimeinen vaihtoehto.
"En väitä, että tradenomi olisi samanarvoinen kuin esim. KTM"
Älä nyt? Ettäkö olet oikein hoksannut, että tradenomi ei valmistuttuaan olekaan pätevämpi kuin opettajat jotka hänet kouluttivat? Odotatkos oikein logiikan Nobelia tuosta järjen riemuvoitosta? Älä kuitenkaan vielä luovu päivätyöstäsi - kaikki muut ovat tienneet tuon koko ajan. Vain joillain tradenomiksi opiskelevilla on asiasta todellsuuspakoisia utopioita. Työelämään jo valmistuneet tradenomit ovat yleensä huomanneet tosiasiat aika äkkiä. Kortistoon päätyneet ovat sitten eri juttu, siellä on hyvä jatkaa unelmiaan samalla kun katkeroituu MUILLE siitä, että ne mahdottomat visiot eivät tunnu millään toteutuvan.
"Mutta väitän, että ylempi ammattikorkeatutkinto on [samanarvoinen kuin KTM]."
No siinähän sitten väität. Kyllä se maanpinta tulee vastaan sitten työelämässä. Sitä kovempaa, mitä korkeammalle olet ehtinyt leijua ennen kuin paluu todellisuuteen alkaa.
"Sinullakin taitaa olla luulotietoa AMK:sta?"
Yhden amk:ssa suoritetun tutkinnon verran. Minkäs tutkinnon pohjalta sinä arvioit yliopistokoulutusta?
Sinulla on yksi sokeutta aiheuttava seikka tarkastelussasi: oli ala mikä hyvänsä, niin ensimmäiset opinnot alalta tuntuvat suhteessa vaikeammilta kuin myöhemmät, joiden aikana on jo päässyt kiinni "jutun juonesta". Sinusta teknillisen korkeakoulun opinnot eivät tuntuneet suuresti vaikeammilta kuin amk-opinnot, koska kävit amk:n ensin, ja olit jo saanut tuntumaa alaasi.
Entä jos olisit käynyt koulut toisessa järjestyksessä - olisit mennyt kylmiltäsi teknilliseen korkeakouluun, ja sieltä sitten amkkiin. Olisikohan tasoero vaikuttanut suuremmalta silloin? Luultavasti olisi. Sinun havaintosi eivät siis vastaa todellista tasoeroa, koska et lähtenyt teknilliseen korkeakouluun samanlaisena untuvikkona kuin amkkiin.
Muutenkin sinun on turha yleistää kokemuksiasi teknilliseltä alalta koko kenttää koskeviksi.
Itselläni on amk-tutkinto tekniikan alalta ja nyt opiskelen luonnontieteitä yliopistossa. Vaikka olin jo sivunnut alaa amk:ssa ja kehittänyt siellä yleistä rutiinia opiskeluun, voin silti omasta kokemuksestani sanoa, että tasoero ON huikea, yliopisto ON tuplasti vaativampi ja eroa ON kuin yöllä ja päivällä. Tuo kaikki on minun kokemukseni mukaan täyttä totta - minkä kokemuksen pohjalta sinä sen kiistät, kun et tunne kuin oman alasi?
arkaan paikkaan. Jos olet sitä mieltä, että olet parempi kuin AMK-opiskelija, ole hyvä. Tutkinnot ovat kuitenkin täysin erilaisia yliopistoissa ja AMK:ssa ja edelleenkin: hyvä niin. Jos sinä et ymmärrä, että erilaisuus ei ole sama asia kuin huonommuus niin se on oma ongelmasi. Se mitä tulee siihen, että maanpinta tulisi vastaan työelämässä, et vakuuttanut. Tiedän, että olen alalla, jossa koulutustani arvostetaan ja töitä riittää.
Onko koulutuksen vaativuus sinulle mitta siitä, kuinka hyvä opetus on? Mitä monimutkaisemmin asian sanoo, sitä fiksumpia tulee opiskelijoista? Olisiko sulla ihan oikeaa syytä sille, miksi KTM:ksi ei suositella, kun muka ylempi AMK-tutkinto on parempi? Olisi kiva kuulla muidenkin (siis rehellisiä, ei-vittuilu) kommetteja siihen.
...keksit itsekin, kun otat selvää mitä tarkoittaa "lähdekritiikki".
"Olisiko sulla ihan oikeaa syytä sille, miksi KTM:ksi ei suositella, kun muka ylempi AMK-tutkinto on parempi?"
Niin, ne suosittelijathan olivat aiemman kertomasi mukaan AMK:n opettajia.
No mikä on se perustelu, joka tekee omasta mielipiteestäsi
paremman kuin minun mielipiteestäni? Alussa ehdollistin väitteeni sille,
että JOS tasoero on vastaava kuin omissa opinnoissani.
Sinulla on sinun kokemuksesi ja minulla minun. Miksi sinun kokemuksesi
olisivat pätevämpiä? Siksi koska minä olen eri mieltä kuin
sinä?
Ok, sovitaan että sinun opiskelemissasi aloissa tasoero on
oikeasti vähintään kaksinkertainen. Mitätöikö se kaikkien
niiden kokemukset, jotka eivät koe asiaa niin? Minkä kokemusten perusteella
sinä yleistät havaintojasi?
Mihin johtopäätökseen siis päästiin? No ei mihinkään, tai
siihen, että eri ihmiset kokevat vaativuuden eri tavalla. Minulla muuten ON kokemusta myös toisen alan opinnoista
yliopiston puolella, mutta eipä niissäkään kokenut opiskelevansa
järjetömän vaikeita asioita AMK-opiskeluun verrattuna. Niissä
opinnoissa minulla ei siis ollut minkäänlaisia pohjatietoja, mutta
eipä se hiukea tasoero silloinkaan ilmennyt.
Voitaisiin tästä tietysti väitellä vaikka kuinka kauan, mutta
lopputulos lienee silti sama: Sinun mielestäsi tasoero on
tähtitieteellinen, minun mielestäni ei.
Kyllä se tieteen tuottaminen on aika vähäistä vielä maisteriopinnoissa (siis olematonta).
Työelämässä osataan arvostaa - juupa juu. Tiedettä arvostetaan lähinnä akateemisissa ympyröissä, mutta ei se näy ainakaan palkoissa. Työelämää kiinnostaa enemmän mitä sinä osaat ja oletko tuottava.
Terv. tohtorikoulutettava
Olen opiskellut molemmissa, enkä todellakaan yhdy mielipiteeseesi! Useimmilla ns. normiopiskelijoilla ns. "tieteen tuottaminen" oli opiskelussa kaukana, ja aikaa jäi mukavasti myös dokailuun iltaisin. Nuo massiiviset kuuden kirjan tentit menivät useimmiten läpi lukemalla valmiit referaatit tai jopa silmäilemällä sisällysluettelon! Yliopistoaikana juhlinta ja dokaaminen oli huomattavasti railakkaampaa kuin AMK.ssa. Itse sain tutkintoni valmiiksi, mutta tunnen useita kanssaopiskelijoita, jotka edelleen jatkavat ns. ikuisina opiskelijoina. Normaaliälyllä varustettu keskivertolukiolainen selvittää sekä amk- että yliopistotutkinnon - jälkimmäiseen ei todellakaan mitään neroutta vaadita. Älytöntä vatkaamista tämä palsta!!!
ammattikoulu, eikä onneksi myöskään korkeakoulu. AMK on AMK. Jos AMK:sta ikinä tulee yliopiston kaltainen korkeakoulu, niin ikävää se olisi. Korkeakoulussa pärjäävät vain ne, jotka osaavat lukea kirjoja ja jaksavat lukea niitä kyseenalaistamatta mitään koskaan.
Juu juu oli provo, mutta oikeesti! Eikö yliopistoihmisiltä koskaan tule mitään järkevää kommenttia? Eihän AMK edes halua olla yliopiston kaltainen! Ne AMK:laiset, jotka kuvittelet olevansa korkeakoululaisia ovat niitä katkeria, jotka eivät yliopistoon päässeet, mutta ehkäpä ensi vuonna ovat siellä teidän muiden "fiksujen" joukossa. Toivottavasti.
"Eihän AMK edes halua olla yliopiston kaltainen!"
No minkähän takia AMK sitten haluaa olla yliopiston niminen - edes englanniksi, kun laki ei muuta salli? Sekä Opetusministeriö että yliopistot olivat vastaan, kun AMK:t tittelinkipeyksissään halusivat muuttaa nimensä "University of Applied Science'eiksi" - mutta pitipä se yliopistoa tarkoittava nimi vain silti ottaa käyttöön vastalauseista ja ilmeisestä harhaanjohtavuudesta huolimatta. Opetusministeriö on asiasta AMK:ja myöhemminkin huomautellut, mutta ei vain tehoa. Ihmeen kova on hinku AMK:illa esittää yliopistoa, jos ne eivät kerran sellaisiksi halua. Jos nimike "yliopisto" (suomeksi) ei olisi lailla suojattu niin takuulla AMK:t yrittäisivät esiintyä yliopistoina suomeksikin. Niin että höpöhöpö.
Vähintään huvittavaa miten nämä omasta mielestään niin sivistyneet ja älykkäät akateemiset tulevat kerta toisensa jälkeen itkemään ja nolaamaan itsensä tänne AMK:n palstalle. Minkä kuvan se antaakaan tuosta, ah niin korkeatasoisesta akateemisesta sivistyksestä kun itkevät täällä näitä samoja asioita vuodesta toiseen? Aika pohjamudissa siellä akateemisessa maailmassa näemmä vain ryvetään, kuten nämä muutamien ressukoiden epätoivoiset pätemisyrityksetkin antavat ymmärtää. Ainoastaan turhantärkeät elitistit voivat sortua tuollaiseen epätoivoiseen lässytykseen, josta rehellinen ja fiksu ammattikoululainenkin ymmärtää pidättäytyä.
Niin, vieläkö löytyy joku, joka pitää näitä akateemisiksi itseään kutsuvia vätyksiä kovin fiksuina? Anyone?
Itse arvostan yliopistoa ja siellä opiskelevia, mutta se on aika huvittavaa, kun tällä palstalla monet yliopisto-opiskelijat luulevat aivan tosissaan, että JOKAINEN haluaa oikeasti yliopistoon, mutta vain heidän kaltaisensa yli-ihmiset sinne päsevät=)
ei hemmetti tätä porukkaa. Onko sillä nyt jotain V...un väliä.. kumpi on parempi jne. PAH! Olette ankeita.
Ei noita provoja (ja niiden vastauksia) kirjoittele kuin yksi tyyppi, turha puhua siis monikossa.
Kaikki "akateemiset" jotka itse henk. koht. tunnen ovat ihan fiksua porukkaa.
"Yliopiston opetus eroaa amk:sta kuin päivä yöstä. Opettajat (professorit) ovat alansa parhaita tutkijoita ja tuntijoita (Suomessa), sillä päääkriteeri proffan virkoja täytettäessä on tieteellinen meritoituminen".
AIVAN näin on ainakin Stadissa meidän laitoksella!
Amk:ssa meille opetti mikrobilsaa vasta gradua tekevä heepo. Muitakin yliopisto-opiskelijoita käytettiin. Varmaan sitten hankala saada valmistunutta väkeä..
saattavat olla alansa parhaita tutkijoita, mutta opettaminen on taas aivan toinen asia. Usein näillä "proffilla" on suuria puutteita opettamisen puolella, joten ei se opetus aina todellakaan kovin korkealentoista ole yliopistossakaan! Näin ainakin meillä, parempia opettajia löytyi AMK:sta.
Yliopisto vaatii tiettyä sivistyneisyyttä. Ei ole tarve enää kädestä pitäen opettaa kaikkea.
kyllä se AMK:kin sivistyneisyyttä tarvitsee, eikä siellä kädestä pitäen asioita opeteta. Totuus on, että nämä laitokset ovat täysin erilaisia opetussuunnitelmiaan myöten ja hyvä niin: Tietyt tutkinnot tarvitsevat tietynlaisen opetuksen. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että toinen olisi parempi koulutus kuin toinen.
Tällä tasollako on Suomen "toivojen" sivistyneisyys? Näiden kirjoitusten perusteella yliopistoissa opiskelevat eivät edes tiedä, mitä sanalla sivistys tarkoitetaan. On vielä pokkaa tulla tänne noiden argumenttien jälkeen kirjoittamaan sivistyksestä!! Huh, huh!