Onnellinen ilta

Minä katselin äitini kasvoja
illan hämärässä.
Oli niiltä uurteet pyyhitty pois
sen sinessä lempeässä.

Miten nuorelta hän näyttikään,
kuin valoa ois hohtanut harmaa pää.
Oli katseessa häivähdys unelmaa.
Mikä unelmas olikaan?

Me puhuimme hiljaa
-muistellen,
ja kuljimme teille lapsuuden.
Me mietimme, mitä tois huominen.
Me katsoimme tummuvaa iltaa.

Vielä vuosien jälkeen,
tunnen sen;
se ilta oli onnellinen.
5218
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Sinun runoissasi on aina jonkinlainen harmonia,
oli aihe sitten mikä hyvänsä.

Kaunis oli nytkin muistosi äidistä, etkä tainnut
koskaan saada tietää, mikä äidin unelma oli.

Kiitos jälleen runostasi ja hyvää viikonloppua,
t. linda

Äänestä
  • Kiitos ystävällisistä sanoistasi ,lindalinda.
    Se, miten lukija kokee runoni, on aina yllättävää. Jos löydät niistä harmoniaa, hyvä niin. Kuinka usein koenkaan runoja kirjoittaessani, että tunne ja sanat eivät kohtaa niissä. Sanat tuntuvat niin kovilta ja oikean sana löytyminen on kuin kultahelmen löytämistä. Aina niitä ei löydy.

    Hyvää viikonloppua Sinulle myös.

    Ps. Äidin unelmaa en tiedä. Hän ei niistä koskaan puhunut.

    Äänestä

  • Anna(nen) kirjoitti:

    Kiitos ystävällisistä sanoistasi ,lindalinda.
    Se, miten lukija kokee runoni, on aina yllättävää. Jos löydät niistä harmoniaa, hyvä niin. Kuinka usein koenkaan runoja kirjoittaessani, että tunne ja sanat eivät kohtaa niissä. Sanat tuntuvat niin kovilta ja oikean sana löytyminen on kuin kultahelmen löytämistä. Aina niitä ei löydy.

    Hyvää viikonloppua Sinulle myös.

    Ps. Äidin unelmaa en tiedä. Hän ei niistä koskaan puhunut.

    ainahan se on niin, että kukin meistä kokee
    omalla tavallaan nämä runot. Ja usein on myöskin
    niin, ettemme välttämättä itse ole tyytyväisiä
    lopputulokseen, mutta lukijat voivat ja ovatkin
    usein aivan toista mieltä.

    Kiitos toivotuksestasi, eikä muuten oma
    äitinikään koskaan kertonut unelmistaan sikäli
    kuin niitä hänellä edes oli.

    Äänestä

Runosi oli täynnä rauhaa ja harmoniaa. Onnistuit hyvin kuvaamaan sitä, mitä tunsit. Kuva tuskin olisi voinut olla tarkempi.

Äänestä
  • Kiitos ,tee.
    Kun kirjoitin tätä runoa, laitoin usein silmäni kiinni ja "näin" äitini kasvot illan hämärässä...
    jotka näin siellä vuosia sitten.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Annanen kirjoitti:

Minä katselin äitini kasvoja
illan hämärässä.
Oli niiltä uurteet pyyhitty pois
sen sinessä lempeässä.

Miten nuorelta hän näyttikään,
kuin valoa ois hohtanut harmaa pää.
Oli katseessa häivähdys unelmaa.
Mikä unelmas olikaan?

Me puhuimme hiljaa
-muistellen,
ja kuljimme teille lapsuuden.
Me mietimme, mitä tois huominen.
Me katsoimme tummuvaa iltaa.

Vielä vuosien jälkeen,
tunnen sen;
se ilta oli onnellinen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu