Pirjo, jonka mielestä hänen laahustaminen aamuyöllä Helsinki-Vantaan ulkomaanlentojen terminaalissa ei ollut mikään haamu, sai Pirjon kysymään ystävältään Tiinalta, oliko Tiinan löytyminen lähes samasta paikasta oletettua vakavampaa.
Tiinanmuistin mukaan, Pirjo oli kahta päivää aikaisemmin olettanut löytävänsä Tiinan aamuviiteen mennessä lentoterminaalin kahviossa kohdatakseen Pirjon. Tähän hiuksiaan harjaava Pirjo arveli Tiinalla olevan mukavia ystäviä, jotka nostaakseen Tiinan elämän tasoa, vaivasivat Tiinaa keskellä yötä.
Palautettuaan harjan laukkuunsa, Pirjo totesi, että heidän olisi mentävä nt heti. Minne heidän oli mentävä, jäi Tiinalle avoimeksi vielä passintarkastuksessa. Tiinan onneksi Pirjo tiesi kertoa, että he olisivat poissa ainakin koulun syysloman.
Tiina muisti jättäneensä auton minuuttiparkkiin ja pelkäsi saavansa isot sakot, mikäli jätäisi autonsa sinne liian pitkäksi aikaa.
Pihta ratkaisi asian ehdottaen, että Tiina antaa autonsa avaimet paikalle saapuneelle Tiinan tädille. Näin Tiinan täti aattoi viedä pois Tiinan auton ja Tiina välttyisi ylimääräisiltä maksuilta.
Tiinan tätikin säästyisi pitkältä kävelymatkalta, sillä taksit oli kalliita ja taksit verottaisivat liikaa kun tippiäkään ei saisi unohtaa.
Tiinan huomauttaessa, ettei hänellä ollut mitään mukana lohdutti Pirjo, että kaiken tarpeellisen saatoi ostaa perillä ja hetkeksi kadonnut olisi kohta virkailijan kulusteltavana.
Tähän kaikkeen muistutti Pirjo ettei matkalla tarvitse mitään, periltä löytyy aina jokin deesing kauppa ja syntistä mieltä voi lohduttaa pastalla ja viinillä. Mikäli pastaa ei löytyisi aina saattoi otaa lisää viiniä.
Tiinan puistellessa päätään muisteli Tiina jotain Kristusta, pirjo oletti Tiinan miettivän erästä todella järkyttävää ja damaattista tapahtumaa.
Aikanaan isä kehtasi hylätä ainoan poikansa. Todellisuudessa poka oli tyttö jonka oma isä raiskasi ja näin tyttö oli langettanut häpeän tumman viitan suvun ylle. Saadakseen syntinsä anteeksi isä joutui tekemään häpeäpesun, jolloin häpeä ppoistettiin noudataen tarkasti koraanin ohjeita.
Samaan henkäisyyn Pirjo totesi saavansa siitä mainion joulunäytelmän, sillä näin mainiota tilaisuutta ei voinut kuin pyytää anteeksi, mikäli häntä sytettäisiin jumalanpilkasta kuten jokaista kirjailijaa ennen mustaa keskilukua.
Tiina yllättyi saadessaa lentolipun Torinoon ja Pirjo ehdotti heidän nauttivan viiniä ja pastaa. Mikäli pasta ei maistuisi, he saisivat aina viiniä lisää, kunhan kone ehtisi laskeutua Torinoon
Viinistä tiina ei yllättynyt, sillä Pirjo oli siunattu viinin ystävä. pastaa ja viiniä tosin saisi kotimaassakin ja Pirjo kertoi italiassa nautitun viinin maistuvan enemmän italiaiselta kuin kotimaassa. Lisäksi he voisivat mennä piknikille ettei tulisi tylsää ja huomattuaan toistavansa itseään, huokasi Pirjo hiljaa hymyillen.
Heidän siirryttyä lentokoneeseen, nukahti Tiina ja pirjo totesi lentoemo Sannalle Tiinan nukahtaneen nopeammin mitä kala lennosta.
Koneen laskeudutua Torinoon, ehdotti Pirjo tiianlle kplajomaa, mikä ei maksaisi mitään, sillä henkilökunta ilahtui kun Tiina nukahti melkein heti koneeseen pästyä.
Myös toinen vaihtoehto löytyi, lentoyhtiö piti häntä, Pirjoa erittäin mukavana henkilönä. Pirjon mielestä totuus oli, ettei lahjahumman hampaita kannata katsoa, ellei ole hammaslääkäri.
Tiina ilahtui huomatessaan ettei kuplajuoma ollut Elyseetä, odottaessaan kuplien laskeutumista, kysyi Tiina minne kaikki toiset oli koneesta kadonneet.
Pirjo kertoi turistien lähteneen karjakotelossa turistirysään. Samalla Pirjo päätteli potevansa ajatuksen vähyyttä ja unohti kertoa heitä lähestyvän lentoemon nimen olevan Sanna, jolla olisi suuri merkitys ajatellen parhaillaan menossa olevaa Tiinan syntymäpäivää.
Tiina kertoi samppanjaa maistellen tippuneensa höyrykoneesta jo Helsinki-Vantaalla, eikä ymmärtänyt miksi löysi itsensä Torinosta.
Nauraen Pirjo uskoi kaikkea sattuvan kun tarpeeksi tapahtuu. Varoittaen samalla, että sannan ammatti ei saanut hämätä. Sanna tunsi Milanon tuomiokirkon paremmin mitä kenkänsä pohjat. Siinä vaiheessa Tiina heräsi kokonaan, nyt hän pääsisi viimeinkin tutustumaan Milanon tuomiokirkon niihin osiin, joihin tavallisia turisteja ei päästetty.
Pirjo iloitsi Tiinan iloa kaataessaan huolellisesti viimeiset sampanjan tipat lasiinsa, myöntäen samalla huijanneensa himan, jotta totuus ei esiintyisi alastomana.
Ystäväni, tämä matka on vaatimaton syntymäpäivälahjani sinulle, ole hyvä.
Tiinanmuistin mukaan, Pirjo oli kahta päivää aikaisemmin olettanut löytävänsä Tiinan aamuviiteen mennessä lentoterminaalin kahviossa kohdatakseen Pirjon. Tähän hiuksiaan harjaava Pirjo arveli Tiinalla olevan mukavia ystäviä, jotka nostaakseen Tiinan elämän tasoa, vaivasivat Tiinaa keskellä yötä.
Palautettuaan harjan laukkuunsa, Pirjo totesi, että heidän olisi mentävä nt heti. Minne heidän oli mentävä, jäi Tiinalle avoimeksi vielä passintarkastuksessa. Tiinan onneksi Pirjo tiesi kertoa, että he olisivat poissa ainakin koulun syysloman.
Tiina muisti jättäneensä auton minuuttiparkkiin ja pelkäsi saavansa isot sakot, mikäli jätäisi autonsa sinne liian pitkäksi aikaa.
Pihta ratkaisi asian ehdottaen, että Tiina antaa autonsa avaimet paikalle saapuneelle Tiinan tädille. Näin Tiinan täti aattoi viedä pois Tiinan auton ja Tiina välttyisi ylimääräisiltä maksuilta.
Tiinan tätikin säästyisi pitkältä kävelymatkalta, sillä taksit oli kalliita ja taksit verottaisivat liikaa kun tippiäkään ei saisi unohtaa.
Tiinan huomauttaessa, ettei hänellä ollut mitään mukana lohdutti Pirjo, että kaiken tarpeellisen saatoi ostaa perillä ja hetkeksi kadonnut olisi kohta virkailijan kulusteltavana.
Tähän kaikkeen muistutti Pirjo ettei matkalla tarvitse mitään, periltä löytyy aina jokin deesing kauppa ja syntistä mieltä voi lohduttaa pastalla ja viinillä. Mikäli pastaa ei löytyisi aina saattoi otaa lisää viiniä.
Tiinan puistellessa päätään muisteli Tiina jotain Kristusta, pirjo oletti Tiinan miettivän erästä todella järkyttävää ja damaattista tapahtumaa.
Aikanaan isä kehtasi hylätä ainoan poikansa. Todellisuudessa poka oli tyttö jonka oma isä raiskasi ja näin tyttö oli langettanut häpeän tumman viitan suvun ylle. Saadakseen syntinsä anteeksi isä joutui tekemään häpeäpesun, jolloin häpeä ppoistettiin noudataen tarkasti koraanin ohjeita.
Samaan henkäisyyn Pirjo totesi saavansa siitä mainion joulunäytelmän, sillä näin mainiota tilaisuutta ei voinut kuin pyytää anteeksi, mikäli häntä sytettäisiin jumalanpilkasta kuten jokaista kirjailijaa ennen mustaa keskilukua.
Tiina yllättyi saadessaa lentolipun Torinoon ja Pirjo ehdotti heidän nauttivan viiniä ja pastaa. Mikäli pasta ei maistuisi, he saisivat aina viiniä lisää, kunhan kone ehtisi laskeutua Torinoon
Viinistä tiina ei yllättynyt, sillä Pirjo oli siunattu viinin ystävä. pastaa ja viiniä tosin saisi kotimaassakin ja Pirjo kertoi italiassa nautitun viinin maistuvan enemmän italiaiselta kuin kotimaassa. Lisäksi he voisivat mennä piknikille ettei tulisi tylsää ja huomattuaan toistavansa itseään, huokasi Pirjo hiljaa hymyillen.
Heidän siirryttyä lentokoneeseen, nukahti Tiina ja pirjo totesi lentoemo Sannalle Tiinan nukahtaneen nopeammin mitä kala lennosta.
Koneen laskeudutua Torinoon, ehdotti Pirjo tiianlle kplajomaa, mikä ei maksaisi mitään, sillä henkilökunta ilahtui kun Tiina nukahti melkein heti koneeseen pästyä.
Myös toinen vaihtoehto löytyi, lentoyhtiö piti häntä, Pirjoa erittäin mukavana henkilönä. Pirjon mielestä totuus oli, ettei lahjahumman hampaita kannata katsoa, ellei ole hammaslääkäri.
Tiina ilahtui huomatessaan ettei kuplajuoma ollut Elyseetä, odottaessaan kuplien laskeutumista, kysyi Tiina minne kaikki toiset oli koneesta kadonneet.
Pirjo kertoi turistien lähteneen karjakotelossa turistirysään. Samalla Pirjo päätteli potevansa ajatuksen vähyyttä ja unohti kertoa heitä lähestyvän lentoemon nimen olevan Sanna, jolla olisi suuri merkitys ajatellen parhaillaan menossa olevaa Tiinan syntymäpäivää.
Tiina kertoi samppanjaa maistellen tippuneensa höyrykoneesta jo Helsinki-Vantaalla, eikä ymmärtänyt miksi löysi itsensä Torinosta.
Nauraen Pirjo uskoi kaikkea sattuvan kun tarpeeksi tapahtuu. Varoittaen samalla, että sannan ammatti ei saanut hämätä. Sanna tunsi Milanon tuomiokirkon paremmin mitä kenkänsä pohjat. Siinä vaiheessa Tiina heräsi kokonaan, nyt hän pääsisi viimeinkin tutustumaan Milanon tuomiokirkon niihin osiin, joihin tavallisia turisteja ei päästetty.
Pirjo iloitsi Tiinan iloa kaataessaan huolellisesti viimeiset sampanjan tipat lasiinsa, myöntäen samalla huijanneensa himan, jotta totuus ei esiintyisi alastomana.
Ystäväni, tämä matka on vaatimaton syntymäpäivälahjani sinulle, ole hyvä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oletko kirjoittanut tämän kännissä?
Ainakin vaikuttaa siltä, että on tullut maisteltua vähän liikaa sitä viiniä..
viini loppuu voi sitä aina tilata lisää, vaikka pasta ei maistuisikaan :-)
Eiköhän lähdetä tästä pämppäämään, Pusolee?
ja unohdetaan pasta. :-)
Kirjoita lisää näitä matkakertomuksia!