poliisin käsittely mielenterv.potilasta

En kerennyt lukemaan viestiäsi mutta kerron totuuksia Mt-poliiseista.

Poliisihan ei saisi olla inhimillinen, vaan aivoton robotti. Mitä he eivät onneksi ole.

Tunnen useammankin poliisin, jotka ovat olleet LIIAN inhimillisiä ja nyt entisiä poliiseja.

Poliisi ei saa sairastua, ei varsinkaan "mieli".
Siviili voi esim. työuupumuksen takia hakea apua psykiariselta puolelta eikä siitä yleensä leimaudu.

Kokeileppas samaa poliisina, mene kunnaliseen mielenterv. toimistoon ja katso mitä tapahtuu.

Kun poliisila alkaa otta koville, monesti ainoa pelastus on känni. Ja sillä on tapana paljastua eli sekin on vain ongelman siirtämistä.

Jaa, ettäkö mistäkö TIEDÄN?

Itse aloitin rikollisen urani kuuskyt luvun lopulla ja jouduin PALJON asioimaan poliisin kanssa. Silloin alkuaikoina joku poliisi minua kuullustellessaan tokaisi, että asiathan tässä riitelevät, eivät miehet. Nuo muutama sana sai minut ajattelemaan ja poliisi vihani loppui.

Jaa, ettäkö mistä tiedän asian TÄYSIN VARMASTI?

Tälläkin hetkellä tuolla makuuhuoneessani kuorsaa entinen poliisi, joka on minua aikanaan kuullustellut, vitunmoisessa kohmelossa. Ja minä loikoilen olohuoneen sohvalla, odottaen hänen heräämistään, jotta voin toimia laittomana lääkärinä ja antaa hänelle tarvittavan lääkityksen.

Jaa, että miksikö?

Siksi, että hän tuli oveni taakse tutisevana rauniona. Ja sana on levinnyt näiden entisten poliisien keskuudessa, että oveni on aina auki heille.



Terveisin "eläkkeellä" oleva konna, joka lopetti ryypäämisen yli kymmenen vuotta sitten, samoin konnuudet.

Luovutan nyt puheenvuoron teille, jotka eivät tiedä elämän "laitapuolen" kulkijoista, muuta kuin mitä alibista ovat lukeneet vai mikä lehtykäinen se olikaan. Jatkakaa, menen sillä aikaa hommaamaan muutaman diakon, potilaalleni.