Kun ei enää jaksa

Et ainakaan anna periksi, koska se on exäsi tavoite!

Kertoisitko, minkälaista kiusaa saatte kokea, niin ehkä osaisin/-mme antaa jotain vinkkejä. Meitä on monia samankokeneita tällä palstalla, joten keskustelua ainakin syntyy.

Ja kun hiukan muuntelet lasten ikiä ja omaa kohtaloasi niin voit melko avoimesti tilittää pahaa oloasi tänne. Kunhan muistat, että ilkiöitä mahtuu joukkoon. Yleensä vastakkaista sukupuolta, joilla on paljon suurempia ongelmia kuin sinulla exäsi.

ja lue vastaukset suodattaen. Aina tulee ikäviä vastauksia mutta kun niistä seuloo ne jyvät niin kyllä huomaa että saman ongelman kanssa painii moni muukin.

Itse voin sanoa että älä anna perään. aloita oma elämä niin silloin ei kiusanteko tunnu enää niin suurelta. Vähennä yhteydenpito minimiin varsinkin jos kiusaus tapahtuu sitä kautta. Voithan kertoa asiasi vaikka tekstiviesteillä. Älä antaude kaksinkeskisiin tapaamisiin äläkä päästä kotiisi.

Muista että keskustelet vain lasten asioista ja sinulle ei kuulu hänen asiat kuten sinunkaan asiat ei kuulu hänelle.

Mitä enemmän kuluu aikaa sen helpompaa on joten lopeta turha yhteydenpito mutta anna lasten tavata isäänsä kuten sopimuksessa on. Toki voi tavata enemmänkin mutta jos kiusaaminen näiden tapaamisten muodossa rajoita vaan sovittuihin.

Ensimmäinen sääntö tärkein. Et saa estää lasten suhdetta isään mutta sinulla ei enää ole suhdetta häneen et siis ole millään tavalla tilivelvollinen exällesi tekemisistäsi. Mitä nopeammin kumpikin alottaa uuden elämän eikä riipu vanhassa sen helpompaa.

Itse kokenut kaikki kiusaamiset, pihalla vaanimiset, tavaroiden rikkomiset pihalla yö aikaan, haukkumiset, kunnianloukkauskantet yms joten kokemusta on. Siinä vaiheessa kun ex huomasi että ei pysty murtamaan minun selkärankaa niin lopetti..