Naiseni, tässä yhä olen.
Tule tykö,nyt pyydän niin.
Sinulla sydämeni on,
riipus itselleni korvaamaton.
Pysyn tässä,
tästä pidän kiinni.
Ei irtoa rautainen ote,
ei ruostu ruostumaton.
Ei murtua voi murtumaton,
ei kuole kuolematon.
Kautta Odinin,
sinua yhä rakastan.
Ken sinua uhmaa,
hälle ei aamu kauniina nouse.
Naiseni,olen sinun.
Tule tykö,nyt pyydän niin.
Sinulla sydämeni on,
riipus itselleni korvaamaton.
Pysyn tässä,
tästä pidän kiinni.
Ei irtoa rautainen ote,
ei ruostu ruostumaton.
Ei murtua voi murtumaton,
ei kuole kuolematon.
Kautta Odinin,
sinua yhä rakastan.
Ken sinua uhmaa,
hälle ei aamu kauniina nouse.
Naiseni,olen sinun.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Luja on
sydän kyltymätön.
Mutta vain itkuissa
yksinäisten sointuu
sävelet todellisen kaipauksen.
Niin murtuu valta kovuuden.
Se on suolainen,
syntynyt syvälle sielussa.
Asunut ajattomuuden yksin,
etsinyt tietä elämään.
Nänhyt tuskaa lukematonta,
yötä monta, unetonta.
Jokainen kyynel
kerätään kristallimaljaan.
Tiedät ettei yksikään
mene hukkaan,
sillä, jotka kyynelin
kylvävät, he vielä
riemuiten leikkaavat.
*
Kaikella aikansa
ystäväni, surulla myös.
Kun oikein sattuu
ole yksin, et kuitenkaan
Kun kyynel kohtaa
toisen kyyneleen,
silloin myös
taivas itkee.
Kyyneleesi juureeni puristin, se painui läpi ja tunsin sen sykkeen suonissani. Lämpö sulatti huurteen, ja tunsin elämän virtaavan jälleen läpi kehoni. Kylmä kalmankallio päästi minut otteestaan, ja harmaa taivas rävähti valoon. Nostin varteni aurinkoon, hetkeksi.
Ei särkynyt särjetty sydän ,
ei sirpaleita säästeliäs pois heitä.
Vain yksinäisyys ystävyyttä vaalii,
ei ymmärrä surua surematon,
ne kaikki joskus meillä edessä on.
Näetkö, käteni ovat avoimet
kuin ovi, metsään vievä.
Siellä istuu keijutyttö
alla vanhan setripuun.
Ikiaikojen vihreät sammaleet
antavat levon alle herkän pään.
Käy tyttö kiitollisena lepäämään.
Yö laskee huntunsa
ja metsä hiljenee.
Ovi sulkeutuu
väsyneet kädet
luovuttavat voimansa
antaen tuulen hyväillä
ne jälleen uuteen päivään.
* *
Hyvää yötä !
Yö on kaunis,
se harsoutuu elämään kiinni.
Hiljaisuus täynnä toivoa,
kuin huokaus nukkuvan.
Hyvää yötä
Knuutin tytär..
Joskus kun on pimeää
on ehkä helpompi hengittää.
Aamulla kaikki on toisin
uusi valonsäie paljastaa
sisimmän pohjattoman ikävän.
Tänäänkin, päivä suutelee yötä
pörröttää hiukset silmiltä,
antaen askeliin uuden toivon
arjen pienissä, asuu rakkaus.
Niin nousi aurinko,
taakse mastojen jäi uusi manner.
Se on York.
Ajatukseni karkasi "Vihreään maahan",
sinne jossa sinä olet.
Niin on raskas mieleni,
ja tämä miekkaa puristava käsi.
Se käsi ,
jonka kuuluisi hyväillä hiuksiasi.
Minun naiseni,
se Seidrin lämpösi viipyy sisälläni,
sinun maku,
neitseellinen pehmeys yhä huulillani.
Tämä matka on viimeinen,
ei kääntyä enää voi,
kun purjeet nostettu on.
Kuljen maata sireenien
huudahdan: missä olet!
Paljaat varpaani astuvat
hiljaa, peläten uppoamista
onhan multainen maa
täynnä petollisia kuoppia.
Tällä matkalla kaukana
Motherwellin maan
siellä vihreys vaihtuu
lohkeileviin jyrkänteisiin
Kulkevat monet polvet
toisiaan kolhien, sillä
kädet ovat poikki hakatut
ahneudesta, varkaiden.
Silti kuljen eteenpäin
lähestyn Whitehavenia
tunnen jo tuoksusi kaukaa
olethan ratsastanut itsesi
miehiseen hikeen ja
uljas ratsusi hirnahtaa
huipulla vuoren.
..miksi ,jäit sinne?
Miksi kuljet nyt etsien.
Ei Bretland ole kotimme,
sen tiedät kautta Spán,
katso ja näe, Seidrini..
meidän on aika palata Lochlandiin,
ja antaa nummien nukkua.
Niille valunut vieras hurme,
ei ruoki yhtään jyvää.
Tämä kirves on liika juonut,
ja sen hautaan Nordvegrin
uljaille vuorille.
Siellä nukkukoon,ja
aika unohtukoon.
Siihen enää tartu en..
kautta Thorin ja Balderin.
On aika muutoksen.
En lähtenyt, Oi uljas kulkijani
miekkasi oli liian terävä
herkille huulilleni.
Korskuen ajoivat sinua
takaa, nummien soturit
ohitse Balmoradin linnan.
Olen yksin täällä, luona
jyrkkien putousten.
Seuranani valkoinen kyykynen
oliivipuulehti suussaan
hän lentää luoksesi.
On aika muutoksen
muutos vie kohti
ylämaiden laukeuksien.
..jäädä,tuskin koskaan tänne palaan.
Jo kahdesti kadotin auringon,
en voi palata pimeään.
On vaikea siis uskoa,
et tahdo karuun maahan,
siellä kallioilla harvat selviää.
On siellä liian vähän vehreää.
Ei juurru sinne juureton,
niin kova on kivinen maa.
Laske siis kyyhkysi lentoon,
ja jos aikaan uuden kuun se ei palaa,
ne miehet minut kiinnikö sai.
Mutta jos kuolen..
voin sanoa silloin vain, jää hyvästi..
Jää hyvästi ...rakkainpain.
* hymyilee*
Joskohan lopettaisi tämä ylenpalttisen "runouden" , ettei tule pian jo yli ammuntaa...
Mukavaa Sunnuntaita Knuutintyttärelle
Kaikella aikansa
myös runoilulla :)
Jatkukoon silti sydämissämme
ikuinen kesä ja ystävien
lämmin kädenpuristus
Runot,,, ah
niin virkistävää !
mutta nyt - saunaan
minttutuoksuhöyryyn*
Muista sinäkin, Iivari-runoilija että elämässä
on aina toivoa.
*hymyilee myös*
ps. osaatko soittaa biisin:
http://www.youtube.com/watch?v=iT88jBAoVIM&mode=related&search=
..osaan kyllä kun nuotit saan, ulkoa en muista..ja sillä ehdolla jos sinäkin laulat...
Mukavia löylyjä.. "ystäväni"
Eikös ihminen ole ihan hassu
laitoin toiseen löylykippaan
metsäntuoksua ja toiseen minttua
heittelin sekaisin ja niin
koko sauna tuoksui lopulta
metsäminttuiselta ;)
tsiuhhh
Yksi kauneimpia lauluja on
tämä Amazing Grace
yhdyn säkeistöön:
.. "mä kuuro, sokea
sain ihmeen kokea
nyt kuulla nähdä voin" ..
Soitetaan ja lauletaan
yhdessä, kiva !
kuiskaan sulle salaisuuden:
( laulanhan minä, gospel-bändissä )
...että sattuikin sopivasti, vai on siutkin musiikki vieny mukanaan :) Noh...sen virrassa on kiva kulkea. Enemmän kuin mielelläni kuulisin lauluasi. Laulatko nuoteista vai biisin " kuulemalla" ?
... vielä tässä notkun, meinasin jo mennä tuutumaan.
muutaman kerran kuulemisen jälkeen
pystyn laulamaan ilman nuottejakin
mutta hyvä niitäkin välillä seurata.
Paljon myös laulan omia sävelmiä
( yksikseni )
jota sisimmästäni kumpuaa
silloin, kun olen "herkässä" vireessä.
Myös haluaisin enemmän oppia lyömäsoittimia
tamburiinia nyt jonkun verran
ja yhteen aikaan mulla oli afrikkalainen zjembe..
Olipa "väkevä" runo, positiivisesti tarkoitan .
Vahvaa ja selkeää ilmaisua.
Pidin kovasti :)
..niin, eikös Viikingit yleensä olleet aika väkeviä miehiä.. :)
Sanan tapparasi on siistissä viikinki - kunnossa ;)))
Ei ollut oma tahtoni,
ei...veljeni vain.
Jos valita voisin,
kaiken tekisin toisin.
En kulkisi surua kylväen,
en etsisi uusia maita,
en..minä vain,
suojelisin rakkaita.
* Joo, jospa palais taas tähän aikaan *
Mukavaa Sunnuntaita...
surua kylvä, ei ainakaan tunnusteta :)
Sinulle myös, miellyttävää sunnuntaita ;)
Ehkei enää
sanoja ole
Yö päivän
suutelee.
Kauniita unia
uljas kulkijani
muista antaa
Hevosellesi
raikasta
lähdevettä.
*halaus*
Sen teen,
ja toivon tähtien laskeutuvan
yllesi kaareksi,
keskelle kuu unesi hopeoimaan.
Lämmin sudentalja yllesi,
kun matkustat uuteen aamuun..