Azorilaisten elämästä

Se vähä mitä kahden viikon aikana voi päätellä on todella niukkaa.

Flegmaattista, uneliasta meininkiä.
Väki häipyy ilmeisesti maastoon viihdyttämään lehmiään.
Kai ynnyköiden hoito ja maanviljely ovat suuressa roolissa.
Vaikea kuvitella että PD:n kalasataman huutokauppakaan ja kalastus kovin suurta porukkaa elättäisi.
Kanadan ja jenkkilän paluumuuttajat tuovat kyllä rahaa ja nostavat kiinteistöjen hintoja.
Väitti ainakin eräs paluumuuttaja kaksoisjärvien alueella.

Azorit koostuvat yhdeksästä saaresta, jotka jaetaan maantieteelisesti kolmeen ryhmään: läntiseen (Flores, Corvo), keskiseen (Terceira, São Jorge, Pico, Graciosa, Faial) ja itäiseen (São Miguel, Santa Maria).

Teidän matkanne kohde on Ponta Delgada São Miguelin saarella. São Miguel on saarista suurin sekä pinta-alansa (n. 750 km2) että väkilukunsa (n. 140 000) puolesta. Ponta Delgadan kaupunkitaajamassa on n. 30 000 asukasta, koko kunnassa 60 000. Saaren muita kuntia ovat Ribeira Grade, Nordeste, Povoacão, Vila Franca de Campo ja Lagoa. Matkallanne törmäätte kaikkiin näihin paikannimiin.

Azoreiden pääelinkeino on maatalous, tarkemmin maidon ja maitotuotteiden tuotanto. São Miguelin saarella käyskentelee laitumilla n. 100 000 lehmää ympäri vuoden. Lehmät lypsetään ulkona tarkoitukseen varta vasten suunnitellulla lypsykoneella.

Jonkin verran kasvatetaan myös vuohia.

Lihaa tuotetaan myös jonkin verran. Etenkin alkuperäsuojattuun pihvilihaan ollaan panostamassa.

Toiseksi tärkein elinkeino on kalastus, jossa tonnikalan rooli on merkittävä. Sitä täällä purkittaa oma jalostuslaitos. Tämän vuoden kalansaaliit ovat merkittävästi ylittäneet viime vuoden luvut.

Kolmanneksi tärkein tulonlähde on turismi, joka on kasvussa. Matkailu perustuu luontoon. Azoreiden erikoisuus on vulkanismi, tuliperäisyys. Saari on vihreä ympäri vuoden. Azorien tunnuskukka, hortensia, kukkii kesäkuusta syyskuuhun. Rannat ovat jyrkkiä, kallioisia, uimarannat pieniä, harmaan laavahiekan peittämiä. Niillä on yleensä runsaasti tilaa. Veden lämpotila on tällä hetkellä 22 C:n kieppeillä.

Suurimmat hotellit sijaitsevat Ponta Delgadassa, mutta hyviä hotelleja on myös jonkin verran saaren muissa kunnissa Ponta Delgadasta itään ja koilliseen.

Saaren luoononnähtävyydet ovat muualla kuin Ponta Delgadan kaupungissa, joka on aika ahdas ja vilkasliikenteinen. Portugalilaiset pitävät kovasta vauhdista.

Maaseutu on rauhallinen ja siellä turistille tilaa ilman että kukaan olisi puhaltamassa niskaan.

Saarella toimii yliopisto (opetuspaikat Ponta Delgada, Angra de Heroismo, Horta), joka perustettiin n. 30 sitten. Lukukausi on juuri alkanut. Yliopiston lisäksi saarella on eri alojen ammattikouluja.

Azorit eivät voi tarjota kaikille nuorille työpaikkoja, etenkään pitkälle koulutetuille. Azorilainen on kuitenkin kiintynyt kotipaikkaansa ja juuriinsa ja jos vain on taloudellisesti mahdollista, nuori palaa kotiin opiskeltuaan mantereella. Ponta Delgadan väestörakenne vaikuttaisi tasapainoiselta.

Keskipalkka on n. 700 euroa kuussa. N. 1000 euron kuukauspalkat ovat tavallisia. Minimipalkka Portugalissa on n. 400 euroa. Perheissä molemmat puolisot käyvät yleisesti työssä.

Uskoisin, että maataloustuotteiden osalta Azorit ovat pitkälle omavaraisia. Ajatus omavaraisuudesta on tänä päivänä kuitenkin kenties taaksejäänyttä elämää, kun eletään globaalissa taloudessa.

Omavaraisuutta voi tutkia esim. supermarketissa. Hedelmien osalta Azorit eivät ole omavaraisia, kuin vain ehkä täällä kasvatettavan ananaksen ja joidenkin melonien osalta. Mitä vihanneksiin tulee, supermarketit vaativat ostaa suuria eriä. Näitä vaatimuksia ei paikallinen tuotanto pystymään täyttämään. Paikallinen tuotanto on kuitenkin laadultaan parasta, sillä sen matka kasvupaikalta kuluttajalle on useimmiten vain muutamia kilometrejä.

Azorien viinintuotanto on keskittynyt Picon saarelle. Laatu on hyvä, myös kansainvälisen mittapuun mukaan.

Azaorien elämää värittää voimakkaasti siirtolaisuus, joka on suuntautunut eri aikoina etenkin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan mutta myös Brasiliaan. Azorien paikallishallitus pitää tiivistä yhteyttä azorilaissiirtolaisiin mm. erilaisin huomionosoituksin ja vierailuin.

Azorien kesäkautta elähdyttävät ja värittävät lukuisat juhlat, joista varsin monet liittyvät jotenkin uskontoon. Ne eivät kuitenkaan ole mitään tiukkapipoisten tapahtumia, vaan aika sekulaarisia arjen kohokohtia, joista jokainen voi nauttia vähintään ruoan ja juoman muodossa.

Azorit ovat oma pieni yhteiskuntansa. Pienuudesta on etua. Monet asiat joutuvat varsin nopeasti ja mutkattomasti. Ihmiset ovat aidon ystävällisiä ja auttamishaluisia. Azorilaiset suhtautuvat hiljatttaisen mielipidetutkimuksen mukaan turisteihin hyvin positiivisesti.

Matkailjoista pääosa tulee tänne pohjoisesta Euroopasta. Heistä valtaosa on varttuneempaa väkeä.

Turismi ei näy voimakkaasti Ponta Delgadan katukuvassa. Se on vielä aito maalaiskaupunki, jossa on ripaus tämän globaalin elinkeinon ilmentymiä.

Minun oli pakko käyttää pientä mukaelmaa rekisteröidystä nimmerkistäni 'masseur', kun olin unohtanut kirjoittautua sisään ja kun en halunnut kadottaa kirjoittamaani viestiä (niin kuin olen vastaavassa tilantessa joskus tehnyt).

Yllolevat kommenttini perustuvat lehti- ja kokemusperäisiin tietoihini siltä ajalta kuin olen asunut täällä Ponta Delgadassa.