Kiinnostaa tietää, kuinka opistotutkinnot luokitellaan AMK-tutkintoihin nähden kun täytetään julkista virkaa.
Antaako opistotutkinto sairaanhoitajalle saman kelpoisuuden virkaan kuin nykymuotoinen AMK-tutkinto?
Opistohoitajahan rinnastetaan koulutustasoltaan teknikkoon ja AMK-hoitaja insinööriin. Jos opistotutkinto antaa hoitajille saman pätevyyden kuin AMK-tutkinto niin eikö silloin tulisi voida nimittää teknikko virkaan, jonka pätevyysvaatimuksena on insinööri?
Antaako opistotutkinto sairaanhoitajalle saman kelpoisuuden virkaan kuin nykymuotoinen AMK-tutkinto?
Opistohoitajahan rinnastetaan koulutustasoltaan teknikkoon ja AMK-hoitaja insinööriin. Jos opistotutkinto antaa hoitajille saman pätevyyden kuin AMK-tutkinto niin eikö silloin tulisi voida nimittää teknikko virkaan, jonka pätevyysvaatimuksena on insinööri?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Opistotutkinnolla ei pääse mm. osastonjohtajaksi, mutta AMK-tutkinnolla pääsee.
Joo, lisäksi opistotasoinen sh-tutkinto erikoistumisopinnot antavat myös osastonhoitajapätevyyden.
Tarkennuksena: en viittaa vanhaan erikoissairaanhoitajaan, vaan näihin nykyisiin AMKien tarjoamiin terveysalan hallinnon & johtamisen n. 60 op:n erikoisopintoihin.
Jos virkaan vaaditaan korkeakoulututkinto, opistotutkinnolla (vaikka lisänä olis erikoistumisopinnot) virkaan ei voida henkilöä valita, mutta amk-tutkinnon suorittanut voidaan valta. Jos kuitenkin valitaan opistotutkinnolla, kaikki muut hakijat ja käsittääkseni myös asiasta kiinnostuneet voivat valittaa. Periaatteessa valituksen pitäisi myös mennä läpi. Näin siis julkisella sektorilla.
Opistoinsinööri on yhtä pätevä hakemaan julkista virkaa kuin AMK-insinööri: he ovat koulutusluokituksessa samalla tasolla.
Tarkoittanet ammatillisen korkea-asteen insinöörejä, joita kansankielisesti kutsutaan opistoinsinööreiksi?
...sinun mukaasi "kansankielisesti" opistoinsinööreiksi kutsutut insinöörit muuten valmistuivat _teknillisistä_OPISTOista_ (eivätkä suinkaan mistään "ammatillisesta korkea-astekoulusta").
Ei oppilaitoksen nimi ja tutkinnon nimi ole sama asia. Insinöörit tosiaan valmistuivat teknisistä oppilaitoksista tai teknisistä opistoista, mutta suorittivat ammatillisen korkea-asteen tutkinnon.
...virallista lähdettä tuolle ilmeisen omatekoiselle termillesi "ammatillinen korkea-aste"? Eihän tuommoisia mitään tarkoittamattomia mutta ei-kriittisen kuulijan korvissa ehkä hienolta kuulostavia sanahirviöitä käytetty ennen amk-uudistusta ja sen mukanaan tuomaa bullshit-nimikikkailua. Ja _ennen_ nimihirviöiden valtakauden aloittanutta amk-uudistustahan insinöörit valmistuivat juuri ja nimenomaan teknillisestä opistosta. (Mainitsemasi teknilliset oppilaitokset olivat yhdistelmäkouluja, joissa saman katon alla toimi teknillinen opisto ja teknillinen koulu. Näistä insinöörit suorittivat tutkintonsa jälkimmäisessä eli opiston puolella.)
"Insinöörit tosiaan valmistuivat teknisistä oppilaitoksista tai teknisistä opistoista, mutta suorittivat ammatillisen korkea-asteen tutkinnon."
Vähän sama kuin "Meidän Erkki-Petteri tosin valmistui peruskoulusta, mutta kyllä hän suoritti siellä insinöörin tutkinnon". :)
Ammatillinen-korkea-aste on ihan virallinen nimitys, joka löytyy esim. tilastokeskuksen julkaisemista koulutusluokitus-opuksista. Itselläni on käytössä tietääkseni tuoreinen versio eli Koulutusluokitus 2003 ISBN 952-467-356-8. Opuksen sivulla 7 on kuva Suomen koulutusjärjestelmästä, jossa ammatillinen korkea-astekin näkyy. Samainen kuva löytyy myös OPM:n ja OPH:n sivuilta.
Ammatillisen korkea-asteen tutkintoja ovat insinööri, merikapteeni ja metsätalousinsinööri.
AMK-tutkitoja. Ja koulutusluokituksesi vuodelta 2003 on ajalta JÄLKEEN amk-uudistuksen. Siitähän tässä oli puhe, että insinöörit valmistuivat opistoista ENNEN amk-uudistusta, muistatkos...
Kirjoitit aiemmin:
"Ei oppilaitoksen nimi ja tutkinnon nimi ole sama asia. Insinöörit tosiaan valmistuivat teknisistä oppilaitoksista tai teknisistä opistoista, mutta suorittivat ammatillisen korkea-asteen tutkinnon."
Miten se, että vuonna 2003 - jolloin insinöörit jo valmistuivat AMMATTIKORKEAKOULUSTA - tutkinto on luokiteltu jollakin samansuuntaisella sanhirviöllä, tukee väitettäsi, että he aikoinaan, ENNEN amk-uudistusta, suorittivat opistossaan jonkin muun kuin opistotutkinnon?
Edellisessä viestissäni mainitut tutkinnot ovat ajalta ennen amkia ja siksi niissä ei ole perässä liitettä(AMK).
Tilastokeskuksen julkaisu, johon viittaan, sisältää toki amkia edeltäneen ajan. Nimen vuosiluvusta voi päätellä vain sen, että luokituksessa ei ole 2003 jälkeen tulleita uusia tutkintonimikkeitä.
Myös vanhoista ennen amkia tehdyissä tutkintotodistuksista löytyy maininta siitä, että tutkinto on ammatillisen korkea-asteen tutkinto.
...edelleenkään heittää mitään semmoista lähdettä josta voisi tarkistaa juttujesi todenperäisyyden? Näin netiste on vähän hankalaa lähteä katsomaan sinun hallussasi mahdollisesti olevia vanhoja tilastollisia vuosikirjoja tai insinöörintodistuksia.
Eipä taida juurikaan aineistoa ennen amkien aikaa (aloittelivat siinä -90-luvun alussa ja muutosta sentään valmisteltiin hyvän aikaa enenne ensimmäisiä kokeiluja) netistä löytyä, mutta kirjastossa pääset tutustumaan erilaisiin luokituksiin ja saattaisithan tuntea jonkun vanhemman insinöörinkin?
Ammatillinen korkea-aste (myönnetään, kaamea nimihirviö) tuli mukaan koulutusjärjestelmään, koska insinöörit halusivat erottua teknikoista. Olla enemmän kuin opistoasteen tutkinnon suorittaneita ja tokihan insinöörien vaatimukseen vastattiin myönteisesti.
Poikkesin finlexissä ja löytyihän sieltä tuo ammatillinen korkea-aste eli asetus teknillisistä oppilaitoksista 500/1987. Onko tarpeeksi paljon ennen amkeja?
No nyt minäkin uskon. Anteeksi aiheuttamani vaiva, mutta on tuo lähdekriittinen asennoituminen päässyt syöpymään syvälle. Maailmaan, ja etenkin Suoli24:lle, kun mahtuu paljon puhetta, joka ei perustu tosiasioihin.
Sinä kuitenkin todensit väitteesi.
Nyt kuitenkin - luonnollisesti - herää kysymys, että jos kerran insinöörikoulutus edusti ammatillista korkea-astetta jo opistoaikana, niin mikä sitten muuttui amk-uudistuksen myötä? Onko eroa muussa kuin aloituspaikkojen määrässä, joka on yli kaksinkertaistanut amk-järjestelmään siirryttyä?
Mitä muuta eroa on siis teknillisestä opistosta valmistuneella ja amk:sta valmistuneella insinöörillä kuin se, että "opistoinssi" oli valikoitu koulutukseen paljon tiuksemman seulan läpi, ja opiskeli yhteisössä jossa opiskelutoverien taso oli puolet kovempi kuin amk:ssa?
Nyt pistit pahan. Sisällöllisesti en noita tutkintoja kovin hyvin tunne. Sen tiedän, että insinööri joutuu opiskelemaan noin 60 op lisää saadakseen (AMK):n tittelinsä loppuun. Mielestäni kuitenkin kyseessä on enemmänkin tietojen ajantasaistaminen kuin tutkinnon tason nostaminen.
Mielenkiintoista keskustelua. Minulle kuitenkin jäi edelleenkin epäselväksi, miksi koulutustasoltaan teknikkoon rinnastettava opistohoitaja ja AMK-insinööritasoon rinnastettava AMK-hoitaja ovat yhtä päteviä hakemaan samaa julkista virkaa, mutta sama ei päde teknikon ja AMK-insinöörin suhteen?
Virkoihin on tietyt pätevyysvaatimukset, jotka ovat minimejä eli jos vaaditaan opistoasteen tutkintoa niin kelpoisia ovat opistotutkinnon suorittaneiden lisäksi kaikki korkeamman tutkinnon suorittaneet. Jos vaatimuksena on korkeakoulututkinto niin silloin teknikot ja sairaanhoitajat eivät voi tulla valituksi tehtävään valitaan amk-tutkinnon suorittanut tai tiede/taidekorkeakouluista tai yliopistoista valmistunut. Asiaa ei siis voi yleistää vaan pitää katsoa kunkin viran/toimen pätevyysvaatimukset.
Se, että kaikki vaadittua tehtävää korkeammat koulutukset antaisivat pätevyyden ei pidä paikkaansa. Jos virkaan edellytetään esimerkiksi sähköasentajan tutkintoa ei siihen ole asiaa vaikka olisi DI, jos sähköasentajan tutkinto puuttuu.
Samoin teknikon virkaan pitää olla teknikon koulutus. Insinöörikoulutus ei käy (ainankaan kaikkialla).
Ilmeisesti tässä on melkoista kirjavuutta alasta, työnantajasta tai tehtävästäkin riippuen...
Itse valmistuin inssiksi 1992, tutkinto oli ammatillinen korkea-aste eli em. oli välivaihe. Sitä ennen valmistui opistoinsinöörejä ja suunnilleen 1990-luvun puolivälissä tulivat amk-inssit.
Opiston käyneet eivät saa ottaa mm. verinäytteitä. Tuommoisia pieniä juttuja erona on, mutta suurin ero taitaa silti olla palkka.
Opistohoitajat eivät saa ottaa verinäytteitä?
Tarkoitatko todella, että vanhoilta hoitajilta, jotka ovat työskennelleet sairaaloissa vuosikymmeniä ennen kuin AMK:ta edes keksittiin, on yht´äkkiä viety tuo oikeus?
Tuskin sentään...
Ei saa, ilman ylimääräistä lupaa (kurssia).
Onko kyse jostain parin päivän täydennyskoulutuksesta vai useamman vuoden mittaisesta uudelleen opiskelusta?