Onko kellään kokemusta kissan kroonisesta virtsatietulehduksesta? meillä leikattu 4-vuotias ragdoll-poika, joka kärsinyt useamman vuoden ajan toistuvista virtsatietulehduksista. Kivet on suljettu pois joka kerta, ollut kuvauksissa tms.. käytetty joka kerta eläinlääkärissä. Nyt oli poissa peräti ½ vuotta, kun sai keväällä neljä piikkiä jotain ainetta, mikä vahvistaa virtsarakon seinämiä (siis näin ymmärsin), mutta nyt palasi "entistä rajumpana". Suurin ongelma tässä on se, että meillä on myöskin juuri ryömimään oppinut vauva talossa, ja kissan virtsatietulehdus ilmeneekin joka hemmetin paikkaan pissauksena. Ei enää suostu laatikolleen, vaan kuseksii KOKO ajan jonnekkin, seinien vierustoille, sohville ym.(mitä ei tee KOSKAAN terveenä) etsii vain koko ajan paikkaa minne tirauttaa tipat taas. Täällä alkaa jo haisemaan todella pahalle, minulla ei myöskään vauvan hoidosta johtuen ole aikaa kuljeksia luuttu kädessä perässä. Kylpyhuoneeseen telkeämistäkin olen suunnitellut, mutta kyseessä on erittäin seurallinen tapaus, itkee niin kovaa ja raapii ovea kun sinne laittaa ja perheemme toinen kissa naukuu oven toisella puolella ja raapii ovea, joten en ole raaskinut. Pahinta tässä on se, että tietää, että toinen ei tee tahallaan vaan on oikeasti kipeä.
No tuossapa taustoja, joten tärkein kysymys kuuluukin, että onko enää mitään tehtävissä? toistuuko tämä taas parinviikon välein (kestää pari päivää, kunnes antibiootit alkavat purra...)
Vai pitääkö jo rueta miettimään kissasta luopumista?!? vauvan puolesta tässä huolissaan olenkin, se ryömii niin vikkelästi ja maistelee joka paikkaa (myös lattioita), joten alkaa olla todella kädet täynnä työtä... KIITOS vastauksista!
ps. joku aijemmassa ketjussa kyseli ragdollin vihaisuudesta.. meillä kaksi raggaria, toisella epilepsia ja toisella tämä, onkohan rotu jotenki enemmän sairastelevaa sorttia? muuten kyllä en toiseen vaihtaisi.
No tuossapa taustoja, joten tärkein kysymys kuuluukin, että onko enää mitään tehtävissä? toistuuko tämä taas parinviikon välein (kestää pari päivää, kunnes antibiootit alkavat purra...)
Vai pitääkö jo rueta miettimään kissasta luopumista?!? vauvan puolesta tässä huolissaan olenkin, se ryömii niin vikkelästi ja maistelee joka paikkaa (myös lattioita), joten alkaa olla todella kädet täynnä työtä... KIITOS vastauksista!
ps. joku aijemmassa ketjussa kyseli ragdollin vihaisuudesta.. meillä kaksi raggaria, toisella epilepsia ja toisella tämä, onkohan rotu jotenki enemmän sairastelevaa sorttia? muuten kyllä en toiseen vaihtaisi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kierteestä homeopatia.
Seraquin ravintolisä piti myös oireita hyvin poissa. On ilmeisesti vastaavaa kuin teille piikkinä annettu. Jos se on auttanut kannattaa ottaa seraquin jatkuvaan käyttöön.
Stressi helposti laukaisee oireet... Onko teillä Feliway kaäytössä?
http://www.vetcare.fi/index.php?id=86
Tuolla paljon asiaa:
http://forum.incat.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.pl?board=Tapaturmat;action=display;num=1128510041
http://forum.incat.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.pl?num=1155052175
http://forum.incat.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.pl?num=1163599347/0
http://forum.incat.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.pl?num=1164384830
http://forum.incat.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.pl?num=1151603592
siitä homeopatiasta, eli siis käytännössä tarkottaa mitä?
meillä oli myös ravintolisä ensin käytössä tabletteina, mutta tälle tapaukselle piti väkisin syöttää, ei suostunut millään syömään vapaaehtoisesti... joten koimme helpoimmaksi antaa kyseistä ainetta piikkinä. jottei pelkäisi aina tulla kun kutsutaan (kun joutuu nyt jo antibiootit väkisin antamaan 2xpv)
olemme kokeilleet myös "tuoreruokaa", joka itseasiassa tulee jopa halvemmaksi kuin purkit, mutta ei niin ei, toinen kissa syö oikeastaan pelkästään lihoja, kanaa ja kalaa, ei juurikaan teollisia kuin nuolee ehkä kastikkeet, tämä poikakissa taas rakastaa mitä teollisempaa sen parempaa... ollaan kokeiltu vaikka millä konstilla (sekoitettu vähän jotain lihaa purkkiruokaan ym..) ei mene niin ei.
meille lääkäri sanoi, että kun ei ole kysymys virtsakivistä, niin tähän vaivaan ei juuri ruokavaliolla voi vaikuttaa. virtsarakon seinämät oli röntgenkuvien perusteella jotenkin ohkasemmat(tai jotain).
mutta olisin innokas kuulemaan lisää homeopatiasta...
ps. ei ole feliwaytä kokeiltu, pitäisi varmaan kokeilla.
Kuten jo tuolla joku vastasikin, stressi voi laukaista virtsatien tulehduksen, niin minulle eläinlääkärikin sanoi. Toisella kissoistani nimittäin myös ongelmana tällaiset vaivat, tosin ei niinkään usein.
Meijän poika on 2-vuotias leikattu kolli, ja kolleillahan virtsa vaivat ovat yleisempiä kuulemma.
Minäkin olen todella todella ihmeissäni mitä kissan kanssa pitäisi tehdä. Viime kerralla (joulukuun lopussa) kissa oli nimittäin jo vähällä kuolla, olen nimittäin 16 vuotias joten en pääse itse kaupunkiin jossa lähin klinikka on ja sinne on 20km matkaa. Kissallani tuli kivistä tukos ja se oli tuskissaan, olin aivan varma että kissa kuolee, kun mukaan ympättiin vielä neste hukka ja virtsa myrkytys oli lähellä.
Olettaisin, että oma kissani stressaantuu pakkasista kun on pakko olla ulkona. Itse en toki pitäisi, mutta äitini sanoo että sisällä ei saa pitää koko päivää. Sama homma ruoan kanssa, minä syöttäisin kisulle kiviä ehkäisevää purkkiruokaa, maksaisin myös itse, mutta äiti ei suostu.
Tässä alkaa jo itsekin stressaantua kun aina saa olla peloissaan milloin seuraavan kerran alkaa vaivata kissaa virtsatie ongelmat :/ Otus kun on todella rakas ja äiti sanoi että ensi kerralla se saa lähteä..
Eli, tuo homeopatia ehdottomasti kiinnostaisi minuakin ja kaikki mahdollinen millä voisin saada kissani pysymään terveenä talvien ajan.