Menin tänään avoimen yliopiston sivuille ja omaksi yllätykseni lääke- ja terveystieteen opinnot tuntuivat mielenkiintoisimmilta. Siis ala ja ammatti jota en ollut koskaan osannut itselleni kuvitellakaan! Kaikkea muuta olen miettinyt, mutten ole löytänyt sitä oikeaa alaa. Kirjotuksista on jo neljä vuotta, ja haluan keväällä hakea yliopistoon.
Nyt kun luin täällä näitä keskusteluja niin selvisi etten voi edes haaveilla lääkärin ammatista, koska en ole lukiossa tajunnut opiskella fysiikkaa ja kemiaa! Avoimen opinnoissa niitä ei vaadittu, joten eivätkö opinnot "sisällä" olekaan samoja kuin avoimessa?
Voinhan tietenkin mennä aikuislukioon pänttäämään mutta tuskin ehdin kevääksi käydä 12 kurssia.. Eikö Galenoksesta siis ymmärrä mitään ilman fysiikkaa ja kemiaa?
Lääkäriksi
18
3266
Vastaukset
- kandipaatti
Avoimen lääketieteen opinnoilla ei ole mitään tekemistä ainakaan vaatimustason puolesta "oikeilla" lääketieteen opinnoilla; avoimen supea paketti on tarkoitettu yleistiedoksi ja kansantajuiseksi kokonaisuudeksi.
Avoimen lääketieteen opinnoilla et tee mitään - niistä ei saa edes minkäänlaisia korvaavuuksia jos ja kun itse lääkikseen pääset.
Käypä lukemassa jonkin lääkiksen opinto-opasta niin näet mitä siellä todella opiskellaan ja josko se oikeasti sinua kiinnostaisi. - kokemusta löytyy
"Eikö Galenoksesta siis ymmärrä mitään ilman fysiikkaa ja kemiaa?"
Ymmärtää paljonkin. Mutta ei kaikkea. Eikä pääsykoetta voi läpäistä ilman fysiikan ja kemian täydellistä hallintaa.
Muista, että lääkiksessä on kaikista vaikein pääsykoe. Pääsykoetta on mahdoton läpäistä, jos ÄO on alle 120. Jos ÄO on 100-110, ei voi läpäistä, vaikka osaisi ulkoa koko Galenoksen ja kaikki kemiat ja fysiikat, koska pääsykokeessa on käytännössä pieninä ÄO-testeinä toimivia tehtäviä.
Suosittelen käymään Mensan testissä, ettei tule turhaan päntättyä koko talvea ja kevättä, jos ÄO:si paljastuukin liian alhaiseksi. Tämä ei ole mikään provo, vaan ihan vilpitön neuvo. Luulen, että isolla osalla lääkikseen tuloksetta pyrkivistä on liian alhainen ÄO. Monet pyrkivät neljä, viisikin kertaa. He säästäisivät paljon aikaa, rahaa ja kyyneliä, jos kävisivät ensin Mensan testissä ja katsoisivat, riittävätkö rahkeet ja kannattaako lähteä pänttäämään.- kyyyyyyyylllä
"Muista että lääkiksessä on kaikista vaikein pääsykoe." "Tämä ei ole provo."
ÄO:lla ei ole mitään tekemistä lääkikseen pääsyn kanssa, se ei kuulu pääsykoevaatimuksiin.
Ja mikä "vaikein pääsykoe"? Lääkikseen pääsee noin neljäs- tai viidesosa kokeeseen vaivautuneista, kaupungista riippuen. Jos kyseinen "kokemusta löytyy" olisi koskaan kuullutkaan lääkiksen pääsykoe -sanaa, hän tietäisi kyllä, että on lukuisia paikkoja, jonne on paljon vaikeampi päästä.
Sinulle alkup. kirjoittaja, lainaapa kirjastosta muutama lukion fysiikan ja kemian kirja ja mietipä oikeasti kiinnostaako. Lääketiede on luonnontiedettä - ja se näkyy kyllä opinnoissa. - Alkup.
kyyyyyyyylllä kirjoitti:
"Muista että lääkiksessä on kaikista vaikein pääsykoe." "Tämä ei ole provo."
ÄO:lla ei ole mitään tekemistä lääkikseen pääsyn kanssa, se ei kuulu pääsykoevaatimuksiin.
Ja mikä "vaikein pääsykoe"? Lääkikseen pääsee noin neljäs- tai viidesosa kokeeseen vaivautuneista, kaupungista riippuen. Jos kyseinen "kokemusta löytyy" olisi koskaan kuullutkaan lääkiksen pääsykoe -sanaa, hän tietäisi kyllä, että on lukuisia paikkoja, jonne on paljon vaikeampi päästä.
Sinulle alkup. kirjoittaja, lainaapa kirjastosta muutama lukion fysiikan ja kemian kirja ja mietipä oikeasti kiinnostaako. Lääketiede on luonnontiedettä - ja se näkyy kyllä opinnoissa."Sinulle alkup. kirjoittaja, lainaapa kirjastosta muutama lukion fysiikan ja kemian kirja ja mietipä oikeasti kiinnostaako. Lääketiede on luonnontiedettä - ja se näkyy kyllä opinnoissa."
Kyllä kiinnostaa, itse työ ja ala. Joka tutkinnossahan joutuu suorittamaan kursseja, jotka eivät ole niin mielenkiintoisia. Uskon kuitenkin, että jos tuntee olevansa oikealla alalla niin jaksaa kahlata tylsimmätkin kurssit läpi. Luin myös opinto-oppaasta kursseja. Pelkkää teoriaahan on vain 2 ekaa vuotta, ja sen jälkeen fy ja ke paljon vähemmän. Olihan tänne joku jo valmis lääkäri kirjoittanutkin, että jos nyt laitettaisiin fy ja ke tentit eteen, niin tuskin kovin hyvin menisi.. - kokemusta löytyy
kyyyyyyyylllä kirjoitti:
"Muista että lääkiksessä on kaikista vaikein pääsykoe." "Tämä ei ole provo."
ÄO:lla ei ole mitään tekemistä lääkikseen pääsyn kanssa, se ei kuulu pääsykoevaatimuksiin.
Ja mikä "vaikein pääsykoe"? Lääkikseen pääsee noin neljäs- tai viidesosa kokeeseen vaivautuneista, kaupungista riippuen. Jos kyseinen "kokemusta löytyy" olisi koskaan kuullutkaan lääkiksen pääsykoe -sanaa, hän tietäisi kyllä, että on lukuisia paikkoja, jonne on paljon vaikeampi päästä.
Sinulle alkup. kirjoittaja, lainaapa kirjastosta muutama lukion fysiikan ja kemian kirja ja mietipä oikeasti kiinnostaako. Lääketiede on luonnontiedettä - ja se näkyy kyllä opinnoissa."ÄO:lla ei ole mitään tekemistä lääkikseen pääsyn kanssa, se ei kuulu pääsykoevaatimuksiin."
Ei sitä ole minnekään virallisesti kirjattu, mutta käytännössä pääsykoe toimii ÄO-testinä, koska sitä ei ole mahdollista läpäistä ilman korkeaa ÄO:ta. Se johtuu tehtävien vaikeudesta, ajan puutteesta, _soveltavuudesta_ ja ennen kaikkea sisäänpääsyrajaa kohti kovenevasta kilpailusta. Pelkkä ulkoa pänttääminen ei riitä.
"Lääkikseen pääsee noin neljäs- tai viidesosa kokeeseen vaivautuneista, kaupungista riippuen"
Jos alalle A pääsee 50 % hakijoista ja alalle B pääsee 30 % hakijoista, se ei vielä tarkoita, että alalle A olisi helpompi päästä. Miksi? Koska eri alojen hakijoiden tasoissa on keskimääräisiä eroja. Joillekin aloille hakeutuu älykkäämpää porukkaa kuin toisille. Ja pääsykokeet voivat olla täysin erilaisia.
SM-tason juoksukilpailu on helpompi kuin olympialaisten juoksukilpailu, vaikka molemmissa sama prosentuaalinen osuus juoksijoista pääsee palkintokorokkeelle. :-) - huoli tuosta
Alkup. kirjoitti:
"Sinulle alkup. kirjoittaja, lainaapa kirjastosta muutama lukion fysiikan ja kemian kirja ja mietipä oikeasti kiinnostaako. Lääketiede on luonnontiedettä - ja se näkyy kyllä opinnoissa."
Kyllä kiinnostaa, itse työ ja ala. Joka tutkinnossahan joutuu suorittamaan kursseja, jotka eivät ole niin mielenkiintoisia. Uskon kuitenkin, että jos tuntee olevansa oikealla alalla niin jaksaa kahlata tylsimmätkin kurssit läpi. Luin myös opinto-oppaasta kursseja. Pelkkää teoriaahan on vain 2 ekaa vuotta, ja sen jälkeen fy ja ke paljon vähemmän. Olihan tänne joku jo valmis lääkäri kirjoittanutkin, että jos nyt laitettaisiin fy ja ke tentit eteen, niin tuskin kovin hyvin menisi..jonkun ÄO-viestistä. Mielestäni jos ÄO on yli sadan, lääkikseen on ihan hyvät mahdollisuudet päästä, se on sitten motivaatiosta kiinni. Tiedän kolmen lääkikseen päässeen ÄO:t: 138 (ekalla yrittämällä), 124 (ekalla pääsi myöskin) ja 114 (pääsi tokalla yrittämällä, mutta sitten tosi hyvin pistein).
Mutta siitä olen samaa mieltä edell. kirjoittajien kanssa, että fysiikka ja kemia täytyy pääsykokeissa melkoisen hyvin olla hallussa, siitä ei pääse mihinkään. Eli niihin ja Galenokseen kannattaa keskittyä, avoimen puolen lääketiedeopinnoista ei itse pääsykokeessa juurikaan liene hyötyä. - fvfgbhg
kokemusta löytyy kirjoitti:
"ÄO:lla ei ole mitään tekemistä lääkikseen pääsyn kanssa, se ei kuulu pääsykoevaatimuksiin."
Ei sitä ole minnekään virallisesti kirjattu, mutta käytännössä pääsykoe toimii ÄO-testinä, koska sitä ei ole mahdollista läpäistä ilman korkeaa ÄO:ta. Se johtuu tehtävien vaikeudesta, ajan puutteesta, _soveltavuudesta_ ja ennen kaikkea sisäänpääsyrajaa kohti kovenevasta kilpailusta. Pelkkä ulkoa pänttääminen ei riitä.
"Lääkikseen pääsee noin neljäs- tai viidesosa kokeeseen vaivautuneista, kaupungista riippuen"
Jos alalle A pääsee 50 % hakijoista ja alalle B pääsee 30 % hakijoista, se ei vielä tarkoita, että alalle A olisi helpompi päästä. Miksi? Koska eri alojen hakijoiden tasoissa on keskimääräisiä eroja. Joillekin aloille hakeutuu älykkäämpää porukkaa kuin toisille. Ja pääsykokeet voivat olla täysin erilaisia.
SM-tason juoksukilpailu on helpompi kuin olympialaisten juoksukilpailu, vaikka molemmissa sama prosentuaalinen osuus juoksijoista pääsee palkintokorokkeelle. :-)Mikähän idiootti tuo "kokemusta löytyy" oikein on:D Vissiin mensan jäsen, kun sitä ÄO:ta niin ylistää? No sitä on turha kuunnella, koska pelkällä ÄO:lla ei pitkälle pötkitä.
Ihan joka ikisen asian oppimiseen tarvitsee OPISKELLA. Vaikka älykkyysosamäärä olisi 250, niin se on ihan yks hailee jossei ole opiskellut ja OPPINUT vaadittavia asioita. Jos tämä "kokemusta löytyy" niin luulee, niin taitaa sun ÄO:s olla sitä alle 100 luokkaa?
Pääsykokeessa mitataan osaamista. Ja osaaminen näkyy siinä, kun hallitsee ne asiat, joita vaaditaan, niin hyvin, että siinä 5 tunnissa pystyy saamaan suht. hyviä tuloksia. Kun osaa, on helppo myös vastata -> aika ei lopu kesken ja tulee oikeita vastauksia. Yksinkertaista? Älykkyysosamäärällä ei ole tämän asian kanssa tekemistä (ellei sitte ole ihan OIKEESTI alle keskiarvon, mikä vaikuttaa jo normaali elämiseenkin).
Aikuislukioon kerkee vielä hyvin. Ja aikuislukiossa on amhdollista käydä hyvin ennen pääsykoetta kaikki kurssit, jos vaan aikaa riittää. Kun kurssit on usein suunniteltukin niin, että pääsykokeisiin voi niissä käydä preppaamassa. - *huokaus*
fvfgbhg kirjoitti:
Mikähän idiootti tuo "kokemusta löytyy" oikein on:D Vissiin mensan jäsen, kun sitä ÄO:ta niin ylistää? No sitä on turha kuunnella, koska pelkällä ÄO:lla ei pitkälle pötkitä.
Ihan joka ikisen asian oppimiseen tarvitsee OPISKELLA. Vaikka älykkyysosamäärä olisi 250, niin se on ihan yks hailee jossei ole opiskellut ja OPPINUT vaadittavia asioita. Jos tämä "kokemusta löytyy" niin luulee, niin taitaa sun ÄO:s olla sitä alle 100 luokkaa?
Pääsykokeessa mitataan osaamista. Ja osaaminen näkyy siinä, kun hallitsee ne asiat, joita vaaditaan, niin hyvin, että siinä 5 tunnissa pystyy saamaan suht. hyviä tuloksia. Kun osaa, on helppo myös vastata -> aika ei lopu kesken ja tulee oikeita vastauksia. Yksinkertaista? Älykkyysosamäärällä ei ole tämän asian kanssa tekemistä (ellei sitte ole ihan OIKEESTI alle keskiarvon, mikä vaikuttaa jo normaali elämiseenkin).
Aikuislukioon kerkee vielä hyvin. Ja aikuislukiossa on amhdollista käydä hyvin ennen pääsykoetta kaikki kurssit, jos vaan aikaa riittää. Kun kurssit on usein suunniteltukin niin, että pääsykokeisiin voi niissä käydä preppaamassa.Onko viimeisimmän viestin kirjoittaja ikinä edes käynyt lääkiksen kokeissa saati sitten päässyt sisään? Sanoisin, että mediaani ÄO paikan opiskelijoilla on kyllä reilusti korkeampi kuin joissain muissa opiskelupaikoissa. Helvetin tyhmää miettiä yksittäistapauksena jotain naapurin villeä joka pääsi lääkikseen sisään saksanpaimenkoiran älykkyytasolle taantuneena.
- fghfghjh
*huokaus* kirjoitti:
Onko viimeisimmän viestin kirjoittaja ikinä edes käynyt lääkiksen kokeissa saati sitten päässyt sisään? Sanoisin, että mediaani ÄO paikan opiskelijoilla on kyllä reilusti korkeampi kuin joissain muissa opiskelupaikoissa. Helvetin tyhmää miettiä yksittäistapauksena jotain naapurin villeä joka pääsi lääkikseen sisään saksanpaimenkoiran älykkyytasolle taantuneena.
Niin pointti oli se, että se pääsykoe ei ole mikään mensan ÄO-testi. Vaan siellä pitää OSATA asiat ja ne pitää OPISKELLA, eikä auta vaikka ÄO olisi miljoona? Ymmärsitkö?
En tarkottanu (kun en niin missään vaiheessa sanonutkaan?) että kuka tahansa OIKEESTI taantunut ihminen sinne voi päästä, mutta ettei mitää neroja siellä kyllä tosiaankaan ole jokainen, tai edes puoletkaan, sisään päässeistä. Nerot hakee ihan muualle suurimmaks osaks.
MOTIVAATIO, PERSELIHAKSET ja normaaliäly kyllä on ennenkin riittänyt sisälle pääsyyn ja niin riitti minullakin. Onhan se nyt selvääkin, että ne jotka B:nkin papereilla on sisään mennyt, ei voi olla mitään synnynnäisiä ydinfyysikkoja. - *huokaus*
fghfghjh kirjoitti:
Niin pointti oli se, että se pääsykoe ei ole mikään mensan ÄO-testi. Vaan siellä pitää OSATA asiat ja ne pitää OPISKELLA, eikä auta vaikka ÄO olisi miljoona? Ymmärsitkö?
En tarkottanu (kun en niin missään vaiheessa sanonutkaan?) että kuka tahansa OIKEESTI taantunut ihminen sinne voi päästä, mutta ettei mitää neroja siellä kyllä tosiaankaan ole jokainen, tai edes puoletkaan, sisään päässeistä. Nerot hakee ihan muualle suurimmaks osaks.
MOTIVAATIO, PERSELIHAKSET ja normaaliäly kyllä on ennenkin riittänyt sisälle pääsyyn ja niin riitti minullakin. Onhan se nyt selvääkin, että ne jotka B:nkin papereilla on sisään mennyt, ei voi olla mitään synnynnäisiä ydinfyysikkoja.Jos nyt pysytään tiukasti tuossa pääsykoeasiassa niin siinä olet oikeassa, ettei tuo korvaa mitään ÄO-testiä. Kuitenkin joinain vuosina pääsykokeen tehtävät ovat pääosin hyvinkin matemaattis-loogista älykkyyttä mittaavia. Toisina vuosina taas enemmän esseitä jne. Ensinmainittuihin ei ne perselihakset auta, jälkimmäisiin kylläkin. Useimmiten on molempia osa-alueita mukana.
- outoa....
Alkup. kirjoitti:
"Sinulle alkup. kirjoittaja, lainaapa kirjastosta muutama lukion fysiikan ja kemian kirja ja mietipä oikeasti kiinnostaako. Lääketiede on luonnontiedettä - ja se näkyy kyllä opinnoissa."
Kyllä kiinnostaa, itse työ ja ala. Joka tutkinnossahan joutuu suorittamaan kursseja, jotka eivät ole niin mielenkiintoisia. Uskon kuitenkin, että jos tuntee olevansa oikealla alalla niin jaksaa kahlata tylsimmätkin kurssit läpi. Luin myös opinto-oppaasta kursseja. Pelkkää teoriaahan on vain 2 ekaa vuotta, ja sen jälkeen fy ja ke paljon vähemmän. Olihan tänne joku jo valmis lääkäri kirjoittanutkin, että jos nyt laitettaisiin fy ja ke tentit eteen, niin tuskin kovin hyvin menisi..mutta jos sinua ei koskaan ole kemia tai fysiikka kiinnostanut, niin miten ajattellit lääkikseen päästä. Siis unohda tv:n Teho-osastot yms. sarjat. Ne ei anna todellista kuvaa.
Ihmiskehon toimintahan perustuu kemiaan, fysiikkaan ja bilsaan. Eli kaikki toiminnot sun muut. Ja eka täytyy hallita nuo 3 ainetta :0 Ei muuten voi tajuta lääkiksessäkään mitään.
Mietippä vielä onko tossa ny järjee. Opiskele vaikka vaikka vaikkkkkkaaaaaaaaaa... vielä lähihitajaksi XD - fysiikkaa ja kemiaa
Alkup. kirjoitti:
"Sinulle alkup. kirjoittaja, lainaapa kirjastosta muutama lukion fysiikan ja kemian kirja ja mietipä oikeasti kiinnostaako. Lääketiede on luonnontiedettä - ja se näkyy kyllä opinnoissa."
Kyllä kiinnostaa, itse työ ja ala. Joka tutkinnossahan joutuu suorittamaan kursseja, jotka eivät ole niin mielenkiintoisia. Uskon kuitenkin, että jos tuntee olevansa oikealla alalla niin jaksaa kahlata tylsimmätkin kurssit läpi. Luin myös opinto-oppaasta kursseja. Pelkkää teoriaahan on vain 2 ekaa vuotta, ja sen jälkeen fy ja ke paljon vähemmän. Olihan tänne joku jo valmis lääkäri kirjoittanutkin, että jos nyt laitettaisiin fy ja ke tentit eteen, niin tuskin kovin hyvin menisi..Fysiikkaa ja kemiaa ei lueta lääkiksessä pääsykokeiden jälkeen.
Siellä luetaan patologiaa, histologiaa, anatomiaa, psykiatriaa, munuaistauteja, kansanterveystiedettä, korvatauteja, silmätauteja, ihotauteja jne.
Prekliinisessä vaiheessa luetaan biokemiaa, mutta se perustuu ulkolukuun, eikä se ole kemiaa ollenkaan vaan opetellaan solunsisäistä elämää, opetellaan ulkoa aminohappoja jne. Esimerkiksi mitään laskuja ei ole.
Prekliinisen vaiheen opinnot koostuvat suurimmaksi osaksi anatomiasta ja soluopista.
Ja mitä järkeä siinä olisi, jos lääkiksessä luettaisiin jotain fysiikkaa? Lääkäreitten tärkein työtehtävä on tunnistaa ja hoitaa erilaisia sairauksia. Ei siinä tarvita mitään kulmakertoimia. Katsotaan lapsen korvaan kurkkuun ja tehdään diagnoosi!
Jos haluaa sairaalafyysikoksi niin sitten luetaan pääaineena fysiikkaa ja matikkaa. - kyllä tällä
fghfghjh kirjoitti:
Niin pointti oli se, että se pääsykoe ei ole mikään mensan ÄO-testi. Vaan siellä pitää OSATA asiat ja ne pitää OPISKELLA, eikä auta vaikka ÄO olisi miljoona? Ymmärsitkö?
En tarkottanu (kun en niin missään vaiheessa sanonutkaan?) että kuka tahansa OIKEESTI taantunut ihminen sinne voi päästä, mutta ettei mitää neroja siellä kyllä tosiaankaan ole jokainen, tai edes puoletkaan, sisään päässeistä. Nerot hakee ihan muualle suurimmaks osaks.
MOTIVAATIO, PERSELIHAKSET ja normaaliäly kyllä on ennenkin riittänyt sisälle pääsyyn ja niin riitti minullakin. Onhan se nyt selvääkin, että ne jotka B:nkin papereilla on sisään mennyt, ei voi olla mitään synnynnäisiä ydinfyysikkoja.palstalla ihan oikeasti huomaa, kuka se älykäs OIKEASTI on, vaikka hienot on puheet, matemaattis-loogisuus ja kaikki.. ai että!! :):)
Mutta ihanaa huomata, että on vielä olemassa ihan tavallisia, aikuisiksi kasvaneita ja sen mukaan käyttäytyviä lääkärinalkuja! Tsemppiä teille!!:) - lääkärinalku
kyllä tällä kirjoitti:
palstalla ihan oikeasti huomaa, kuka se älykäs OIKEASTI on, vaikka hienot on puheet, matemaattis-loogisuus ja kaikki.. ai että!! :):)
Mutta ihanaa huomata, että on vielä olemassa ihan tavallisia, aikuisiksi kasvaneita ja sen mukaan käyttäytyviä lääkärinalkuja! Tsemppiä teille!!:)kiitos :) on meitä "fiksuja" vielä.... :)
- Lääkiksestä, päivää.
ÄÖ-kysymyksestä vielä hieman minunkin puolestani...
Valitettavasti katson naiiviksi kuvitella sisäänpääsymahdollisuuksiensa olevan kovin suuret alhaisella älykkyysosamäärällä, tuntui se sitten kuinka epäoikeudenmukaiselta tahansa. On oltava realistinen. Poikkeuksia tietenkin löytyy, kuten aina, mutta todennäköisesti ne edellyttävät paitsi äärimmilleen vietyä pänttäämistä, myös hitusen tuuria. En missään nimessä väitä hieman yksinkertaisempienkin tyyppien sisäänpääsyn olevan täysin mahdotonta, mutta asian ydin onkin tämä:
Korkea älykkyysosamäärä helpottaa OLENNAISESTI lääketieteelliseen pääsemistä. Huomattavan alhainen ÄO puolestaan on sisäänpääsyyn riittämätön, mutta toisaalta tällainen älyllinen vajavaisuus ei liene kovin yleistä etenkään lukion suorittaneiden keskuudessa. Keskivertoälykkyydellä pärjää, mutta TYÖMÄÄRÄ KORRELOI KÄÄNTEISESTI ÄLYKKYYSOSÄMÄÄRÄN KANSSA.
Kuitenkin totta on siis myös se, ettei lääkikseen päästäkseen tarvitse välttämättä ÄO-huippulukemia. Loppujen lopuksi lääketiede ei ole niin monimutkaista kuin monet kuvittelevat; en suosittelisi lääketiedettä ihmiselle, joka haluaa opiskeluissaan sekä työssään jatkuvaa, voimakasta stimulaatiota aivoilleen ja saa tyydytystä mutkikkaasta ajatustyöstä. Näille ihmisille löytyisi varmasti paljon sopivampiakin aloja.
Ihmisen keskivertoälykkyysosamäärä on muistaakseni 100 (korjatkaa, jos olen väärässä). Mielestäni tällä älykkyysosamäärällä lääketiedettä saattaa osoittautua hankalaksi olematta kuitenkaan mahdotonta, mutta 120:llä nyt pärjännee jo loistavasti. - Anonyymi
kyyyyyyyylllä kirjoitti:
"Muista että lääkiksessä on kaikista vaikein pääsykoe." "Tämä ei ole provo."
ÄO:lla ei ole mitään tekemistä lääkikseen pääsyn kanssa, se ei kuulu pääsykoevaatimuksiin.
Ja mikä "vaikein pääsykoe"? Lääkikseen pääsee noin neljäs- tai viidesosa kokeeseen vaivautuneista, kaupungista riippuen. Jos kyseinen "kokemusta löytyy" olisi koskaan kuullutkaan lääkiksen pääsykoe -sanaa, hän tietäisi kyllä, että on lukuisia paikkoja, jonne on paljon vaikeampi päästä.
Sinulle alkup. kirjoittaja, lainaapa kirjastosta muutama lukion fysiikan ja kemian kirja ja mietipä oikeasti kiinnostaako. Lääketiede on luonnontiedettä - ja se näkyy kyllä opinnoissa.Juu olet oikeassa ei tarvita Mensan jäsenyyttä. Pääsykoe on kyllä vaikea.
- Anonyymi
ÄÖ:stä kun puhutaan. Olen mies, 46 vuotias. Koko nuoruuden minua vaivasi alisuoriutumisen tunne, eikä helpottanut yhtään, että meillä oli viidennellä luokalla vaikeampaa, kun yläasteella. Kuulemma helpottaa yläastetta tms. harhaista opettaja sanoi. Mitään kannustusta en koskaan saanut. Sitten myöhemmin saan selville, että ÄÖ on 128. Yläasteen keskiarvo 7.2.
Kävin kauppiksen ja ekana vuotena lintsasin niin paljon, että pyysin rehtorilta mahdollisuuden ja kävin koulun uudestaan alusta asti... tällä kertaa hyvin arvosanoin ja stipendin kanssa.
Siitä sitten aikuislukio. Vuodeksi AMK, liian helppo. Vuodeksi tekuun... no se oli ainakin jo todella haastavaa... mutta ei, kun revin itseni yliopistolle, pääaine tietojenkäsittelytiede...
Huonon itsetunnon vuoksi, menettää hyvin moni sellaisia mahdollisuuksia, joista olisi elämässä merkittävää hyötyä. Toinen asia on, että ÄÖ ei korvaa istumalihaksia... töitä on tavalla tai toisella tehtävä ja jos hakee yliopistoon tai varsinkaaan lääkikseen - PITÄÄ OLLA valmis tekemään todella paljon töitä ja lukea ahkerasti.
Sitten on sairaudet kun voivat viedä ihmiseltä pohjan. Luennot menivät miten meni, yllätyksekseni pärjäsin kuitenkin esimerkiksi yliopiston matematiikassa ja aika hyvin. Mutta ongelmaksi tuli, että en pysynyt hereillä vaikka mitä tein... väsymys oli valtava...
Tästä eteen elämäni lähti työelämän ja myöhemmin huumeiden käytön vuoksi - täysin lapasesta.
Vasta toipuvana addiktina, minulle selvisi, että sairastan erittäin vakava-asteista uniapneaa (joka selittää väsymyksen tai sen, että yritin löytää energiaa amfetamiinista). Samoin löytyi muita sairauksia.
Ikää on sen verta, ettei enää koulun penkille huvita... lähimpään ylipistoon on vielä matkaa...
Älkää antako muiden pilata haaveitanne, mutta on kuitenkin selkeetä realismia ymmärtää, mihin omat rahkeet riittää ja mihin ne ei riitä. Mitä tekee korkealla ÄÖ:llä jos mikään ei kiinnosta? Tai jos ei ole oikeita opiskelitekniikoita? Tai kärsii Neuropsykiatrisista poikkeavuuksista (ADHD ADD ASPERGER) ja ne ovat hoitamatta...
Yliopistossa pärjää keskivertojannu jos on valmis tekemään töitä. Lääkikseen en olisi unelmoinut ikinä... en tiedä riittäisikö edes lukupää olen meinaa katsonut niitä tenttejä ja ne eivät enää ole ns. läppää... ne on aivan saatanan vaikeita.
Tarvii löytää tasapainoa oman mukavuudenhalun - menestymisen halun väliltä... tehtävä valintoja.
Onnea ja menestystä kaikille teille nuorille. Ja toivottavasti teette parempia valintoja tai ette anna huonon itsetunnon tulla menestyksen esteeksi... elämme vain kerran... ja tuo lause voi joko saada eteenpäin tai pilata kaiken.
Sen osaan sanoa, ettei meillä huumeporukoissa ollut yhtä ainutta onnellista ihmistä. Ei edes ne poikkeukset, joille ei tullut ongelmia... saati me, joille tuli. Suurin osa kavereista on kuolleita RIP.
Sanon tuon vain, että jos tuurilla edes yksi ihminen miettisi kaksi kertaa, mihin lähtee ja miten paljon sieluaan antaa... pikkusormesta lähtee käsi... u know...
No, pappa lopettaa ja jaarittelut tähän. - Anonyymi
jahas, pappa ei huomannut, että kirjoitukset vuodelta 2007... lol
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi1072725Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302385Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen212280Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631021866- 1141610
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1671324Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2801149- 711024
- 801014
Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha178930