Minkä ikäinen olet ja kuinka monta seksipartneria sinulle on kertynyt. (jos välttämättä haluat mainita myös miespuoliset tee se suluissa)
tässä on mun lukuni 46/50(-)
tässä on mun lukuni 46/50(-)
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 68
Vanhimmat
24/5(10) ei muuta
Tännekki piti laittaa jotain
I think i could last at least a week without someone to hold me..
on tarpeeksi 43 / n. 50.Miehiä ja naisia.
että olen ollut vain yhden miehen kanssa(aviomieheni) ja ikää on kertynyt jo 41v. ja nyt odotan naista elämänkumppaniksi ja toivon, että hänellä ei olisi ollut kovin montaa rakastelu kumppania ennen minua.EN voisi olla sellaisen ihmisen kanssa joka olisi ollut kymmenien kans. SORRY vaan...:)
Ikää 48. Miehiä 2 ja naisia 5. En tiedä pitäisikö olla hyvillään vai pahoillaan määrästäni aloittajaan verrattuna.
Arvostelua, kateutta, ylimielisyyttä? Mikä ei ole liikaa on liian vähän!
suhdetta sellaisen kanssa jolla on ollut seksiä kymmenien kanssa. En minä ainakaan. Kyllä sellainen kertoo jotain negatiivista ihmisestä.
Älä vihjaa vaan kerro mikä on negatiivista siinä että aikuinen nainen on seksuaalisesti kokenut?
h.....tavaa jos on tollanen määrä rakastajia ollu.
Tarkoitatko, että vain kymmenien eri ihmisten kanssa sängyssä ollut nainen voi olla seksuaalisesti kokenut?
Aivan samalla lailla kokenut voi olla yhdessä tai muutamassa pitkässä parisuhteessa ollut.
Ihan mielenkiinnosta kysyn teiltä, joilla sänkykumppaneita on ollut kymmeniä: Miten olette pysyneet laskussa? Ainakin itseälläni tuottaisi vaikeuksia muistaa tarkalleen määrää, jos niitä on ollut kymmenittäin, mikäli ei sitten pidä kirjaa niistä.
Minä keräsin ihmisiä ja seksikokemuksia ja kyllä, pidin kirjaa. Pidin myös huolta siitä että jokainen kontakti oli myös minulle antoisa ja voin kertoa teille että tyydyttävän seksin tavoittaminen yhden illan tuntemisen päätteeksi on taitolaji.
Partnerinsa kauan tuntenut saa tyydyttävää ihanaa seksiä oman suhteen turvallisessa rytmissä ja ajan kanssa opittu yhdistettynä rakkauteen on ihanaa. Minäkin olen kokenut tämän, mutta vaati aivan omanlaista herkkyyttä virittäyä ventovieraan kanssa samalle aaltopituudelle. Harjoitus tekee tässäkin mestarin ja mestarina on kiva olla...
AINA !!!
vuosi se ja se.
20v-50v mahtuu jo kolmekymmentä, jos on vuoden jokaisen kanssa.
Joka ikävuodelle ainakin yks nainen:-).
Ikä: 39
Kumppaneita: 3 (3 parisuhdetta)
Suudellut yhtä miestä, kerran.
suhteen ihmisen kanssa joka harrastanut seksiä kymmenien kanssa, ei monikaan. Sinulla on ilmeisesti enemmän arvostelukykyä ja sellaista moni arvostaa kun etsii suhdetta.
ainakaan ikinä seurustelisi sellaisen kanssa jolle kelpaa kuka vaan. Tulisi itselle olo ettei merkitse ihmisenä mitään kun toinen juoksee kenen tahansa perässä pelkän seksinkin takia.
on vaikea löytää kumppania nykyään. Ainakaan mistään baarista tai treffi-ilmoitusten kautta ei tunnu löytyvän aikuista ihmistä, joka ei olisi maannut kymmenien kanssa. Ei kannata edes etsiä, sellaiset naiset ovat ilmeisesti muualla, pitäisi sattumalta kohdata. Minä ainakin arvostan sitä, että ihminen pitää seksuaalista suhdetta niin intiiminä asiana ettei siihen voi ryhtyä noin vaan.
Jos nainen on ollut seksuaalisesti aktiivinen n. 30 vuotta siihen on mahtunut paljon kaikenlaista, myös seksiä ilman että se tekisi naisesta siksi arvelluttavan. Minusta tuollainen tuomitseva suhtautuminen kertoo jotain suvaitsemattomuudesta ja ennakkoluuloista.
ensimmäiset kokeilut teininä olivat herkkiä ja ihania mukamukarakkauden täyttämiä, mutta en minä aikuisena haluaisi käsiini impeä vaan aikuisen toimivan naisen, tunteet ja kaikki!
jollekin ei vielä tarkoita että jollekin kelpaisi mikävaan, vai tarkoittaako? Silloin kyllä itse joudut melko kummalliseen valoon..
ja niin kauan kun suhteessa olevat haluavat olla suhteissaan oletan että asiat ovat hyvin enkä osoittele sormea. Älä sinäkään.
voi kestää vaikka kuolemaan saakka.
jollakin on ollut kymmeniä seksipartnereita, niin sille kelpaa kuka vaan, enkä halua sellaisen kanssa olla suhteessa.
on ollut muutama suhde ja se on ok. Mutta kymmeneniä, niin on se aika vastenmielistä.
oman kantansa nekin jotka ei halua olla ihmisten kanssa joilla on ollut kymmeniä suhteita. Jotkut luulee, että ihminen jolla on ollut vain muutama pidempi suhde huolii kumppanikseen sellaisen joka harrastaa seksiä noin vaan kenen kanssa tahansa, ei tosiaan huoli.
ei tiedä vaikka saisi jonkin taudin, eikä voi luottaa että ovat uskollisia niin impulsiiviset luonteet.
Minulla on ollut yhteensä 4 kumppania, mikä on ilmeisesti vähän kun olen 41.
Yksi suhteeni katkesi alkumetreille siksi, että kumppanillani oli ollut yli 100 kumppania (miehiä) ja naisiakin jo 40. Hän ei kestänyt seurustella kanssani, kun selvisi että minulla on ollut vain kaksi ennen häntä --- teinikokeilu 13-vuotiaana ja ensimmäinen oikea pitkä suhde 22-vuotiaana. Hän sanoi tuntevansa olonsa "likaiseksi" ja "syntiseksi" seurassani. Minua homma ei olisi vaivannut. Hän jaksoi odottaa kuitenkin sen 3 kuukautta ensitreffeistä ennenkuin päästin häntä suutelemista pidemmälle.
Nyt minulla on enempi ihteni kaltainen ihmislapsi, meillä on ollut yhtä vähän kokemusta ja odoteltiin tosi pitkään, ennenkuin haluttiin edetä sänkyyn asti. Se oli sitten menoa se. Yhä vain ollaan ja eletään yhdessä. Kyllä se arvomaailma ilmeisesti seksiinkin heijastuu.
Minulla on ollut muutama pitkä suhde viimeisen 35 vuoden aikana ja lukuisia pikajuttuja mutta en ole koskaan pettänyt partneriani enkä ymmärrä miksi olisin arvomaailmaltani jotenkin arvelluttava. Olen törmännyt sekä aivan kokemattomiin naisiin että itseänikin enemmän nähneisiin. Ongelmia ei ole tuottanut kummankaan osapuolen tausta kun yhteisymmärryksessä olemme seksiä harrastaneet. Se on totta että suhdetta auttaa jos osapuolet jakavat muitakin asioita kun seksi mutta ei seksi naista pahenna.
on tärkeää jos aikoo pysyä markkinoilla.
Kahden immen välinen seksi on herkkää hapuilua mutta kaikki eivät nauti siitä lopunikäänsä. Se on jokaisen valinta eikä ketään pidä siitä moittia.
Toiset ajelevat ikänsä rippilahjana saadulla pyörällä toiset tuunaa ja jotkut hankkivat uuden joka toinen vuosi. Meitä on niin moneks.
Eeeh, no entäpäs jos niitä seksiä kinuavia on ollut sadoittain ja olet valinnut siitä joukosta reilut 50. Voinen kertoa, et mulla noi luvut on 33/56(-) ja onpa mua joskus sanottu leikkimielellä pihtariksikin :D Taatusti oon ollu valikoivampi kuin ne seinäruusut, jotka ovat ottaneet sen, minkä ovat saaneet... ja niitähän löytyy.
Mun mielestä heikosta itsetunnosta kärsivät lähinnä ne raukat, joiden pitää miettiä kelpaavatko toiselle ja tietysti silloin kokevat kumppanin aikaisemmat (seksi)suhteet uhkana omalle suhteelleen. Sairaanloista mustasukkaisuuttahan tästä usein seuraa ja siitäkin on kokemusta suhteissa. Mutta onhan se tietysti kiva, et jollain voi päteä, jos ei sitten muulla, niin sillä oletetulla moraalisella ylemmyydellä, joka sekin on usein pelkkä käytännön pakko.
Mitäs jos nimenomaan haluaa ensin tutustua ihmiseen eikä suinkaan suinpäin rynnätä sänkyyn vieraan ihmisen kanssa?
Olen nuorena käynyt paljonkin ulkona, raivoraittiina, monesti vielä suoraan salilta tai lenkiltä suihkunraikkaana. Vientiä olisi ollut. Jos ei kyselijä tyytynyt siihen, että seuraavalla viikolla voisi soitella tai lähettää viestiä ja mennä kahville, ei hän ollut tutustumisen arvoinen. Jos ei jaksa sen vertaa odottaa, on liian pinnallinen ja seksikeskeinen maailmankatsomus.
Kyse ei ole moraalisesta ylemmyydestä vaan erilaisesta ajattelusta. Tahtoo ensin tietää, millainen ihminen oikeasti on ennenkuin menee ihmisen kanssa jakamaan intiimeimpiä kokemuksiaan.
Kumppaneita on ollut tasan 4. Kaksi pitkää parisuhdetta, toinen 7 vuotta ja toinen 11. Kaksi lyhyempää nuorena. Mitään en ole menettänyt, vaikken olekaan haalinut valtavaa kasaa kumppaneita. Päinvastoin. Voin katsoa itseäni peilistä silmiin.
Ottajia olisi ollut, mutta juttelemista pidemmälle ei kanssani päässyt. Hitaita tuli tanssittua Gambrinissa eräänkin kerran, mutta mukaan en lähtenyt.
Oikein teet kun teet niin kuin tuntuu hyvältä etkä moiti niitä jotka tekevät toisin.
menneisyys ole tärkeä, vaan yhteinen tulevaisuus. Ihastuin nykyiseen tietämättä mitään hänen taustoistaan, enkä vieläkään välitä siitä, montako kerta hän on kompuroinut matkallaan ihanaksi ihmiseksi. Toivottavasti hänkään ei rupea utelemaan moisia. Aivan liian montaa mokaa itselläni, mutta ne jääkööt sinne nuorusvuosien ullakkoon.
tuon muotoilitkaan, Mörköseni!
On ehkä turha tässä vaiheessa enää "uutisoida" sitä, että itse olen mieluiten avoin, ja minusta on mukavaa, jos molemmat voivat hyväksyä toisensa historioineen päivineen. Minusta on siis hienoa, jos niistä voi kertoa avoimesti puolin ja toisin sille kaikkein läheisimmälleen ja olla yhä hänen kunnioittamansa. Se on eräs tapa jakaa jyvät akanoista ... ;) (Joskin hieman uhkarohkea ...)
totta, uhkarohkea temppu, en ihan ensimmäiseksi suosittelisi...
Juuh, kyll mä ihan sellaisen käsityksen olen kirjoituksistasi saanutkin, ja pidän itsekin enemmän avoimista ja suorapuheisista tyypeistä.
Jotkut asiat vaan on jätettävä menneisyyteen, kaikkea ei voi kantaa mukana.
Mukavaa viikonloppua sinulle!
... mutta olen samaa mieltä siitä, että jotkin jutut kannattaa jättää, jos ja kun vain voi. Oot ihan oikeassa! Mukavaa viikonloppua sinullekin!
(Isoäitini oli kuulemma aikoinaan tarkoittanut ommella lapselleen nallen, mutta kun siitä tuli kauhean kova, karkea ja musta, minä tunsin sen sisarusteni tapaan Mörkönä. Rakas se silti oli. - Etkä sinä taida olla kova, karkea tai edes musta ...)
en ole musta :)) Ehkä joskus kova mutten koskaan karkea. No tuo mörkö-nimi tuli siis siitä, että olin tyttökaverini sukulaisilleen se mörkö, jonka olemassaolo on harmillinen tosiasia: sitä ei voi kieltää muttei sitä haluais myöntääkään. He olisivat mieluimmin adoptoineet minut kuin suostuneet appivanhemmiksi.
tällasest
toiset kerskuu olemattomia ja olemattomat kirkastavat kruunuaan. Asiallisuutta, jooko!?
Ehkä en ole enään pulmunen mutta puhdas kuitenkin henkeen ja vereen.
...vai pidätkö kirjaa ? =)
Minun piti odottaa melkein nelikymppiseksi ennenkuin ryhdyin suhteeseen kenenkään kanssa. Nyt olen ollut suhteessa samaan naiseen 15 vuotta.
Hän on ensimmäinen ja ainoa kumppanini. Hänellä on ollut kaksi (nais) kumppania itsellään ennen minua. Toinen jätti viinan takia ja toinen miehen.
Me taidamme olla kyllä omituisia. Mutta viihdymme yhdessä, emmekä kaipaa seikkailua tai muuta "vipinää". Emme ole koskaan kaivanneetkaan.
Kyllä kumppanien määrä mielestäni kertoo aina ihmisestä/ hänen elämästään jotakin. Omat lukuni ovat
24/7(0)
Näistä kolme on pitkää seurustelusuhdetta, muut lyhempiä. Olen aina lähtenyt suhteisiin siltä pohjalta, että odotan suhteelta jatkuvuutta, sillä yhden yön suhteet eivät sovi minulle.
Lyhemmät suhteeni ovat seuraus pitkän seurustelusuhteen päättymisestä ja sen mukanaan tuomasta masennuksesta. Vaikken silloin tietoisesti etsinyt laastaria, käytännössä kaipasin paljon läheisyyttä ja koin pikaihastumisia. Ketään en kuitenkaan satuttanut, vaan tulin itse jätetyksi lähinnä miesten vuoksi.
Elämässäni on seitsemäs kumppani tällä hetkellä. Kun katselen elämääni taaksepäin, ymmärrän miksi ajauduin tietyllä tasolla turhiin pikasuhteisiin. En kadu mitään, mutta arvomaailmaani kymmenet kumppanit eivät sovi.
En uskoisi myöskään pystyväni seurustelemaan naisen kanssa, jolla olisi lukemattomia kumppaneita. Seksi ja seksuaalisuus ovat minulle erittäin tärkeitä asioita, ja seurustelu naisen kanssa, jolla on takanaan kymmenien kumppaneiden historia, saisi minut tuntemaan itseni vain yhdeksi monien joukossa ja ihmettelemään, mitä hän juuri minusta haluaa.
Minulle ei ole olemassa kuin rakastelua.
Jos haluan vain seksiä, sitä voin harrastaa itsekseni. En ikinä voi kuvitella meneväni jonkun vieraan kanssa sänkyyn. Minun tarvitsee rakastaa toista syvästi voidakseni hyväillä ja olla hellä toiselle.
Kaksi naispuolista kihlattua on elämässäni ollut. Toinen heistä vieläkin. Vain toisen kanssa olen varsinaisesti rakastellut, toisella oli vielä syvempi uskonnollinen vakaumus kuin minulla.
Vielä odottelen sitä, joka jäisi toivottavasti viimeiseksi.
For what? No way!
En arvosta määrää vaan laatua. En pidä pikaruoasta enkä pikaseksistä.
"Cooking is at once one of the simplest and most gratifying of the arts, but to cook well, one must love and respect food."
- Craig Claiborne
Tämä pätee rakasteluun 110 %.
Laatu on tekijän hyppysissä joten minä tyydyn aina vähintään 30% enempään.
"Man tager whad man hafver" Cajsa Wargh
ei mikään päätähuimaava määrä tähän ikään;) En vällää yhden illan jutuista.
muutamia partnereita, ne joiden kanssa olen seurustellut. Arvostan myös muissa sitä, ettei pidetä seksiä sellaisena asiana jota haluaa harrastaa kenen kanssa tahansa. Mutta jokainen tekee omalla tavallaan, eikä se kuulu kenellekään. Samoin ajattelevat sopivat varmaan tässäkin asiassa parhaiten yhteen. Mutta varmaan voi poikkeuksiakin olla.
samanlaisuus on jopa tärkeää tässä asiassa vaikka poikkeuksia onkin, mutta joka tapauksessa suhteeseen kuuluvat vain sovitut henkilöt ;-)
En ole ihan varma mitä tarkoitat sovituilla henkilöillä, mutta ei varmaan "mustia hevosiakaan" yhtäkkiä oteta mukaan :)
41/0(0). Tai no sen verran korjaan, että yhdyntöjä nolla, mutta miespuolisia seksiparnereita noin 10 nuoruudessa. Naisten kanssa täysin kokematon.
tuolla meiningillä- Ota nyt jo mies, että ehdit saada vielä ainakin yhden lapsenkin. Ne ovat tosi kultaisia ja ihania.
Omat lukuni on 25/1(11)
Olen löytäny elämäni naisen mutta mistä tiedän, että tuo yksi keskimmäisessä sarakkeessa riittää?
Minulla on sama tilanne niin elämän naisen kuin keskimmäisen sarakkeenkin kanssa..
Mistä sen tietää jääkö jostain paitsi?
Pitäis vissiin vaan olla tyytyväinen elämäänsä eikä pilata sitä mitä jo on.
18/1(-) kyllähän sitä ehtii myöhemminkin.
Kyllä.
En suinkaan ole liian tarkka näissä seksiasioissa ;)
hiukan liian painavia oletuksia pelkkien numeroiden perusteella??
Elettyyn elämään ja yksilön eri (yksilöllisiin) kehitysvaiheisiin liittyy niin paljon vaikka mitä sälää, jonka sivutuotetta nuo numerot ovat. Minusta on aika merkittävää, MITÄ tuo "sälä" on ollut, siinä kun on takuulla isoja eroja.
Luulenpa jopa, että aika samantyyppiset arvomaailmat voivat tuottaa omissa konteksteissaan rankastikin toisistaan poikkeavia tilastoja ...
Minua ainakin epäilyttää, jos kuulen jollakulla olleen yli 20 kumppania elämänsä aikana.
Kyllä ihmisellä pitää harkintakykyä sen verran olla, ettei ihan kaikkien kanssa sänkyyn mene.
Ehkä tässä on sukupolvien välinen kuilu. Olen 43, ystäväpiirissä on vain pitkissä parisuhteissa eläviä ihmisiä (10 - 25 vuotta yhdessä olleita ihmisiä), joilla on samanlainen arvomaailma. Emme tosin ole käyneet ravintoloissakaan kumppaneita hakemassa.
Omat luvut ovat 2 ihmistä. En koe jääneeni mistään paitsi.
melskannut kymmenien kanssa ällöttää.tuntuupi likaselta koko ihminen.sori.
epäilen vahvasti, että siihen mahtuu mukavia ihmisiä enemmänkin kuin kaksi.
Ei kaikkien kanssa mennä sänkyyn. Niitten mukavien vaan.
Tuttavapiiristä löytyy yksnumeroisia ja kolminumeroisia.
Olen viisikymppinen lesbo ja minulla on ollut yksi suhde toiseen naiseen eli panostan laatuun en määrään. Mainitsen vielä että vain tämän suhteen kanssa harrastin seksiä.
Piti käydä kovin monta läpi huomatakseen,että itsessä ei ollut mitään vikaa vaan partnerin sukupuoli oli väärä.Sitä ennen luulin olevani vaan tunnevammainen.
35/5(1) musta ei vaan oo menee kenenkää kans sänkyyn jos en tunne toista henkisesti edes jonkin verran ja toi mies kiitos, ei kiinnosta!! en tuomitse ketään jos on ollut kumppaneita se on ihan ok. Ei o kokemuksesta kii kaikki ollaan yksilöitä ja ihania tutustumismatkoja ;)
Minä olen siitä hassu, että en halua vaihtaa kumppania. Vaikka olisi kuinka vaikeaa välillä. Aurinko alkaa kuitenkin paistaa, kun jaksaa odotella myrskyn aikana.
Vastaukseni: 3.
Ensimmäinen tyttöni lähti Kanadaan etsimään juuriaan.
Toinen tyttö huomasi olevansa bi ja halusi pitää yhtäaikaa sekä miehiä että naisia ja löysi sisäisen polygaaminsa. Minä en pystynyt sellaiseen järjestelyyn, varsinkaan sen jälkeen kun hän onnistui saamaan sekä klamydian että jonkin toisen taudin.
Tämä kolmas naiseni on mukana elämässäni jo 14:ttä vuotta. On meillä ollut suvantohetkemme, olemme pitäneet mykkäkoulua ja riidelleetkin joskus. Mutta, kumpikin on löytänyt toisessa sieluntoverin, elämänkumppanin ja sen, jonka kanssa haluaa istua iltateellä vielä harmaahapsisenakin - tai ollaanhan sitä jo harmaannuttukin, kumpainenkin, neljäkymppiä tuli täyteen kummallakin viime vuonna.
Minnuu surettaa, kun ihmiset eivät enää osaa pysähtyä. Tuntuu, ettei kukaan jaksa panostaa parisuhteeseen (koskee niin heteroita kuin homojakin). Ensimmäisen ison riidan jälkeen pakataan tavarat ja etsitään uusi kumppani ja sama juttu jatkuu. Miksi?
Tahtoa olisi mutta ei tiedetä miten parisuhde saadaan toimimaan. Meille tarjotaan niin monia vaihtoehtoja median toimesta että olemme unohtaneet että parisuhteessa on kaksi ihmistä, ei enempää, ja siitä etsitään tuki, turva ja elämän ilot. Siinä se on.