hometta?

oli kieltämättä väärin ilmaistu. Tarkoitin, kysyä, että kuka olisi oikea ihminen tutkimaan, missä kaikkialla tuota hometta on meillä. Ei varmasti riitä, että tuo mustunut lekaharkkoseinä laitetaan uusiksi, koska pesuhuoneen laattasaumat ovat osoittaneet tummumista jo aiemmin (oletan että niissäkin tosiaan on hometta).

Muistan jo vuosien takaa, varmaan 10 vuotta sitten, ihmetelleeni, kuinka alakerrassa mytylle jätetty kostea pyyhe haisi "mädäntyneelle". Nyt nuo kuivat pyykit haisevat samanlaiselle..

Siis mistä voi kysellä luotettavaa mittaajaa?

tutkiminen kirjoitti:

oli kieltämättä väärin ilmaistu. Tarkoitin, kysyä, että kuka olisi oikea ihminen tutkimaan, missä kaikkialla tuota hometta on meillä. Ei varmasti riitä, että tuo mustunut lekaharkkoseinä laitetaan uusiksi, koska pesuhuoneen laattasaumat ovat osoittaneet tummumista jo aiemmin (oletan että niissäkin tosiaan on hometta).

Muistan jo vuosien takaa, varmaan 10 vuotta sitten, ihmetelleeni, kuinka alakerrassa mytylle jätetty kostea pyyhe haisi "mädäntyneelle". Nyt nuo kuivat pyykit haisevat samanlaiselle..

Siis mistä voi kysellä luotettavaa mittaajaa?

rakennusalan ammattilainen, joka on erikoistunut homevaurioihin.

Luotettavuus on sitten arpapeliä.

Kauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja? VTT:n sertifioima rakennusterveysasiantuntija?

"Kaikki kosteana ollut materiaali tulee poistaa ja vähän sieltä ympäriltäkin"

betoni, puu, tiili, harkko,villa, styrox...jne.voidaan kuivata.

"Vaurio ei poistu kuivaamalla, vaan ainoastaan poistamalla mikrobeja kasvavat materiaalit laajalti yli vauriorajojen, Lapinlampi huomautti.
Vaikka homevaurio olisi kuivunut, sekin on Lapinlammen mukaan terveydelle vaarallinen"

Ratkaisu : esim.puurunko kuivauksen jälkeen voidaan käsitellä homeenestoaineella (biowash..jne)

Tietenkin huolehdittava, että rakenteet eivät uudestaan enään kastu.

"Lapinlammen havainnon mukaan asuntokaupoissa ei vanhoihin homevaurioihin osata kiinnittää huomiota johtuen juuri pinnallisista kosteusmittauksista, jotka eivät kerro koko totuutta."

Pintamittaus ei ole kosteusmittausta !!!


"Kantaville rakenteille suositellaan puhdistusta, kemikaalikäsittelyä ja kuivausta ennen uusien pintamateriaalien asentamista."

??? eli pitikö kaikki kastunut materiaali poistaa :D

johnny b kirjoitti:

"Kaikki kosteana ollut materiaali tulee poistaa ja vähän sieltä ympäriltäkin"

betoni, puu, tiili, harkko,villa, styrox...jne.voidaan kuivata.

"Vaurio ei poistu kuivaamalla, vaan ainoastaan poistamalla mikrobeja kasvavat materiaalit laajalti yli vauriorajojen, Lapinlampi huomautti.
Vaikka homevaurio olisi kuivunut, sekin on Lapinlammen mukaan terveydelle vaarallinen"

Ratkaisu : esim.puurunko kuivauksen jälkeen voidaan käsitellä homeenestoaineella (biowash..jne)

Tietenkin huolehdittava, että rakenteet eivät uudestaan enään kastu.

"Lapinlammen havainnon mukaan asuntokaupoissa ei vanhoihin homevaurioihin osata kiinnittää huomiota johtuen juuri pinnallisista kosteusmittauksista, jotka eivät kerro koko totuutta."

Pintamittaus ei ole kosteusmittausta !!!


"Kantaville rakenteille suositellaan puhdistusta, kemikaalikäsittelyä ja kuivausta ennen uusien pintamateriaalien asentamista."

??? eli pitikö kaikki kastunut materiaali poistaa :D

Sehän on selvä se. Mikrobikasvustot eivät kuitenkaan katoa siitä minnekään. Toksiinit ja allergeenit ovat pysyviä yhdisteitä eikä toistaiseksi tunneta mitään kemikaalia, jolla niitä voisi hävittää. Jotkut aineet voivat vaikuttaa joidenkin mikrobisukujen tai -lajien elinkykyyn. Toisaalta sama aine voi toimia jonkun toisen mikrobilajin kasvua kiihdyttävänä tekijänä.

Se, että vaurioituneita kantavia rakenteita ei yleensä suositella uusittaviksi, johtuu pelkästään siitä, että se on taloudellisesti kallis toimenpide, jossa jo lähennellään rakennuksen purkua. Kysymyksessä on siis kompromissi taloudellisten tekijöiden ja terveyshaitan välillä. Se ei siis tarkoita sitä, että kantavat rakenteet olisivat puhtaita mikrobikasvustosta käsittelyn jälkeen.

Kemikaalien sijaan tulee kantavissakin rakenteissa käyttää mekaanista puhdistusta niin paljon kuin mahdollista. Betoni- yms.palamattomia pintoja voidaan tietyissä olosuhteissa myös käsitellä tulella.

kuivata kirjoitti:

Sehän on selvä se. Mikrobikasvustot eivät kuitenkaan katoa siitä minnekään. Toksiinit ja allergeenit ovat pysyviä yhdisteitä eikä toistaiseksi tunneta mitään kemikaalia, jolla niitä voisi hävittää. Jotkut aineet voivat vaikuttaa joidenkin mikrobisukujen tai -lajien elinkykyyn. Toisaalta sama aine voi toimia jonkun toisen mikrobilajin kasvua kiihdyttävänä tekijänä.

Se, että vaurioituneita kantavia rakenteita ei yleensä suositella uusittaviksi, johtuu pelkästään siitä, että se on taloudellisesti kallis toimenpide, jossa jo lähennellään rakennuksen purkua. Kysymyksessä on siis kompromissi taloudellisten tekijöiden ja terveyshaitan välillä. Se ei siis tarkoita sitä, että kantavat rakenteet olisivat puhtaita mikrobikasvustosta käsittelyn jälkeen.

Kemikaalien sijaan tulee kantavissakin rakenteissa käyttää mekaanista puhdistusta niin paljon kuin mahdollista. Betoni- yms.palamattomia pintoja voidaan tietyissä olosuhteissa myös käsitellä tulella.

http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2000/250100.html


" Hometalojen mikrobimyrkyt ovat vaarallisia ja vaikeasti tuhottavissa:
.
.
Nyt kun tiedetään, että myrkyt eivät ole pois pestävissä ja ne eivät hajoa hapoilla, emäksillä eivätkä entsyymipesuaineilla, niitä ei voi hävittää muuta kuin polttamalla. Ei siis ole muuta keinoa, kuin purkaa pois kaikki ne rakenteet, joissa epäillään olevan näitä myrkkyjä, akatemiaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin yliopistosta neuvoo."

tutkiminen kirjoitti:

oli kieltämättä väärin ilmaistu. Tarkoitin, kysyä, että kuka olisi oikea ihminen tutkimaan, missä kaikkialla tuota hometta on meillä. Ei varmasti riitä, että tuo mustunut lekaharkkoseinä laitetaan uusiksi, koska pesuhuoneen laattasaumat ovat osoittaneet tummumista jo aiemmin (oletan että niissäkin tosiaan on hometta).

Muistan jo vuosien takaa, varmaan 10 vuotta sitten, ihmetelleeni, kuinka alakerrassa mytylle jätetty kostea pyyhe haisi "mädäntyneelle". Nyt nuo kuivat pyykit haisevat samanlaiselle..

Siis mistä voi kysellä luotettavaa mittaajaa?

Pieni kommentti ehkä asian vierestä... Jos märkä muutaman kerran käytetty kylpypyyhe jää mytyksi lattialle, se alkaa haista mädäntyneelle olipa se missä lattialla hyvänsä... se johtuu siitä, että siinä olevat kuolleet ihosolut sun muut todellakin mätänevät, eli sen hajun ei tarvitse tarttua siihen mistään...