Juuri sillä hetkellä kaikki minussa tuntui kompastuvan itse itseensä.
Tippuneet sirpaleet maassa,
olivat minäni osa.
En tiennyt että omistin tuollaista,
taikka että se olisi ollut tuossa kohti minua.
Broken
Rikki
Kuin lapsen irvikuva,
Minä aikuinen.
Itkin lohduttajani olkaan.
Huusin korjaamattomuuden epäreiluun syöveriin.
"Olen rikki"!!
Broken
Rikki
Nyt riivattuna
kuljen rikkoutuneen railoni reunoja.
Etsien jotain joka toisi minäni takaisin,
taikka kertoisi,
missä olen
nyt.
Tippuneet sirpaleet maassa,
olivat minäni osa.
En tiennyt että omistin tuollaista,
taikka että se olisi ollut tuossa kohti minua.
Broken
Rikki
Kuin lapsen irvikuva,
Minä aikuinen.
Itkin lohduttajani olkaan.
Huusin korjaamattomuuden epäreiluun syöveriin.
"Olen rikki"!!
Broken
Rikki
Nyt riivattuna
kuljen rikkoutuneen railoni reunoja.
Etsien jotain joka toisi minäni takaisin,
taikka kertoisi,
missä olen
nyt.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mahtavia nää Sun runosi!
Ihan riivattuna luen - yhden kerran... ja toisen, kolmannen, nelj...
Koitan tavoittaa sen jonkin, mikä näissä kiehtoo!
Juuri kun olen saamassa oivalluksen se katoaa ja taas luetaan - upeeta - tykkään kovasti =)
kommentista ...joko oivalsit? :))