Psykologia

Englannin kielen taitoa olisi hyvä harjoittaa, sillä törmäät jo ensimmäisellä kurssillasi pääosin pelkästään englanninkieliseen materiaaliin oppikirjojen muodossa. Asia ei miksikään siitä muutu myöhemminkään, joskin toki luentomateriaalit ovat useimmiten suomenkieliset -- niiden varassa ei vain kursseista pääse läpi. Psykologian opiskelijat lukevat väistämättä melkoisen määrän englanninkielisiä teoksia. Tätä ei kuitenkaan kannata säikähtää, vaikka kielipää olisikin huono.

Opiskelujen järjestämisestä välimatkan takia kannattaa jutella suoraan sen tahon kanssa, joka opinnot käytännössä järjestää sekä myös kurssien vetäjien kanssa, sillä kukaan ei varmaankaan voi kovin yleispäteviä kikkoja avuksi antaa juuri sinun yksilölliseen tilanteesi. Luennoille tuskin on sen suurempaa läsnäolopakkoa, mutta itsenäistä lukemista tulee sitäkin enemmän.

Jos haluat psykologiksi, sinun on haettava jossakin vaiheessa varsinaiseksi psykologian opiskelijaksi, oli kohteena sitten Jyväskylän yliopisto tai jokin muu yliopisto, jossa psykologiaa opetetaan pääaineena. Pääsääntöisesti pelkillä avoimen yliopiston kokonaisuuksilla psykologiksi itsensä lukeminen ei onnistu: tie tyssää viimeistään aineopintoihin, vaikka kurssit ovatkin sisällöllisesti samantasoisia kuin varsinaisilla opiskelijoilla.
Joissakin yliopistoissa on/oli käytössä ns. "avoimen väylä" (saattoi olla vain Turussa?), mutta käytännössä helpointa ja huokeinta on yrittää sisään valintakokeiden kautta.
Muulla keinoin psykologiksi ei pääse ainakaan tässä maassa. Opiskelu kestää sen 5-6 vuotta, jonka jälkeen laillistusta anotaan.

Toivottavasti tästä oli apua.

Joo ei onnistu psykologian opiskelu suomeksi. Teen nyt cumua ja 95 % kaikki kirjat ovat englanniksi. Teoksia ei vain yksinkertaisesti kannata kääntää suomen kielelle, joten ei muuta kuin englantia opiskelemaan ensin, jos se ei sulta ollenkaan luonnistu :)

Psykologiaa EI voi päästä opiskelemaan mitään muuta väylää kuin pääsykokeet läpäisemällä (en puhu avoimesta!)! Jokaisen Suomen yliopiston ohjesäännöissä tämä asia mainitaan.

Yliopistossa on toki joitakin aineita, joissa voi "väyliä" hyödyntää, mutta psykologian kohdalla on JOKAISESSA tämän maan yliopistossa hakijan on läpäistävä ja osallistuttava pääsykokeisiin (ja psykologin haastatteluun), jotta hän voi aloittaa psykologian varsinaiset opinnot.


Matematiikka on oltava hallussa, tilastomatematiikan kirja on ainoa tenttikirja esim. Helsingin yliopistossa ja se kertoo jo paljon. Jos tilastomatematiikka ei suju, niin kannattaa harkita jotakin muuta alaa (esim. sosiaalipsykologia, sosiologia jne. jossa matemaattinen painostus ei ole yhtä kova).


Psykologiksi pääsee vain ja ainoastaan pääsykokeiden kautta. Avoimen yliopiston opinnoista on jotakin hyötyä (jos ne ovat suojuneet hyvin), mutta ne eivät todellakaan riitä. Miksi et pyri suoraan yliopistoon ja jätä avoimessa haahuilua? Psykologian opinnoissa kuluu aikaa, joten aikuisopiskelijan on aloitettava pääsykokeisiin valmistautuminen mahdollisimman pian ja hakeuduttava varsinaiseksi opiskelijaksi, mikäli haluaa vielä ehtiä työllistymäänkin. Aikaa ei ole loputtomasti. Pääsykokeisiin vain rohkeasti, elämänkokemuksesta on varmasti hyötyä psykologin ammatissa! Älä murehdi heikkoa englannin kielitaitoasi, vaan mene jollekin preppauskurssille ja pistä tuulemaan. Kaikki lähtee motivaatiosta. Minäkään en osannut englantia hyvin, mutta kun "paahdoin" yhden n. satasivuisen kirjan illassa ja tein kurssin tehtävät, niin johan alkoi suojumaan. Ota englannin kieli haasteena, älä esteenä! Sinulla on ruhtinaalisesti aikaa ensi kevään hakuun. Ihminen pystyy vaikka mihin, jos todella jotakin haluaa. Ystäväsi ei millään psyty suomentamaan sinulle viisisataisia kirjoja, joissa on vaikeaa englantia ja psykologisia termejä. Sinun on itse keksittävä jokin realistinen ratkaisu ja tässä tapauksessa se on ankara harjoitteleminen.

Tsemppiä! :)

T: Psykologian aikuisopiskelija