Barona välittää

Katselin MOL.fi ja siellä on viimeaikoina henkilövälitysfirma hakenut vartijoita vartijafirmoille, jotka edelleen "vuokraavat" työntekijän firmoille! On yleistymään päin, mitä etuja firmoille, ehkä korkeasuhdanteessa saa helposti lisävoimia ja laskuajalla helppo vähentää henkilöitä, vuokrat saa verovähennykseen ja henkilöt ei lakkoile, koska ovat työntekijävälitysfirmasta! Oisko näin?
141349
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Ainoa huono puoli että vuokrafirmoilla ei tunnu olevan minkäänlaista käsitystä turvaihmisten työnjohdosta tai muutenkaan alasta, kunhan paikka saadaan täytettyä asiakkaan maksaessa.

Eli halvalla ei saa hyvää... toisekseen taidampa pysyä vakkaripöksyissä tästä eteenpäinkin eli onnea vaan väijyjen hankintaan pätkätöillä kun vakituistakin työtä on tarjolla.

Äänestä

onko ihan laillista toimintaa. Vartiointitoiminta edellyttää lupaa, vastaavaahoitajaa ym juttuja. Niitä tuskin tuollaisella vuokrafirmalla on.

Äänestä

Tässä linkki: http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=6760827&index=8&anchor=6760827

Koska baronalla tuskin on vastaavanhoitajan pätevyyttä omaava kaveria tai vartioimisliikelupaa niin he vain etsivät vartijoita, haastattelevat ne ja tämän jälkeen kaverin kirjoittaa vartiointiyrityksen kanssa normaalin työsopimuksen. Eli Barona ei hae vartijoita omille palkkalistoilleen vaan yksinkertaisesti avustaa henkilöiden löytämisessä varmaankin tiettyä summaa vastaan. Kaikkihan tietää, että vartijoita on vaikeaa löytää. Varsinkin pätevää työvoimaa.

Äänestä
  • Tuntuis silti järkevältä, että vartiointiliike itse saa heti ensisilmäyksen henkilöstä, mutta ehkä näin säästetään työpanosta muualle yrityksen sisällä, kun jonninjoutavia vartsikakspyrkiviä
    haastattelee muut.

    Äänestä

  • varmaankin kirjoitti:

    Tuntuis silti järkevältä, että vartiointiliike itse saa heti ensisilmäyksen henkilöstä, mutta ehkä näin säästetään työpanosta muualle yrityksen sisällä, kun jonninjoutavia vartsikakspyrkiviä
    haastattelee muut.

    näin hommia hoidetaan muillakin aloilla. työnantaja ei välttämättä ole edes työntekijää nähnyt ennenkuin on aika kirjoittaa sopimukset.. :(

    Äänestä

  • hgghgh kirjoitti:

    näin hommia hoidetaan muillakin aloilla. työnantaja ei välttämättä ole edes työntekijää nähnyt ennenkuin on aika kirjoittaa sopimukset.. :(

    Vartijan välitys ja vartioimistoimeksiannon siirtäminen toiselle vartiointiliikkeelle vaatii vartiointiliikeluvan sekä vastaavan hoitajan.

    Vartiointipalvelujen myynti ja välitys ansiotarkoituksessa on toimeksiantosopimukseen perustuvaa vartioimisliiketoimintaa.

    Vartioimisliikelupaa haetaan sisäasiainministeriöstä ja vastaavalla hoitajalla pitäisi olla tietyt osat turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnosta suoritettuna.

    Voimassa olevat vartioimisliikeluvat Turvallisuusalan valvontayksikön sivuilla:
    http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/yksityinenturva/home.nsf/files/V-liikkeet-nettiin0106/$file/V-liikkeet-nettiin0106.pdf
    http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/yksityinenturva/home.nsf/files/Rajoitetut nettiin 0106/$file/Rajoitetut nettiin 0106.pdf

    Äänestä

  • Tietävä. kirjoitti:

    Vartijan välitys ja vartioimistoimeksiannon siirtäminen toiselle vartiointiliikkeelle vaatii vartiointiliikeluvan sekä vastaavan hoitajan.

    Vartiointipalvelujen myynti ja välitys ansiotarkoituksessa on toimeksiantosopimukseen perustuvaa vartioimisliiketoimintaa.

    Vartioimisliikelupaa haetaan sisäasiainministeriöstä ja vastaavalla hoitajalla pitäisi olla tietyt osat turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnosta suoritettuna.

    Voimassa olevat vartioimisliikeluvat Turvallisuusalan valvontayksikön sivuilla:
    http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/yksityinenturva/home.nsf/files/V-liikkeet-nettiin0106/$file/V-liikkeet-nettiin0106.pdf
    http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/yksityinenturva/home.nsf/files/Rajoitetut nettiin 0106/$file/Rajoitetut nettiin 0106.pdf

    Jos ko. työnvälitys firma toimii niinkuin työkkäri ja testaa ja valitsee asiakkaalle sopivat työntekijät kuten vartijat ja järjestyksen valvojat eikä palkkaa niitä omiin nimiinsä vaan ainoastaan välittää sopivat ehdokkaat niin tarvinneeko esim. työkkäri ko.luvat,tuskin.Mutta kuten kirjoitin niin kysymys yksityisen työnvålitys firman kohdalla saattaa olla toinen kuin valtion monopolifirman kohdalla,mutta jos näin ei ole niin työkkärit ovat aika kusessa lupien puuttuessa.

    Äänestä

  • Tietävä. kirjoitti:

    Vartijan välitys ja vartioimistoimeksiannon siirtäminen toiselle vartiointiliikkeelle vaatii vartiointiliikeluvan sekä vastaavan hoitajan.

    Vartiointipalvelujen myynti ja välitys ansiotarkoituksessa on toimeksiantosopimukseen perustuvaa vartioimisliiketoimintaa.

    Vartioimisliikelupaa haetaan sisäasiainministeriöstä ja vastaavalla hoitajalla pitäisi olla tietyt osat turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnosta suoritettuna.

    Voimassa olevat vartioimisliikeluvat Turvallisuusalan valvontayksikön sivuilla:
    http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/yksityinenturva/home.nsf/files/V-liikkeet-nettiin0106/$file/V-liikkeet-nettiin0106.pdf
    http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/yksityinenturva/home.nsf/files/Rajoitetut nettiin 0106/$file/Rajoitetut nettiin 0106.pdf

    "Vartijan välitys ja vartioimistoimeksiannon siirtäminen toiselle vartiointiliikkeelle vaatii vartiointiliikeluvan sekä vastaavan hoitajan."

    Höpön löpön. Vartioimisliikelupa tarvitaan, jos aiotaan suorittaa toimeksiantosopimukseen perustuvia vartioimistehtäviä. Työvoiman välittäminen ei tokikaan tällaista ole, joten ko. lupaakaan ei tarvita. Vartijan saa toki palkata kuka tahansa muukin kuin vartioimisliike, mutta niitä vartioimistehtäviä tekevät sitten vain ne, joilla on lupa.

    Näissä vuokratyövoimatapauksissahan toimeksiantosopimuksen osapuolena on nimenomaan se työvoimapalveluja ostava vartioimisliike.

    Äänestä

  • Eila Isoperse kirjoitti:

    "Vartijan välitys ja vartioimistoimeksiannon siirtäminen toiselle vartiointiliikkeelle vaatii vartiointiliikeluvan sekä vastaavan hoitajan."

    Höpön löpön. Vartioimisliikelupa tarvitaan, jos aiotaan suorittaa toimeksiantosopimukseen perustuvia vartioimistehtäviä. Työvoiman välittäminen ei tokikaan tällaista ole, joten ko. lupaakaan ei tarvita. Vartijan saa toki palkata kuka tahansa muukin kuin vartioimisliike, mutta niitä vartioimistehtäviä tekevät sitten vain ne, joilla on lupa.

    Näissä vuokratyövoimatapauksissahan toimeksiantosopimuksen osapuolena on nimenomaan se työvoimapalveluja ostava vartioimisliike.

    Vartioimisliikeluvan edellyttävää toimintaa



    Turvallisuusalan valvontayksikkö muistuttaa, että yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) 3 §:n mukaan vartioimisliiketoimintaa saa harjoittaa elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain (122/1919) 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on saanut siihen luvan eli vartioimisliikeluvan. Vartioimisliiketoiminnan harjoittaminen ilman lupaa on kriminalisoitu rikoslain (39/1889) 17 luvun 6a §:ssä.



    Vartioimisliiketoiminnalla tarkoitetaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 2 §:n perusteella ansiotarkoituksessa suoritettavaa, toimeksiantosopimukseen perustuvaa vartioimistehtävien hoitamista. Vartioimistehtävällä tarkoitetaan saman pykälän mukaan muun muassa omaisuuden vartiointia ja henkilön koskemattomuuden suojaamista samoin kuin näiden tehtävien valvomista. Toimintaa on pidettävä yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain nojalla elinkeinolupaa edellyttävänä vartioimisliiketoimintana, jos kaikki edellä mainitut (ansiotarkoitus, vartiointitehtävä ja sopimukseen perustuminen) luvanvaraisuudelle säädetyt edellytykset täyttyvät.



    Vartioimisliiketoimintaa, joka edellyttää elinkeinolupaa, suoritetaan tyypillisimmin siten, että vartioimisliike suorittaa itse toimeksiantajan omaisuuden tai henkilön suojelua. Vartioimistehtävien antaminen osaksi toisen vartioimisliikkeen tehtäväksi on mahdollista edellä mainitun lain 16 § 2 momentin perusteella. Tehtävien siirrosta on kuitenkin ilmoitettava määräajassa toimeksiantajalle.



    Myös vartioimistehtävien välittäminen manageerauksena ja vartijahenkilökunnan vuokraus voivat edellyttää vartioimisliikelupaa. Manageerauksessa täyttyy tyypillisimmillään kaikki luvan edellytyksenä olevat seikat, koska manageeraaja välittää vartiointitehtävää toimeksiantosopimukseen perustuen ja manageeraaja suorittaa tehtävän saaden siitä ansiota. Myös henkilövuokrauksessa tyypillisimmillään kaikki luvan edellytyksenä olevat seikat täyttyvät.



    Merkittävimpänä poikkeuksena luvanvaraisuuteen on omavartiointi. Kyseinen poikkeus perustuu siihen, että vaatimus toiminnan perustumisesta toimeksiantosopimukseen sulkee vartioimisliiketoiminnan ulkopuolelle yrityksen omalla henkilökunnalla suorittaman yrityksen hallitseman omaisuuden vartioinnin. Tässä yhteydessä on selvyyden vuoksi hyvä todeta, että yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 69/2001 vp) 2 §:n perusteluiden mukaan omavartioinnista ei ole kysymys silloin, kun vartioimispalvelut ostetaan toiselta yritykseltä, vaikka tuo yritys kuuluisikin samaan konserniin palvelut ostavan yrityksen kanssa.



    Pelkkä vartioitavien tilojen omistaminen ei kuitenkaan aina yksin johda vartioimistehtävien suorittamisen tulkitsemiseen omavartioinniksi, vaan tältä osin tulee kiinnittää huomiota myös kohteessa tehtävän toiminnan tarkoitukseen. Tässä arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota muun muassa siihen, kenen hallinnassa tilat ovat, kuka pääasiallisesti hallitsee kyseisissä tiloissa vartioinnin kohteena olevan omaisuutta sekä siihen, kenen hallitseman omaisuuden suojelemiseksi vartiointi tosiasiallisesti toteutetaan. Tilojen omistajan omaisuuden vartioimiseen liittyvää toimintaa ei tule katsota omavartioinniksi enää silloin, jos tilojen hallinta on esimerkiksi vuokrasopimuksen tai muun vastaavan järjestelyn perusteella siirtynyt toiselle osapuolelle tai tilojen vartioinnin tosiasiallisena tarkoituksena on kyseisissä tiloissa sijaitsevan muun kuin tilojen vartioinnista vastaavan tahon hallinnassa olevan omaisuuden vartiointi. Omavartioinnin osalta viimeksi mainittu merkitsee sitä, että toimija voi vartioida ilman vartioimisliikelupaa niin kutsuttuna omavartiointina sille kuuluvia/hallitsemia toimitiloja, jos kyseiset tilat sekä siellä vartioinnin kohteena oleva omaisuus on pääasiassa toimijan hallinnassa.



    Edellä esitettyyn perustuen voisi esimerkiksi tehdasalueen henkilöliikenteen valvontaa suorittaa ilman vartioimisliikelupaa siinä tapauksessa, että tehtävien yhteydessä ei suoriteta edellä esitettyjä erityisiä turvallisuustoimenpiteitä. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen 2 §:n perusteluiden mukaan moniin tehtäviin voi liittyä yhtenä elementtinä turvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä tehtäviä. Työn ja siihen liittyvien tehtävien tarkoitus ratkaisisi sen, vaadittaisiinko toiminnalta vartioimisliikelupaa vai voivatko sitä harjoittaa myös kyseistä lupaa omaamattomat yritykset. Jos henkilö muihin varsinaisiin tehtäviinsä liittyen suorittaisi paikan omistajan tai haltijan edustajana sellaisia turvallisuustoimenpiteitä esimerkiksi lukituksen tarkastuksia, joita tilojen omistajat tai haltijat itsekin tavanomaisesti suorittavat, tehtäväkokonaisuutta ei olisi vielä tämän johdosta pidettävä vartioimistehtävän suorittamisena. Jos tehtäviin toimeksiannon mukaan sitä vastoin kuuluisi erityisten turvallisuustoimenpiteiden suorittamista, tehtäväkokonaisuutta olisi pidettävä lain tarkoittamana vartioimistehtävänä, vaikka erityiset turvallisuustoimenpiteet veisivätkin vain vähäisen osan henkilön työajasta. Perusteluiden mukaan tällaisia erityisiä turvallisuustoimenpiteitä voisivat olla muun muassa omaisuuden vartioimiseen tai henkilön koskemattomuuteen liittyvien hälyttimien, monitorien tai muiden vastaavien teknisten laitteiden tarkastelu. Sen sijaan esimerkiksi yritykseen tulevien vieraiden henkilötietojen tarkastamisessa ei olisi kysymys vielä erityisistä turvallisuustoimenpiteistä.



    Usein toiminnan luvanvaraisuuteen liittyvässä arvioinnissa keskeiseksi muodostuu sen seikan selvittäminen, millaisia ilman elinkeinolupaa harjoitettavat tehtävät voivat olla, koska omaisuuden vartioimiseen, henkilön koskemattomuuden suojelemiseen ja rikosten paljastamiseen liittyvien tehtävien suorittaminen edellyttää käytännössä vartioimisliikeluvan olemassaoloa. Tämä johtuu siitä käytännössä esiintyneestä syytä, että ulkopuolinen ei yleensä omatoimisesti suorita tällaisia tehtäviä ilman toimeksiantoa ja vastiketta.



    Lisäksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen 2 §:n perusteluiden mukaan pelkkien palo-, LVI-häiriö- tai prosessihäiriöilmoitusten vastaanottamista ei katsota vartioimistehtävän suorittamiseksi, joten toiminta ei tältä osin edellytä vartioimisliikelupaa. Kuitenkin selvyyden vuoksi on tarkoituksenmukaiseksi tuoda esille sen, että toimintaa on pidettävä edellä mainittujen perusteluiden mukaan vartioimistehtävän suorittamisena silloin, jos pienikin osa hälytyksistä on tai voi olla rikosperusteisia.

    Äänestä

  • scvsavasvfavsafvs kirjoitti:

    Vartioimisliikeluvan edellyttävää toimintaa



    Turvallisuusalan valvontayksikkö muistuttaa, että yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) 3 §:n mukaan vartioimisliiketoimintaa saa harjoittaa elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain (122/1919) 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on saanut siihen luvan eli vartioimisliikeluvan. Vartioimisliiketoiminnan harjoittaminen ilman lupaa on kriminalisoitu rikoslain (39/1889) 17 luvun 6a §:ssä.



    Vartioimisliiketoiminnalla tarkoitetaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 2 §:n perusteella ansiotarkoituksessa suoritettavaa, toimeksiantosopimukseen perustuvaa vartioimistehtävien hoitamista. Vartioimistehtävällä tarkoitetaan saman pykälän mukaan muun muassa omaisuuden vartiointia ja henkilön koskemattomuuden suojaamista samoin kuin näiden tehtävien valvomista. Toimintaa on pidettävä yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain nojalla elinkeinolupaa edellyttävänä vartioimisliiketoimintana, jos kaikki edellä mainitut (ansiotarkoitus, vartiointitehtävä ja sopimukseen perustuminen) luvanvaraisuudelle säädetyt edellytykset täyttyvät.



    Vartioimisliiketoimintaa, joka edellyttää elinkeinolupaa, suoritetaan tyypillisimmin siten, että vartioimisliike suorittaa itse toimeksiantajan omaisuuden tai henkilön suojelua. Vartioimistehtävien antaminen osaksi toisen vartioimisliikkeen tehtäväksi on mahdollista edellä mainitun lain 16 § 2 momentin perusteella. Tehtävien siirrosta on kuitenkin ilmoitettava määräajassa toimeksiantajalle.



    Myös vartioimistehtävien välittäminen manageerauksena ja vartijahenkilökunnan vuokraus voivat edellyttää vartioimisliikelupaa. Manageerauksessa täyttyy tyypillisimmillään kaikki luvan edellytyksenä olevat seikat, koska manageeraaja välittää vartiointitehtävää toimeksiantosopimukseen perustuen ja manageeraaja suorittaa tehtävän saaden siitä ansiota. Myös henkilövuokrauksessa tyypillisimmillään kaikki luvan edellytyksenä olevat seikat täyttyvät.



    Merkittävimpänä poikkeuksena luvanvaraisuuteen on omavartiointi. Kyseinen poikkeus perustuu siihen, että vaatimus toiminnan perustumisesta toimeksiantosopimukseen sulkee vartioimisliiketoiminnan ulkopuolelle yrityksen omalla henkilökunnalla suorittaman yrityksen hallitseman omaisuuden vartioinnin. Tässä yhteydessä on selvyyden vuoksi hyvä todeta, että yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 69/2001 vp) 2 §:n perusteluiden mukaan omavartioinnista ei ole kysymys silloin, kun vartioimispalvelut ostetaan toiselta yritykseltä, vaikka tuo yritys kuuluisikin samaan konserniin palvelut ostavan yrityksen kanssa.



    Pelkkä vartioitavien tilojen omistaminen ei kuitenkaan aina yksin johda vartioimistehtävien suorittamisen tulkitsemiseen omavartioinniksi, vaan tältä osin tulee kiinnittää huomiota myös kohteessa tehtävän toiminnan tarkoitukseen. Tässä arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota muun muassa siihen, kenen hallinnassa tilat ovat, kuka pääasiallisesti hallitsee kyseisissä tiloissa vartioinnin kohteena olevan omaisuutta sekä siihen, kenen hallitseman omaisuuden suojelemiseksi vartiointi tosiasiallisesti toteutetaan. Tilojen omistajan omaisuuden vartioimiseen liittyvää toimintaa ei tule katsota omavartioinniksi enää silloin, jos tilojen hallinta on esimerkiksi vuokrasopimuksen tai muun vastaavan järjestelyn perusteella siirtynyt toiselle osapuolelle tai tilojen vartioinnin tosiasiallisena tarkoituksena on kyseisissä tiloissa sijaitsevan muun kuin tilojen vartioinnista vastaavan tahon hallinnassa olevan omaisuuden vartiointi. Omavartioinnin osalta viimeksi mainittu merkitsee sitä, että toimija voi vartioida ilman vartioimisliikelupaa niin kutsuttuna omavartiointina sille kuuluvia/hallitsemia toimitiloja, jos kyseiset tilat sekä siellä vartioinnin kohteena oleva omaisuus on pääasiassa toimijan hallinnassa.



    Edellä esitettyyn perustuen voisi esimerkiksi tehdasalueen henkilöliikenteen valvontaa suorittaa ilman vartioimisliikelupaa siinä tapauksessa, että tehtävien yhteydessä ei suoriteta edellä esitettyjä erityisiä turvallisuustoimenpiteitä. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen 2 §:n perusteluiden mukaan moniin tehtäviin voi liittyä yhtenä elementtinä turvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä tehtäviä. Työn ja siihen liittyvien tehtävien tarkoitus ratkaisisi sen, vaadittaisiinko toiminnalta vartioimisliikelupaa vai voivatko sitä harjoittaa myös kyseistä lupaa omaamattomat yritykset. Jos henkilö muihin varsinaisiin tehtäviinsä liittyen suorittaisi paikan omistajan tai haltijan edustajana sellaisia turvallisuustoimenpiteitä esimerkiksi lukituksen tarkastuksia, joita tilojen omistajat tai haltijat itsekin tavanomaisesti suorittavat, tehtäväkokonaisuutta ei olisi vielä tämän johdosta pidettävä vartioimistehtävän suorittamisena. Jos tehtäviin toimeksiannon mukaan sitä vastoin kuuluisi erityisten turvallisuustoimenpiteiden suorittamista, tehtäväkokonaisuutta olisi pidettävä lain tarkoittamana vartioimistehtävänä, vaikka erityiset turvallisuustoimenpiteet veisivätkin vain vähäisen osan henkilön työajasta. Perusteluiden mukaan tällaisia erityisiä turvallisuustoimenpiteitä voisivat olla muun muassa omaisuuden vartioimiseen tai henkilön koskemattomuuteen liittyvien hälyttimien, monitorien tai muiden vastaavien teknisten laitteiden tarkastelu. Sen sijaan esimerkiksi yritykseen tulevien vieraiden henkilötietojen tarkastamisessa ei olisi kysymys vielä erityisistä turvallisuustoimenpiteistä.



    Usein toiminnan luvanvaraisuuteen liittyvässä arvioinnissa keskeiseksi muodostuu sen seikan selvittäminen, millaisia ilman elinkeinolupaa harjoitettavat tehtävät voivat olla, koska omaisuuden vartioimiseen, henkilön koskemattomuuden suojelemiseen ja rikosten paljastamiseen liittyvien tehtävien suorittaminen edellyttää käytännössä vartioimisliikeluvan olemassaoloa. Tämä johtuu siitä käytännössä esiintyneestä syytä, että ulkopuolinen ei yleensä omatoimisesti suorita tällaisia tehtäviä ilman toimeksiantoa ja vastiketta.



    Lisäksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen 2 §:n perusteluiden mukaan pelkkien palo-, LVI-häiriö- tai prosessihäiriöilmoitusten vastaanottamista ei katsota vartioimistehtävän suorittamiseksi, joten toiminta ei tältä osin edellytä vartioimisliikelupaa. Kuitenkin selvyyden vuoksi on tarkoituksenmukaiseksi tuoda esille sen, että toimintaa on pidettävä edellä mainittujen perusteluiden mukaan vartioimistehtävän suorittamisena silloin, jos pienikin osa hälytyksistä on tai voi olla rikosperusteisia.

    Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien TYÖNVÄLITYKSEEN EI TARVITA muuta kuin toiminimi minimissään. Onko työkkärillä vartioimisliike luvat jne. EI OLE. Sitä paitsi vartijoita palkataan koko ajan muiden yritysten toimesta firman omaan palvelukseen turvallisuus tehtäviin ilman että vartiointialan yrityksellä on mitään tekemistä asian kanssa ja vieläpä paremmalla liksalla. Joten tolla vartioimisliike lailla ja vartija kortilla voi nykyisin haistattaa ns. pitkät paskat jos haluaa duunia, tosin vartija kortista ja opinnoista on tietenkin etua.Mutta ajatteleppa poliisia,kapiaista ,rajamiestä,tullia ,vanginvartijaa tms. joka hakee samaa duuni paikkaa kuin AMI EDUN 100 tunnin pellekurssin käynyt 23v. finninaama poikanen tai telaketju lesbo.

    Äänestä

  • scvsavasvfavsafvs kirjoitti:

    Vartioimisliikeluvan edellyttävää toimintaa



    Turvallisuusalan valvontayksikkö muistuttaa, että yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) 3 §:n mukaan vartioimisliiketoimintaa saa harjoittaa elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain (122/1919) 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on saanut siihen luvan eli vartioimisliikeluvan. Vartioimisliiketoiminnan harjoittaminen ilman lupaa on kriminalisoitu rikoslain (39/1889) 17 luvun 6a §:ssä.



    Vartioimisliiketoiminnalla tarkoitetaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 2 §:n perusteella ansiotarkoituksessa suoritettavaa, toimeksiantosopimukseen perustuvaa vartioimistehtävien hoitamista. Vartioimistehtävällä tarkoitetaan saman pykälän mukaan muun muassa omaisuuden vartiointia ja henkilön koskemattomuuden suojaamista samoin kuin näiden tehtävien valvomista. Toimintaa on pidettävä yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain nojalla elinkeinolupaa edellyttävänä vartioimisliiketoimintana, jos kaikki edellä mainitut (ansiotarkoitus, vartiointitehtävä ja sopimukseen perustuminen) luvanvaraisuudelle säädetyt edellytykset täyttyvät.



    Vartioimisliiketoimintaa, joka edellyttää elinkeinolupaa, suoritetaan tyypillisimmin siten, että vartioimisliike suorittaa itse toimeksiantajan omaisuuden tai henkilön suojelua. Vartioimistehtävien antaminen osaksi toisen vartioimisliikkeen tehtäväksi on mahdollista edellä mainitun lain 16 § 2 momentin perusteella. Tehtävien siirrosta on kuitenkin ilmoitettava määräajassa toimeksiantajalle.



    Myös vartioimistehtävien välittäminen manageerauksena ja vartijahenkilökunnan vuokraus voivat edellyttää vartioimisliikelupaa. Manageerauksessa täyttyy tyypillisimmillään kaikki luvan edellytyksenä olevat seikat, koska manageeraaja välittää vartiointitehtävää toimeksiantosopimukseen perustuen ja manageeraaja suorittaa tehtävän saaden siitä ansiota. Myös henkilövuokrauksessa tyypillisimmillään kaikki luvan edellytyksenä olevat seikat täyttyvät.



    Merkittävimpänä poikkeuksena luvanvaraisuuteen on omavartiointi. Kyseinen poikkeus perustuu siihen, että vaatimus toiminnan perustumisesta toimeksiantosopimukseen sulkee vartioimisliiketoiminnan ulkopuolelle yrityksen omalla henkilökunnalla suorittaman yrityksen hallitseman omaisuuden vartioinnin. Tässä yhteydessä on selvyyden vuoksi hyvä todeta, että yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 69/2001 vp) 2 §:n perusteluiden mukaan omavartioinnista ei ole kysymys silloin, kun vartioimispalvelut ostetaan toiselta yritykseltä, vaikka tuo yritys kuuluisikin samaan konserniin palvelut ostavan yrityksen kanssa.



    Pelkkä vartioitavien tilojen omistaminen ei kuitenkaan aina yksin johda vartioimistehtävien suorittamisen tulkitsemiseen omavartioinniksi, vaan tältä osin tulee kiinnittää huomiota myös kohteessa tehtävän toiminnan tarkoitukseen. Tässä arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota muun muassa siihen, kenen hallinnassa tilat ovat, kuka pääasiallisesti hallitsee kyseisissä tiloissa vartioinnin kohteena olevan omaisuutta sekä siihen, kenen hallitseman omaisuuden suojelemiseksi vartiointi tosiasiallisesti toteutetaan. Tilojen omistajan omaisuuden vartioimiseen liittyvää toimintaa ei tule katsota omavartioinniksi enää silloin, jos tilojen hallinta on esimerkiksi vuokrasopimuksen tai muun vastaavan järjestelyn perusteella siirtynyt toiselle osapuolelle tai tilojen vartioinnin tosiasiallisena tarkoituksena on kyseisissä tiloissa sijaitsevan muun kuin tilojen vartioinnista vastaavan tahon hallinnassa olevan omaisuuden vartiointi. Omavartioinnin osalta viimeksi mainittu merkitsee sitä, että toimija voi vartioida ilman vartioimisliikelupaa niin kutsuttuna omavartiointina sille kuuluvia/hallitsemia toimitiloja, jos kyseiset tilat sekä siellä vartioinnin kohteena oleva omaisuus on pääasiassa toimijan hallinnassa.



    Edellä esitettyyn perustuen voisi esimerkiksi tehdasalueen henkilöliikenteen valvontaa suorittaa ilman vartioimisliikelupaa siinä tapauksessa, että tehtävien yhteydessä ei suoriteta edellä esitettyjä erityisiä turvallisuustoimenpiteitä. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen 2 §:n perusteluiden mukaan moniin tehtäviin voi liittyä yhtenä elementtinä turvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä tehtäviä. Työn ja siihen liittyvien tehtävien tarkoitus ratkaisisi sen, vaadittaisiinko toiminnalta vartioimisliikelupaa vai voivatko sitä harjoittaa myös kyseistä lupaa omaamattomat yritykset. Jos henkilö muihin varsinaisiin tehtäviinsä liittyen suorittaisi paikan omistajan tai haltijan edustajana sellaisia turvallisuustoimenpiteitä esimerkiksi lukituksen tarkastuksia, joita tilojen omistajat tai haltijat itsekin tavanomaisesti suorittavat, tehtäväkokonaisuutta ei olisi vielä tämän johdosta pidettävä vartioimistehtävän suorittamisena. Jos tehtäviin toimeksiannon mukaan sitä vastoin kuuluisi erityisten turvallisuustoimenpiteiden suorittamista, tehtäväkokonaisuutta olisi pidettävä lain tarkoittamana vartioimistehtävänä, vaikka erityiset turvallisuustoimenpiteet veisivätkin vain vähäisen osan henkilön työajasta. Perusteluiden mukaan tällaisia erityisiä turvallisuustoimenpiteitä voisivat olla muun muassa omaisuuden vartioimiseen tai henkilön koskemattomuuteen liittyvien hälyttimien, monitorien tai muiden vastaavien teknisten laitteiden tarkastelu. Sen sijaan esimerkiksi yritykseen tulevien vieraiden henkilötietojen tarkastamisessa ei olisi kysymys vielä erityisistä turvallisuustoimenpiteistä.



    Usein toiminnan luvanvaraisuuteen liittyvässä arvioinnissa keskeiseksi muodostuu sen seikan selvittäminen, millaisia ilman elinkeinolupaa harjoitettavat tehtävät voivat olla, koska omaisuuden vartioimiseen, henkilön koskemattomuuden suojelemiseen ja rikosten paljastamiseen liittyvien tehtävien suorittaminen edellyttää käytännössä vartioimisliikeluvan olemassaoloa. Tämä johtuu siitä käytännössä esiintyneestä syytä, että ulkopuolinen ei yleensä omatoimisesti suorita tällaisia tehtäviä ilman toimeksiantoa ja vastiketta.



    Lisäksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen 2 §:n perusteluiden mukaan pelkkien palo-, LVI-häiriö- tai prosessihäiriöilmoitusten vastaanottamista ei katsota vartioimistehtävän suorittamiseksi, joten toiminta ei tältä osin edellytä vartioimisliikelupaa. Kuitenkin selvyyden vuoksi on tarkoituksenmukaiseksi tuoda esille sen, että toimintaa on pidettävä edellä mainittujen perusteluiden mukaan vartioimistehtävän suorittamisena silloin, jos pienikin osa hälytyksistä on tai voi olla rikosperusteisia.

    Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien TYÖNVÄLITYKSEEN EI TARVITA muuta kuin toiminimi minimissään. Onko työkkärillä vartioimisliike luvat jne. EI OLE. Sitä paitsi vartijoita palkataan koko ajan muiden yritysten toimesta firman omaan palvelukseen turvallisuus tehtäviin ilman että vartiointialan yrityksellä on mitään tekemistä asian kanssa ja vieläpä paremmalla liksalla. Joten tolla vartioimisliike lailla ja vartija kortilla voi nykyisin haistattaa ns. pitkät paskat jos haluaa duunia, tosin vartija kortista ja opinnoista on tietenkin etua.Mutta ajatteleppa poliisia,kapiaista ,rajamiestä,tullia ,vanginvartijaa tms. joka hakee samaa duuni paikkaa kuin AMI EDUN 100 tunnin pellekurssin käynyt 23v. finninaama poikanen tai telaketju lesbo.

    Äänestä

  • Aito leijonaviina varttija kirjoitti:

    Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien TYÖNVÄLITYKSEEN EI TARVITA muuta kuin toiminimi minimissään. Onko työkkärillä vartioimisliike luvat jne. EI OLE. Sitä paitsi vartijoita palkataan koko ajan muiden yritysten toimesta firman omaan palvelukseen turvallisuus tehtäviin ilman että vartiointialan yrityksellä on mitään tekemistä asian kanssa ja vieläpä paremmalla liksalla. Joten tolla vartioimisliike lailla ja vartija kortilla voi nykyisin haistattaa ns. pitkät paskat jos haluaa duunia, tosin vartija kortista ja opinnoista on tietenkin etua.Mutta ajatteleppa poliisia,kapiaista ,rajamiestä,tullia ,vanginvartijaa tms. joka hakee samaa duuni paikkaa kuin AMI EDUN 100 tunnin pellekurssin käynyt 23v. finninaama poikanen tai telaketju lesbo.

    "Myös vartioimistehtävien välittäminen manageerauksena ja vartijahenkilökunnan vuokraus voivat edellyttää vartioimisliikelupaa. Manageerauksessa täyttyy tyypillisimmillään kaikki luvan edellytyksenä olevat seikat, koska manageeraaja välittää vartiointitehtävää toimeksiantosopimukseen perustuen ja manageeraaja suorittaa tehtävän saaden siitä ansiota. Myös henkilövuokrauksessa tyypillisimmillään kaikki luvan edellytyksenä olevat seikat täyttyvät. "

    Mikä tossaoli sellasta jota et ymmärtänyt. Toi oli suoraan turvallisuusalan valvontayksikön sivuilta.

    Äänestä

  • ??????? kirjoitti:

    "Myös vartioimistehtävien välittäminen manageerauksena ja vartijahenkilökunnan vuokraus voivat edellyttää vartioimisliikelupaa. Manageerauksessa täyttyy tyypillisimmillään kaikki luvan edellytyksenä olevat seikat, koska manageeraaja välittää vartiointitehtävää toimeksiantosopimukseen perustuen ja manageeraaja suorittaa tehtävän saaden siitä ansiota. Myös henkilövuokrauksessa tyypillisimmillään kaikki luvan edellytyksenä olevat seikat täyttyvät. "

    Mikä tossaoli sellasta jota et ymmärtänyt. Toi oli suoraan turvallisuusalan valvontayksikön sivuilta.

    Tarkistappa onko valtion työvoimatoimistolla vartioimisliike jne. luvat. Ja tarkoitin myös ennenkaikkea sitä että yhä useampi yritys haluaa ammatti taitoisia turva-alan ammattilaisia joihin itsekkin kuulun vartiointiliikkeissäkin työskenneellenä paska liksalla ja olemattomilla eduilla. MITÄ TEKEMISTÄ ON YRITYKSELLÄ JOKA HALUAA PALKATA OMAT VARTIJAT JOILLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ HUU HAA VARTIOMISLIIKE LUVAN OMAAVAN HUUHELI MATALA PALKKA-ALAN HUUHELI KOULUTUS TASON OMAAVAN JA SAMANLAISEN HENKILÖSTÖN l. VARTIJOIDEN KANSSA.

    Äänestä

  • Aito leijonaviina varttija kirjoitti:

    Tarkistappa onko valtion työvoimatoimistolla vartioimisliike jne. luvat. Ja tarkoitin myös ennenkaikkea sitä että yhä useampi yritys haluaa ammatti taitoisia turva-alan ammattilaisia joihin itsekkin kuulun vartiointiliikkeissäkin työskenneellenä paska liksalla ja olemattomilla eduilla. MITÄ TEKEMISTÄ ON YRITYKSELLÄ JOKA HALUAA PALKATA OMAT VARTIJAT JOILLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ HUU HAA VARTIOMISLIIKE LUVAN OMAAVAN HUUHELI MATALA PALKKA-ALAN HUUHELI KOULUTUS TASON OMAAVAN JA SAMANLAISEN HENKILÖSTÖN l. VARTIJOIDEN KANSSA.

    Työvoimatoimistohan ei palkkaa vartijaa listoilleen ja välitä toimeksiantoa eteenpäin vaan ottaa työpaikkailmoituksia vartiointiliikkeiltä vastaan ja ilmoittaa näistä paikoista työnhakijoille. Lisäksi työvoimatoimisto ei saa toiminnastaan minkäänlaista rahallista hyötyä tai korvausta ("ansiotarkoituksessa"). Kuka tahansa saa ilmoittaa vartiointiliikkeiden työpaikoista eteenpäin.

    Sen sijaan Barona yms. palkkaa työntekijät listoilleen ja ohjaa heidät vartiointitehtävään tai ainakin ohjaa heidät toisen vartiointiliikkeen palvelukseen sekä valvoo työnjohdollisesti näiden työntekijöiden suoritusta. Barona saa tästä toiminnastaan rahallisen korvauksen ja tekee toimeksiannon kyseisen vartiointiliikkeen/firman kanssa.

    Järjestyksenvalvojien välitys taasen EI vaadi muuta kuin toiminimen, osakeyhtiön yms.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


vartijoita turvafirmoihin kirjoitti:

Katselin MOL.fi ja siellä on viimeaikoina henkilövälitysfirma hakenut vartijoita vartijafirmoille, jotka edelleen "vuokraavat" työntekijän firmoille! On yleistymään päin, mitä etuja firmoille, ehkä korkeasuhdanteessa saa helposti lisävoimia ja laskuajalla helppo vähentää henkilöitä, vuokrat saa verovähennykseen ja henkilöt ei lakkoile, koska ovat työntekijävälitysfirmasta! Oisko näin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu