Aihe

Mitä lakimies käytännössä tekee?

Tietmätön

Mistä lakimiehen päivä koostuu? mitä lakimiehen työ konkreettisesti on? Mitkä ovat lakimiehen tavoitteita arkisessa työssä ja miten hän pyrkii niihin? Otetaan tyypillisimpiä ja yleisimpiä esimerkkejä.

33

5573

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vähän täsmentää,

      että missä tehtävissä toimivan lakimiehen päivästä olet kiinnostunut? Konkreettiset tehtävät nimittäin vaihtelevat todella todella paljon, riippuen siitä, mikä on "ammatti".

      Esimerkiksi syyttäjä: Aamulla tulee töihin, katsoo että onko posti tullut jo pöydälle, tsekkaa sähköpostin. Jos on käräjäpäivä, niin pääsääntöisesti kello yhdeksältä alkaa ensimmäinen istunto. Syyttää juttu kerrallaan käräjillä. Lounas. Istunnot jatkuvat iltapäivällä. Sitten kun istunnot loppuvat (kellonaika voi olla ihan mitä tahansa), menee takaisin konttorille. Jos kello on paljon ja väsyttää, lähtee kotiin. Jos vielä on virtaa, alkaa tekemään syyteharkintaa eli lukemaan esitutkintapöytäkirjoja ja laatimaan haastehakemuksta tai syyttämättäjättämispäätöstä. Voi olla, että täytyy kirjoittaa valitusta tai vastausta hovioikeudelle. Voi olla esitutkintayhteistyötä, eli keskustelua poliisin kanssa tutkinnassa olevasta jutusta. Siinäpä mitä tulee mieleen näin ihmeemmin miettimättä.

      Yksityispuolella, asianajollisissa tehtävissä toimiva lakimies/asianajaja: keskustelee jutuista puhelimitse tai tapaamisessa päämiehen kanssa, lukee juttuihin liittyviä asiakirjoja, laatii asiakirjoja (siviiliasioiden haastehakemus, vastaukset ja valitukset eri oikeusasteisiin, vaatimuskirjelmät jne.), käy sovintoneuvotteluja vastapuolen asiamiehen kanssa, keskustelee todistajien kanssa... toimii avustajana/asiamiehenä oikeuden istunnossa. Siinähän sitä.

      Lakimiehiä on niin erilaisissa tehtävissä, että yleispätevää vastausta ei voi antaa.

      Tavoitteista: esimerkiksi syyttäjän tehtäväksi on laissa määritelty rikosvastuun toteuttaminen. Oikeusavustajan/asianajajan tehtävänä on ajaa päämiehensä etua.

      • vielä itse,

        ettei jää väärinkäsitystä: syyttäjä ei toki joka päivä ole istunnossa. Silloin sitten tehdään paperityötä, eli syyteharkintaa (luetaan esitutkintapöytäkirjoja, laaditaan syytettä, perehdytään kirjallisuuteen tarvittaessa).


      • Tietmätön

        "Jos vielä on virtaa, alkaa tekemään syyteharkintaa eli lukemaan esitutkintapöytäkirjoja ja laatimaan haastehakemuksta tai syyttämättäjättämispäätöstä. Voi olla, että täytyy kirjoittaa valitusta tai vastausta hovioikeudelle. "

        Voisitko kertoa vielä konkreettisemmin? Esim. käyttääkö lakimies lakikirjaa tuossa apuna, kuinka paljon joutuu käyttämään omaa päättelykykyä vai onko kyse pelkästä rutinoituneesta valmiiden kaavakkeiden täytöstä?

        "Oikeusavustajan/asianajajan tehtävänä on ajaa päämiehensä etua."

        Miten tuo käytännössä tapahtuu? Selaamalla lakikirjaa ja etsimällä porsaanreikiä laista?


      • käyttää
        Tietmätön kirjoitti:

        "Jos vielä on virtaa, alkaa tekemään syyteharkintaa eli lukemaan esitutkintapöytäkirjoja ja laatimaan haastehakemuksta tai syyttämättäjättämispäätöstä. Voi olla, että täytyy kirjoittaa valitusta tai vastausta hovioikeudelle. "

        Voisitko kertoa vielä konkreettisemmin? Esim. käyttääkö lakimies lakikirjaa tuossa apuna, kuinka paljon joutuu käyttämään omaa päättelykykyä vai onko kyse pelkästä rutinoituneesta valmiiden kaavakkeiden täytöstä?

        "Oikeusavustajan/asianajajan tehtävänä on ajaa päämiehensä etua."

        Miten tuo käytännössä tapahtuu? Selaamalla lakikirjaa ja etsimällä porsaanreikiä laista?

        lakikirjaakin. Riippuu jutusta. Mutta jos noista vaihtoehdoista pitäisi valita, niin kyllä sanoisin, että päättelyä ja argumentointia juristin työ on.

        Esimerkki syyteharkinnasta: Yleisimpien rikosnimikkeiden (rattijuopumus tyyppiesimerkkinä) tunnusmerkistöt osaa ulkoa, joten ei tarvitse tarkistaa isosta kirjasta, että milloin tunnusmerkistö täyttyy.

        Esitutkintapöytäkirjasta katsotaan, että joo, tutkintailmoituksen mukaan poliisipartio Muttilainen-Mattilainen pysäyttänyt auton XXX-111 liikennevalvonnan yhteydessä Keskuskadulla, kuljettaja Matti Meikäläinen puhallutettu klo 23.10, seulonta-alkometri näyttänyt 0,60 promillea. Viety poliisilaitokselle tarkkuusalkometripuhallukseen, klo 23.40 tulos 0,27 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, määrätty väliaikaiseen ajokieltoon.

        Näyttää siis alustavasti rattijuopumukselta. Luetaan epäillyn esitutkintakertomus, käynyt seuraavana päivänä iltapäivällä kuulusteltavana ja kertoo (pääpiirteittäin):
        "Olin ravintolassa kavereiden kanssa, join kolme tuopillista olutta, nauttimisen aloitin klo 20 aikoihin ja lopetin vähän ennen kuin lähdin ravintolasta. Lähdin ajamaan kotiin siinä kello 23.00. En tuntenut oloani humalaiseksi enkä ollenkaan voinut arvata, että menee yli rangaistavan rajan. Ehdin ajaa noin puoli kilometriä ennen kuin poliisit pysähdyttivät. En tehnyt ajovirheitä ja muuta liikennettä oli vähän. Myönnän syyllistyneeni rattijuopumukseen. Tarvitsen ajo-oikeutta työmatkojeni kulkemiseen, joten pyydän mahdollisimman lyhyttä ajokieltoa".

        Sitten syyttäjä katsoo pöytäkirjan liitteenä olevan pöytäkirjan tarkkuusalkometripuhalluksesta, kahden puhalluksen keskiarvo varmuusvähennyksen jälkeen on 0,27 mg alkoholia/litra uloshengitysilmaa.

        Selvä juttu, rattijuopumushan se siinä. Syyttäjä avaa tietokoneensa Sakari-ohjelman, ratkaisee asian klikkaamalla "syyte" ja aloittaa haastehakemuksen kirjoittamisen:

        "Vaadin vastaajalle rangaistusta seuraavasta rikoksesta:

        Rattijuopumus
        Rikoslaki 23 luku 3 §

        1.10.2007 Paikkakunta

        Teonkuvaus:
        Matti Meikäläinen on kuljettanut yöllä henkilöautoa noin 500 metrin matkan keskustassa nautittuaan ennen ajoon lähtöä alkoholia niin, että hänellä on ollut ajon jälkeen 0,27 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa.

        Kirjalliset todisteet:

        1. Mittauspöytäkirja, esitutkintapöytäkirjan liite 1
        todistusteema: Meikäläisen hengitysilman alkoholipitoisuus

        Henkilötodistelu:

        Meikäläinen on esitutkinnassa tunnustanut menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla.

        Syyttäjän muut vaatimukset: Meikäläinen on määrättävä vähintään kahden kuukauden pituiseen ajokieltoon. Hän on ollut väliaikaisessa ajokiellossa 1.10.2007 lukien.

        Seuraamuskannanotto: Meikäläinen on tuomittava sakkorangaistukseen."

        Tuossa siis yksinkertaistettu mahdollisimman simppeli bulkkijuttu. Mutta päättelyähän sekin on. Vähänkään monimutkaisemmissa jutuissa on yritettävä "siivilöidä" esitutkinnassa saadusta tiedosta esiin, että mitä faktisesti on tapahtunut (ei muuten aina ollenkaan helppoa). Samaan aikaan on mietittävä, että minkä lakikirjassa olevan tunnusmerkistön tämä menettely täyttää, ja täyttääkö kaiken mitä tunnusmerkistössä vaaditaan (tahallisuus/tuottamus, teon törkeysarvostelu lievä/tavallinen/törkeä). Lisäksi vielä pohditaan, että ok, olen sitä mieltä, että tämä tyyppi on tehnyt teon, ja teko on pahoinpitely. Mutta onko riittävästi näyttöä, että käräjäoikeudelle ei jää järkevää epäilyä siitä, että näin on tapahtunut?

        >"Oikeusavustajan/asianajajan tehtävänä on ajaa päämiehensä etua."

        Miten tuo käytännössä tapahtuu? Selaamalla lakikirjaa ja etsimällä porsaanreikiä laista?>

        Heh... ei siinä tarvitse mistään porsaanreijistä olla kysymys. Tokihan täytyy aloittaa siitä, että mitä tästä asiasta säädetään. Mitä tästä asiasta on korkein oikeus päättänyt, entä onko hovioikeuskäytäntöä. Ja tärkeintä, että miten tämä kaikki soveltuu nyt minulla käsissä olevaan tapaukseen.

        Laissahan on hyvin abstraktisti kuvattu jotain, sillä tavalla että se olisi yleispätevä mahdollisimman moneen tilanteeseen. Käytännössä kuitenkin on ihmisten toiminnasta kysymys, ja variaatioita on miljoonittain.

        Sopimusriidassa voi olla kysymys siitä, että osapuolet ovat ymmärtäneet jonkin sopimusehdon eri tavalla. Silloin tietysti avustaja perustelee, miksi hänen päämiehensä tulkinta ehdosta on oikea.

        Tai esimerkiksi riita-asia, joka koskee vakuutuskorvausta. Vakuutusyhtiö sanoo, että korvaus on laskettava näin, käyttäen perusteena vahingoittuneen omaisuuden arvon alenemista, tässä laskelma joka osoittaa, että korvauksen oikea määrä on xx euroa. Vakuutuksenottaja taas sanoo, että ei, kun korvaus on laskettava näin, käyttäen perusteena vahingoittuneen omaisuuden korjauskustannusarviota, tässä laskelma joka osoittaa, että korvauksen oikea määrä on yy euroa. Avustajien täytyy sitten perustella, miksi korvauksen määrä pitäisi laskea heidän esittämällään tavalla.

        Hmm. Tulipahan pitkä sepustus. Nyt täytyy palata työasioiden pariin...


      • auskultantti
        käyttää kirjoitti:

        lakikirjaakin. Riippuu jutusta. Mutta jos noista vaihtoehdoista pitäisi valita, niin kyllä sanoisin, että päättelyä ja argumentointia juristin työ on.

        Esimerkki syyteharkinnasta: Yleisimpien rikosnimikkeiden (rattijuopumus tyyppiesimerkkinä) tunnusmerkistöt osaa ulkoa, joten ei tarvitse tarkistaa isosta kirjasta, että milloin tunnusmerkistö täyttyy.

        Esitutkintapöytäkirjasta katsotaan, että joo, tutkintailmoituksen mukaan poliisipartio Muttilainen-Mattilainen pysäyttänyt auton XXX-111 liikennevalvonnan yhteydessä Keskuskadulla, kuljettaja Matti Meikäläinen puhallutettu klo 23.10, seulonta-alkometri näyttänyt 0,60 promillea. Viety poliisilaitokselle tarkkuusalkometripuhallukseen, klo 23.40 tulos 0,27 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, määrätty väliaikaiseen ajokieltoon.

        Näyttää siis alustavasti rattijuopumukselta. Luetaan epäillyn esitutkintakertomus, käynyt seuraavana päivänä iltapäivällä kuulusteltavana ja kertoo (pääpiirteittäin):
        "Olin ravintolassa kavereiden kanssa, join kolme tuopillista olutta, nauttimisen aloitin klo 20 aikoihin ja lopetin vähän ennen kuin lähdin ravintolasta. Lähdin ajamaan kotiin siinä kello 23.00. En tuntenut oloani humalaiseksi enkä ollenkaan voinut arvata, että menee yli rangaistavan rajan. Ehdin ajaa noin puoli kilometriä ennen kuin poliisit pysähdyttivät. En tehnyt ajovirheitä ja muuta liikennettä oli vähän. Myönnän syyllistyneeni rattijuopumukseen. Tarvitsen ajo-oikeutta työmatkojeni kulkemiseen, joten pyydän mahdollisimman lyhyttä ajokieltoa".

        Sitten syyttäjä katsoo pöytäkirjan liitteenä olevan pöytäkirjan tarkkuusalkometripuhalluksesta, kahden puhalluksen keskiarvo varmuusvähennyksen jälkeen on 0,27 mg alkoholia/litra uloshengitysilmaa.

        Selvä juttu, rattijuopumushan se siinä. Syyttäjä avaa tietokoneensa Sakari-ohjelman, ratkaisee asian klikkaamalla "syyte" ja aloittaa haastehakemuksen kirjoittamisen:

        "Vaadin vastaajalle rangaistusta seuraavasta rikoksesta:

        Rattijuopumus
        Rikoslaki 23 luku 3 §

        1.10.2007 Paikkakunta

        Teonkuvaus:
        Matti Meikäläinen on kuljettanut yöllä henkilöautoa noin 500 metrin matkan keskustassa nautittuaan ennen ajoon lähtöä alkoholia niin, että hänellä on ollut ajon jälkeen 0,27 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa.

        Kirjalliset todisteet:

        1. Mittauspöytäkirja, esitutkintapöytäkirjan liite 1
        todistusteema: Meikäläisen hengitysilman alkoholipitoisuus

        Henkilötodistelu:

        Meikäläinen on esitutkinnassa tunnustanut menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla.

        Syyttäjän muut vaatimukset: Meikäläinen on määrättävä vähintään kahden kuukauden pituiseen ajokieltoon. Hän on ollut väliaikaisessa ajokiellossa 1.10.2007 lukien.

        Seuraamuskannanotto: Meikäläinen on tuomittava sakkorangaistukseen."

        Tuossa siis yksinkertaistettu mahdollisimman simppeli bulkkijuttu. Mutta päättelyähän sekin on. Vähänkään monimutkaisemmissa jutuissa on yritettävä "siivilöidä" esitutkinnassa saadusta tiedosta esiin, että mitä faktisesti on tapahtunut (ei muuten aina ollenkaan helppoa). Samaan aikaan on mietittävä, että minkä lakikirjassa olevan tunnusmerkistön tämä menettely täyttää, ja täyttääkö kaiken mitä tunnusmerkistössä vaaditaan (tahallisuus/tuottamus, teon törkeysarvostelu lievä/tavallinen/törkeä). Lisäksi vielä pohditaan, että ok, olen sitä mieltä, että tämä tyyppi on tehnyt teon, ja teko on pahoinpitely. Mutta onko riittävästi näyttöä, että käräjäoikeudelle ei jää järkevää epäilyä siitä, että näin on tapahtunut?

        >"Oikeusavustajan/asianajajan tehtävänä on ajaa päämiehensä etua."

        Miten tuo käytännössä tapahtuu? Selaamalla lakikirjaa ja etsimällä porsaanreikiä laista?>

        Heh... ei siinä tarvitse mistään porsaanreijistä olla kysymys. Tokihan täytyy aloittaa siitä, että mitä tästä asiasta säädetään. Mitä tästä asiasta on korkein oikeus päättänyt, entä onko hovioikeuskäytäntöä. Ja tärkeintä, että miten tämä kaikki soveltuu nyt minulla käsissä olevaan tapaukseen.

        Laissahan on hyvin abstraktisti kuvattu jotain, sillä tavalla että se olisi yleispätevä mahdollisimman moneen tilanteeseen. Käytännössä kuitenkin on ihmisten toiminnasta kysymys, ja variaatioita on miljoonittain.

        Sopimusriidassa voi olla kysymys siitä, että osapuolet ovat ymmärtäneet jonkin sopimusehdon eri tavalla. Silloin tietysti avustaja perustelee, miksi hänen päämiehensä tulkinta ehdosta on oikea.

        Tai esimerkiksi riita-asia, joka koskee vakuutuskorvausta. Vakuutusyhtiö sanoo, että korvaus on laskettava näin, käyttäen perusteena vahingoittuneen omaisuuden arvon alenemista, tässä laskelma joka osoittaa, että korvauksen oikea määrä on xx euroa. Vakuutuksenottaja taas sanoo, että ei, kun korvaus on laskettava näin, käyttäen perusteena vahingoittuneen omaisuuden korjauskustannusarviota, tässä laskelma joka osoittaa, että korvauksen oikea määrä on yy euroa. Avustajien täytyy sitten perustella, miksi korvauksen määrä pitäisi laskea heidän esittämällään tavalla.

        Hmm. Tulipahan pitkä sepustus. Nyt täytyy palata työasioiden pariin...

        Minkälainen on business juristin työpäivä asianajotoimistossa


      • että ne
        auskultantti kirjoitti:

        Minkälainen on business juristin työpäivä asianajotoimistossa

        businessjuristit on kovasti työn touhussa, eivätkä lue tätä palstaa...niillä kun kytätään laskutettavia tunteja. Meillä valtion palkkalaisilla kun ei tuu yhtään enempää liksaa vaikka tekee 12 tuntia sen tavanomaisen 10 tunnin sijasta (kuten auskultanttina hyvin tiedät), niin kerkee silloin tällöin täälläkin pyöriä :-)


      • mielenkiintonen
        käyttää kirjoitti:

        lakikirjaakin. Riippuu jutusta. Mutta jos noista vaihtoehdoista pitäisi valita, niin kyllä sanoisin, että päättelyä ja argumentointia juristin työ on.

        Esimerkki syyteharkinnasta: Yleisimpien rikosnimikkeiden (rattijuopumus tyyppiesimerkkinä) tunnusmerkistöt osaa ulkoa, joten ei tarvitse tarkistaa isosta kirjasta, että milloin tunnusmerkistö täyttyy.

        Esitutkintapöytäkirjasta katsotaan, että joo, tutkintailmoituksen mukaan poliisipartio Muttilainen-Mattilainen pysäyttänyt auton XXX-111 liikennevalvonnan yhteydessä Keskuskadulla, kuljettaja Matti Meikäläinen puhallutettu klo 23.10, seulonta-alkometri näyttänyt 0,60 promillea. Viety poliisilaitokselle tarkkuusalkometripuhallukseen, klo 23.40 tulos 0,27 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, määrätty väliaikaiseen ajokieltoon.

        Näyttää siis alustavasti rattijuopumukselta. Luetaan epäillyn esitutkintakertomus, käynyt seuraavana päivänä iltapäivällä kuulusteltavana ja kertoo (pääpiirteittäin):
        "Olin ravintolassa kavereiden kanssa, join kolme tuopillista olutta, nauttimisen aloitin klo 20 aikoihin ja lopetin vähän ennen kuin lähdin ravintolasta. Lähdin ajamaan kotiin siinä kello 23.00. En tuntenut oloani humalaiseksi enkä ollenkaan voinut arvata, että menee yli rangaistavan rajan. Ehdin ajaa noin puoli kilometriä ennen kuin poliisit pysähdyttivät. En tehnyt ajovirheitä ja muuta liikennettä oli vähän. Myönnän syyllistyneeni rattijuopumukseen. Tarvitsen ajo-oikeutta työmatkojeni kulkemiseen, joten pyydän mahdollisimman lyhyttä ajokieltoa".

        Sitten syyttäjä katsoo pöytäkirjan liitteenä olevan pöytäkirjan tarkkuusalkometripuhalluksesta, kahden puhalluksen keskiarvo varmuusvähennyksen jälkeen on 0,27 mg alkoholia/litra uloshengitysilmaa.

        Selvä juttu, rattijuopumushan se siinä. Syyttäjä avaa tietokoneensa Sakari-ohjelman, ratkaisee asian klikkaamalla "syyte" ja aloittaa haastehakemuksen kirjoittamisen:

        "Vaadin vastaajalle rangaistusta seuraavasta rikoksesta:

        Rattijuopumus
        Rikoslaki 23 luku 3 §

        1.10.2007 Paikkakunta

        Teonkuvaus:
        Matti Meikäläinen on kuljettanut yöllä henkilöautoa noin 500 metrin matkan keskustassa nautittuaan ennen ajoon lähtöä alkoholia niin, että hänellä on ollut ajon jälkeen 0,27 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa.

        Kirjalliset todisteet:

        1. Mittauspöytäkirja, esitutkintapöytäkirjan liite 1
        todistusteema: Meikäläisen hengitysilman alkoholipitoisuus

        Henkilötodistelu:

        Meikäläinen on esitutkinnassa tunnustanut menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla.

        Syyttäjän muut vaatimukset: Meikäläinen on määrättävä vähintään kahden kuukauden pituiseen ajokieltoon. Hän on ollut väliaikaisessa ajokiellossa 1.10.2007 lukien.

        Seuraamuskannanotto: Meikäläinen on tuomittava sakkorangaistukseen."

        Tuossa siis yksinkertaistettu mahdollisimman simppeli bulkkijuttu. Mutta päättelyähän sekin on. Vähänkään monimutkaisemmissa jutuissa on yritettävä "siivilöidä" esitutkinnassa saadusta tiedosta esiin, että mitä faktisesti on tapahtunut (ei muuten aina ollenkaan helppoa). Samaan aikaan on mietittävä, että minkä lakikirjassa olevan tunnusmerkistön tämä menettely täyttää, ja täyttääkö kaiken mitä tunnusmerkistössä vaaditaan (tahallisuus/tuottamus, teon törkeysarvostelu lievä/tavallinen/törkeä). Lisäksi vielä pohditaan, että ok, olen sitä mieltä, että tämä tyyppi on tehnyt teon, ja teko on pahoinpitely. Mutta onko riittävästi näyttöä, että käräjäoikeudelle ei jää järkevää epäilyä siitä, että näin on tapahtunut?

        >"Oikeusavustajan/asianajajan tehtävänä on ajaa päämiehensä etua."

        Miten tuo käytännössä tapahtuu? Selaamalla lakikirjaa ja etsimällä porsaanreikiä laista?>

        Heh... ei siinä tarvitse mistään porsaanreijistä olla kysymys. Tokihan täytyy aloittaa siitä, että mitä tästä asiasta säädetään. Mitä tästä asiasta on korkein oikeus päättänyt, entä onko hovioikeuskäytäntöä. Ja tärkeintä, että miten tämä kaikki soveltuu nyt minulla käsissä olevaan tapaukseen.

        Laissahan on hyvin abstraktisti kuvattu jotain, sillä tavalla että se olisi yleispätevä mahdollisimman moneen tilanteeseen. Käytännössä kuitenkin on ihmisten toiminnasta kysymys, ja variaatioita on miljoonittain.

        Sopimusriidassa voi olla kysymys siitä, että osapuolet ovat ymmärtäneet jonkin sopimusehdon eri tavalla. Silloin tietysti avustaja perustelee, miksi hänen päämiehensä tulkinta ehdosta on oikea.

        Tai esimerkiksi riita-asia, joka koskee vakuutuskorvausta. Vakuutusyhtiö sanoo, että korvaus on laskettava näin, käyttäen perusteena vahingoittuneen omaisuuden arvon alenemista, tässä laskelma joka osoittaa, että korvauksen oikea määrä on xx euroa. Vakuutuksenottaja taas sanoo, että ei, kun korvaus on laskettava näin, käyttäen perusteena vahingoittuneen omaisuuden korjauskustannusarviota, tässä laskelma joka osoittaa, että korvauksen oikea määrä on yy euroa. Avustajien täytyy sitten perustella, miksi korvauksen määrä pitäisi laskea heidän esittämällään tavalla.

        Hmm. Tulipahan pitkä sepustus. Nyt täytyy palata työasioiden pariin...

        vastaus. taidan itsekin kääntyä oikiksen puoleen.


      • mietiskelin vain..

        Voiko ON/OTM tehdä tilintakastajan töitä? Mitä tällaisia oikeussalin ulkopuolisia työmahdollisuuksia on?

        Hain Helsingin oikikseen viime keväänä, mutten oikein tiennyt mitä työtä haluaisin sieltä valmistuttuani tehdä (jahka ensin selviän pääsykokeista ;).


    • hei

      onko asianajajien työ samanlaista niinkuin elokuvissa? :P sori tyhmä kysymys

    • 7+8

      Ei Suomessa. Yhdysvalloissa systeemi on erilainen. Mene käräjäoikeuteen seuraamaan istuntoa.

    • Business is business

      Businessjuristin päivä on pitkälti kirjoittamista. Laaditaan erilaisia asiakirjoja: sopimuksia, valituksia, kannanottoja, artikkeleita, kirjelmiä. Nuoremmat juristit kirjoittaa enemmän ja tekee sitä paperituotantoa, vanhemmat hoitavat yhteydenpitoa asiakkaisiin, markkinoivat, luennoivat, istuvat sisäisissä ja ulkoisissa neuvotteluissa ja palavereissa. Lisäksi todella monet juristit tekevät jonkinlaista järjestötoimintaa, mitä monesti saa tehdä työajalla. Juristin on myös pakko kouluttautua jatkuvasti, erilaisia seminaareja on vuoden aikana useita ja uusiin lakeihin, oikeuskirjallisuuteen, tuomioistuinten ratkaisukäytäntöön jne on perhehdyttävä koko ajan.

      Laskutusta seurataan, mutta työpäivät ovat tehokkaalle ihmiselle keskimäärin 8-9-tuntisia. Asianajoala on menossa selvästi humaanimpaan suuntaan: naisistumisen myötä perhevapaita ymmärretään ja kunnioitetaan ihmisten vapaa-aikaa. Liikejuridiikka on kuitenkin ehdottomasti se rankin ja vaativin sektori. Tosin sitten saa todella katsoa, mihin itsestä oikeastaan on ja työskennellä saa erinomaisen älykkäiden ja motivoituneiden ihmisten kanssa.

      Kirjoittamista ja lukemista on paljon ja täytyy pystyä analysoimaan ja argumentoimaan sekä tietysti tuntea asiakkaan liiketoiminta. Vaativaa työtä, edellyttää lahjakkuutta ja kovaa paineensietokykyä. Liksat ovat kohdillaan ja jos nyt saa sanoa, on tää vaan aika glamööriä. Maailman paras duuni.

    • Hurri

      Siis miten paljon liksaa juristi saa keskimäärin?

    • lukenut

      Liksaa tulee oikeustieteen maisterilla vähintään 4000 kk jos on järkevä ja pääsee hyviin töihin mutta puolet lakimiehistä saa yli 5500 kk palkkaa ja puolet alle huippu palkka on kolmen sadan yli heitolla vaihdellen 20000 kk mutta se vaatii työ kokemusta ja hyvää kouluttautumista.

      • eihyvatulo

        Valtiolla esim. verovirastossa oikeustieteen maisterin bruttopalkka on vajaat 1900€/kk. Myös useampi liitto tarjoaa juristeille työpaikkoja noin 2000€/kk brutto.

        Itsenäisesti y-tunnuksella toimiva lakimies ei ansaitse edes puolta siitä ansiopalkasta, jota ansaitsee duunari. Yrittäjien yel -maksut on jo lähes 24% lisäksi normaali vero. Lisäksi pakolliset valvonta-, vakuutus- ja liittomaksut, joista tulee yli 1000€ per vuosi lisäksi.

        Vakuutukset eivät kata oikeudenkäyntimaksuja, jos niitä ei saa perityksi myöhemmin päämiehiltä.

        Useammassa asianajo- tai lakiasiaintoimistossa toimitaan "palkkatyössä" y-tunnuksella. Eli laskutetusta tunnista saa pitää yleensä 45€, mutta myöhemmin saatu palkkio jutusta ei vastaa todellista siihen käytettyä aikaa!

        Kirvesmiehenä rakennushommissa ansaitsee enemmän!


      • ei_kultakaivosta

        Kannattaisi sitäkin miettiä, ettei juttuja ole nykyään riittävästi tarjolla.


      • supersesse

        VR:n junan korjaaja, joka myös valtion työ. Tienaa bruttona 2000€ hujakoilla ilman lisiä. Ja tämäkin aloittelijalla ja pahnan pohjinmaisella. Enpä usko että valtio noin korkeasti koulutetulle maksaa samoja palkkoja. Kateellisten panetteluja. Minä korjaan niitä junia:D


    • Messenius

      Lakimies kyselee, paljonko pesissä on fyffee vai onko turskaa.

    • case_per_day

      Toimistolla on punkka, jossa nukkua. Ei hyvä homma perheelliselle !
      Lakialalla (businesspuoli,commercial, accounting) ei perustyöpäivä riitä, jos meinaat edetä uralla. Tai jäät paikoillesi polkemaan.
      Senior Partner nakittaa (delegoi) tehokkaasti caset juuri sinulle :)
      https://www.youtube.com/watch?v=Auj81KaTplk

    • tavallinenihminen-

      Huijaa rahaa ihmisiltä. Saatanan kusipää...

      • Huomautan_vain

        Sitä kutsutaan markkinataloudessa liiketoiminnaksi, ja sillä on tarkoitus tulla toimeen.


    • Tällä alalla työpäivät aloitetaan yleensä tasoittavilla drinksuilla ja heräämistä jatketaan hyvässä seurassa yltäkylläisellä brunssilla. Minä olen poikkeuksellisen askeettinen ja aloitan päiväni yleensä vahvalla kupillisella kahvia, kunhan vain saan sormeni irti sihteerini takamuksesta. Sen jälkeen onkin aika lähteä toimistolle, eli olohuoneen puolelle.

      Käsittelen yleensä ensitöikseni ryhmäkannelobbaukset, niissä se iso raha liikkuu. Sitten täytän online-lottokupongin, koska minäkin elättelen toiveita rahan hankkimisesta laillisesti ja rehellisesti puhtaana käteen.

      Seuraavaksi lähetän korvausvaatimusasiakkaille lohduttavia sähköposteja ja lupaan heille ruhtinaallisen korvaussumman, kunhan vain pysyvät kärsivällisesti asiakkainani ja maksavat vaatimattomat välilaskut ajallaan.

      Yleensä puolen päivän aikoihin alkaa krapula alustavasti vaivata, joten tilanne on otollinen perunkirjoituksille. Kuolinpesän osakkaat saavat minusta osaaottavan vaikutelman kun hikoilen ja tutisen kirjatessani ukkovainaan maallista omaisuutta ylös ja luon omaisiin välilllä verestävän katseen.

      Iltapäivällä kankkunen iskee aina täydellä voimalla, mikä sopii erinomaisesti huoltajuusriitoihin, etenkin jos sossuämmät ovat neuvotteluissa mukana. Edustinpa kumpaa osapuolta tahansa, kärsimykseni on silminnähtävää. Joskus neuvottelu on taktisesta syystä aiheellista keskeyttää. Tällöin minun ei yleensä tarvitse edes teeskennellä, että pumpusta ottaa pahasti ja tauko olisi paikallaan.

      Raskaan iltapäivän jälkeen on aika kehua työntekijöitä, jotka ovat aikeissa vaihtaa työpaikkaa ja haukkua ne, jotka eivät saa töitä muualta. Näin pidetään yllä tietynlaista alistumisen ja kunnianhimon yhdessä pysymätöntä rinnakkaiseloa toimiston mikrokosmoksessa.

      Päivittäisen palautteenjaon jälkeen on aika verkostoitua.

      Lakitoimiston asiakkaista suurin osa on kokenut jonkinlaisen suhteen rikkoutumisen taikka menetyksen. Rikkoutuneet suhteet voivat liittyä niin liike-, työ-, kuin perhe-elämäänkin. Menetyksiä puolestaan tapahtuu niin henkisesti, fyysisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin. Osaan yllä mainituista voi yrittää hakea hyvitystä oikeudellisin keinoin.

      Suhteen rikkoutuminen ja menettäminen katkeroittaa ihmisen helposti ja missäpä katkerat ihmiset viettäisivät aikaansa kuin anniskelupaikoissa.

      Siirrän siis praktiikkani hyvissä ajoin, jopa ennen happy hour:ia, paikalliseen kaljabaariin. Yleensä jo pienen small talkin jälkeen voi aistia asiakaspotentiaalia. Ilta menee yleensä käyntikorttia ja ympäripyöreitä neuvoja jakaessa.

      Potentiaaliset asiakkaat on syytä erottaa kaljapummeista jo alkuillasta. Loppuilta kannattaa varata jatkopaikan valitsemiseen ja yhteystietojen vaihtamiseen.

      Juomien tarjoaminen potentiaalisille asiakkaille ei kannata, et voi ostaa luottamusta. Tarjoamisen sijaan annan heidän ostaa juomat itselleni. Mikäli näin tapahtuu, olen tehnyt vaikutuksen ja ilta saattaa poikia mehevän vasikan.

      Ryyppääminen pitkin kaupunkia ei ole mitään hupia vaan käy ihan työstä.

      Kaikkeni antaneena kellahdan sängylleni ja lepään hetken, kunnes sihteeri muhkeine takamuksineen herättää minut horroksestani jälleen seuraavana aamuna.

    • ruusuinen_maailma

      Vastedes eräs lakiasiaintoimisto mainosti fb -sse, ettei ryhmäkanteita ole vielä tehty Suomessa ja Sä jo väität niitä tekevänsä päivittäin!?!?

      • asfsaasasasfsf

        Hehehe älä ole idiootti.


      • Kirjoitin kylläkin, että käsittelen ryhmäkannelobbaukset heti aamusta. En siis tee varsinaisia ryhmäkanteita, puhun vain niiden puolesta.


    • ruleoflaw643568

      LAKIMIEHILLE:

      Jotain asiaakin.

      YLE ja uutislehdet ja muutkin kahjot (matkustus, lääkärit, poliisi jne) tekevät jo suoraan lainvastaista toimintaa.

      Ihmetyttää lakimiesten typeryys kun eivät haasta näitä oikeuteen lakien rikkomisesta ja hankkia todella suuria vanhinginkorvauksia ja lakimiespalkkioita itselleen ja rikastua kohtuu helposti ja laillisesti.

      Petosten ja rikollisuuden taso on jo merkittävää monilla tasoilla ja rauhanteko ookeusjutuilla pitäisi olla kohtuu helppoa.

    • rakka-kunta

      KAIKKEIN PAHIN ON SE, ETTÄ SUOMI LÄHETTÄÄ IHMISIÄ KUOLEMAAN EIKÄ KUKAAN ESTÄ EIKÄ AUTA NÄITÄ TURVATTOMIA JA UHAN ALAISIA JA SIITÄ EI SAA EDES KUNNON KORVAUSTA JA NÄMÄ IHMISET KUOLEE!!!!!!

    • wernerskaliini

      Kopiokone ahkerassa käytössä veloitus kopiolta 2 euroa, näpsäkkä sihteeri hoitelee kaikenklaiset hommat toimistossa.

    • advokaati

      no niin. Toimistolla istuksin jykevän tammipöydän takana nahkatuolissa. Otan pientä troppia (remy martin VSOP ) ja tupruttelen sikaria. Kuuluu rutiineihin näin päivisin lounaan jälkeen. Pieniä paheita pitää olla. Aamupäivällä pari yritysasiakasta oli käynnillä. Jutusteltiin niitä näitä. Sopimuspaperien pienet präntit tarvitsee edelleen justeerausta. Ai niin. Tuntilaskutushintani on 350 euroa tunnissa. Se on ihan linjassa homman vaativuuteen nähden.

      • x1_714285714285

        Hauskinta on, että 350 euroa on aikuisten oikeasti halpa hinta "tammipöydän takana istuvalle" eli osakastason asianajajalle. Kaukana totuudesta.


    • ex-kelmuttaja

      Olin vähän aikaa töissä espalla M&A -puolella, mutta muutin sittemmin paremman tuntipalkan perässä tänne Bangladeshiin Applen-tehtaalla kokoamaan iPhoneja. Tein espalla yleensä yhden työpäivän viikossa, joka kesti maanantai-aamusta lauantai-iltaan. Tänä aikana tein laskutettavaa työtä asiakkaalle 100 000 eurolla kuukaudessa , jonka turvin osakas hankki linnan Ranskasta ja kolme Ferraria vuodessa. Itse asuin Kalliossa opiskelijasolussa ja söin hyvinä aikoina tonnikalaa ja makaronia ja huonoina aikoina kynsiäni.

      • Uotisen_Jorma

        Ei huono!


    • Anonyymi
    • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisan uupuvat päivitykset ja tuoreet rikosepäilyt

      Mikäs kun Maisa ei ole viikkoihin päivittänyt instaa ja nyt ollaan lehdissä tälläisistä.. 👀 https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/010c6594-780f-4
      Kotimaiset julkkisjuorut
      207
      16380
    2. Ikea palkkaa pakolaisia hienoa!

      Huonekalujätti Ikea aikoo tarjota Suomessa työpestin noin 70 pakolaiselle kolmen seuraavan vuoden aikana, yhtiö kertoo tiedotteessaan. – Pakolaiset o
      Maailman menoa
      335
      5861