Sanokaapas lesbot, että viestittekö millään tavalla ulkonäöllänne suuntautumistanne? Minkä näköisistä naisista pidätte? Miten yleensä suhtaudutte ulkonäköön? Entä hiukset? Tykkäättekö pitkistä vai lyhyistä vai onko väliä?
hiuksista ja ulkonäöstä
minäminä
383526
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
enpä ole ajatellut viestinkö ulkonäölläni mitään, pukeudun vaatteisiin, joissa viihdyn ja tunnen oloni kotoisaksi. jotkut ovat kyllä sanoneet että olen hyvinkin "lesbon näköinen" mitä se nyt sitten tarkoittaakin. pidän naisista, jotka huolehtivat itsestään, se näkyy kyllä aika hyvin ulkonäöstäkin, hiukset voi olla pitkät tai lyhyet. itselläni on lyhyet. ei ole olemassa mitään erityistä tyyppiä, mistä pitäisin. kun ihastun, niin kyllä silloin ihastun ihmiseen kokonaisuutena, mutta kyllä ulkonäkökin vähän vaikuttaa.
Kyllä tuo hius-ja ulkonäköasia on varmastikin tyyppikysymys..
Itse pidän selkeän poikamaisista naisista, mutta en "jätkistä" kuitenkaan.
Hiusmalli tulee siinä sitten hiuslaadun ja ihmistyypin mukaan. Vaikea kuvailla edes, mistä tarkalleen pitää, kun on niin monta vaihtoehtoa.
Olen nimittäin nykyään huomannut, että poikamaisella naisella voi olla vähän pidemmätkin hiukset, ei tietenkään mikään perinteinen missikampaus:D
Ennen kuvittelin, että poikamaisen naisen hiukset ovat aina tositosi lyhyet. Heh, olinpas sokea näkemyksiltäni..
Kiinnitän siis naisen tyyliin eniten huomiota siistin ulkonäön lisäksi.
Itse olen sitten tällainen naisellisen poikamainen farkkufani. Toki monen muunkin tyyppiset vaatteet sopisivat minulle, mutta olen aika laiska sovittelemaan ja etsimään vaatteita.
Hiukseni ovat tätä nykyä pidemmät kuin ennen. Ole ollut välillä sentin klanipääkin, mutta ei sekään oikein pukenut minua.
Miten suhtaudun ulkonäköön?
Ulkonäkö on tärkeä osa ihmisen kokonaisuutta. Huoliteltuina olemme ilo toistemme silmälle ja näin myös kunnioitamme kanssaihmisiämme.
Ensivaikutelmaan ulkonäkö vaikuttaa ehkä eniten.
Itse en harrasta "resupekkoja", sori vaan kaikki keittiösaksilla tukkansa leikkaavat kirpparifanit:)
Älkää ampuko!!:D
kyllä kirppikseltäkin saa ihan siistejä vaatteita. itse ostan lähes kaikki vaatteeni kirpparilta, mutta en todellakaan ole resupekka.
Olet oikeassa ja ajattelinkin jo asiaa, kun tuota viestiäni kirjoitin.
Mutta ymmärsit ehkä mitä tarkoitin:D
En ymmärrä, mitä tarkoitit, kun sanoit ettet harrasta tietyn näköisiä ihmisiä. Voisitko selittää?
Minä en ole lesbon näköinen. Olen aina pitänyt huolta ulkonäöstäni. Olen toisten mielestä kaunis. Pidän painoni kurissa, värjään hiuksiani, käytän meikkiä, pukeudun siististi.
Olen huomannut myös, että pidän kaikennäköisistä naisista. Eri ihmisissä näkee eri asioita, ja ihastuu sitten niihin, tai ei ihastu. Ne ihastuttavat puolet ihmisessä eivät liity välttämättä ulkonäköön.
Onkin se, että mikä naisessa kiinnostaa ja mikä ei.
Minua ei tosiaankaan kiinnosta kaikki naiset.
Tuosta ulkonäöstä on täällä puhuttu nyt niin paljon, että kohta minustakin saa pinnallisen ihmisen kuvan, jota en suinkaan ole - kaikkea muuta.
Sanoin, ettei minua kiinnosta "resupekka" kirpparifanit, jotka leikkaavat keittiösaksilla tukkansa:)
Tämä on valitettavasti totta, vaikka yritin olla vähän vitsikäs tätä kirjoittaessani.:D
Jos nainen kulkee ryppyisissä ja yhteensopimattomissa vaatteissa ja on tyylitön ja tukka hapsottaa miten sattuu, niin en millään kiinnostu hänestä, vaikka hän sitten olisi sisältä kuinka kultaa ja timantteja hyvänsä.
En varmaan jaksaisi tutustua häneen, jotta löytäisin hänen aarrelähteisiinsä asti:)
Ja usein juuri tämä "resupekka" -tyyppi on vielä ilmeeltään neutraali ja taipuvainen ajatteluun; olen mitä olen, en muutu, ota tai jätä!
Huh-huh. Ei ole minun tyyppiäni.
Ja sitten ovat nämä naiselliset heteronaisen näköiset naiset, joilla on kilo pakkelia, tekoripsiä ja -kynsiä. Niillekin joudun sanomaan, kiitos ei.
Ne eivät vain sytytä minua. Joku käyttää rumasti tuosta naistyypistä myös kuvausta kanamainen, mutta itse en sano näin, koska se kuulostaa niin halventavalta. Kukin olkoot niin kuin on. Minun ei tarvitse pitää kaikista. Ja huh, jos pitäisin kaikista - enhän ehtisi töihinkään ollenkaan:)
Eli nainen, joka on tyyppiäni, on erittäin karkeasti eriteltynä poikamaisen naisellinen, roteva ja yli 165 cm, eloisa, iloinen ja ulospäinsuuntautunut. Hänen tyylissään on jotain sellaista, joka saa minut katsomaan häntä vaikkapa koko illan..
Okei, okei....tämä oli nyt vain tällainen yleistys. Joka tauksessa nainen ei saa olla tylsä ja mitäänsanomaton keskinkertaisuus.
Mieluummin vähän hullukin kuin tylsä:)
Olen esteetikko, joka nauttii kaikesta kauniista.
Kun rakastan naista, niin rakastan myös katsella häntä ja hänen eleitään, tyyliään. Haluan kuunnella hänen äänensä sointia. Kaiken tämän on miellytettävä minua.
No joo, tällaisen naisenhan olenkin jo löytänyt....
Minusta tuollainen keittiösaksilla hiuksensa leikkaava resupekka kirpparifani on jo ajatuksenakin aika kiva. Ja epäsiistit, ryppyiset vaatteet, hapsottavat hiukset... mikäs sen hauskempaa. Vaatii varmaan rohkeutta esiintyä sellaisena kuin on. Olen itse tosi epävarma ulkonäköni suhteen ja siksiköhän vastakohta kiinnostaa? Voihan se kyllä olla ettei sitä sitten pitemmän päälle jaksaisi kuitenkaan katsella hyvin epäsiistiä ihmistä.
Ja nk. heteromaisen näköiset meikkaavat naiset kiinnostavat minua myös ehkä siksi, että pidän itsekin kaikesta naisellisesta, tekoripsistä, tekokynsistä ym. vaikka en niitä itse käytäkään. En ymmärrä, mitä tarkoitat kanamaisella? Voisitkohan selittää senkin?
Itse en ehkä sittenkään pitäisi sellaisesta ihan tavallisesta pyylevästä keski-ikäisestä kunnon rouvasihmisestä. Selluliitti... miten siitä pääsee eroon? En ehkä jaksaisi kiinnostua perheellisestä naisesta, jolla on mies ja monta lasta, ellei hän sitten sattuisi olemaan poikkeuksellisen hyvän näköinen tai muuten jotenkin erikoinen. Ehkä sitä ei kiinnostu sellaisesta ihmisestä, joka ei ole itsekään kiinnostunut itsestään?
Kenkien pitää olla sellaiset, että niillä voi kävellä, mutta ei kuitenkaan ikinä lenkkarit (tai tuulipuku) muualla kuin lenkkeillessä!
En myöskään oikein pidä hyvin kiharasta permanentista lyhyissä hiuksissa, enkä silmälasien käyttämisestä yhdessä näyttävien korvakorujen kanssa; suosittelen piilolinssien hankkimista. Muutenkin on kivempaa katsella ihmisiä silmiin, jos silmiä ei tarvitse katsella lasien läpi.
Jyrkkä ei myös räikeästi ylimeikatuille vanhemmille naisille.
Tupakointi julkisella paikalla näyttää myös pahalta.
Likaiset rikkinäiset sukat inhottavat, samoin pesemättömät hiukset ja likaiset kynnenaluset. Ja kaikkein pahinta: pesemättömät hampaat!!!
Täysin tavanomainen iänikuiseen collegeen tai t-paitaan ja farkkuihin ainaisesti pukeutuva nainen on myös ihan out, ellei hänessä ole muuta kiinnostavaa, esim. koruja tms. Tatuoinneista en taas ole koskaan oikein pitänyt, mikä lie syynä.
Ja sellainen nainen ei myöskään kiinnosta, joka ei ymmärrä itse kiinnostua toisista naisista, vaan katselee pelkästään miehiä. Tällaiset naiset pitävät toisia naisia kilpailijoinaan ja saattavat antaa jopa vääriä neuvoja ystävilleen vaate-, meikki-, hius- ym. asioissa.
Ajatus pitsiseen yöpaitaan pukeutuneesta naisesta saa minut pelkästään ahdistuneeksi.
Itsetehdyt persoonalliset vaatteet ovat aina mielenkiintoa herättäviä ja siinä suhteessa mielestäni parempia kuin kaupasta ostetut!
Minä taas en ole löytänyt ketään, mutta se ei minua haittaa, sillä on ihan mukava, että osaa tyytyä vähempäänkin. Enkä ihan totta jaksaisi joka päivä yrittää viehättää ketään nirppanokkaista naista... parempi olla vaan ihan yksin. Saa olla sen näköinen kuin on, sellaisissa vaatteissa kuin haluaa.
Olisihan se kauheaa jos se olisi totta mitä monet heterot meistä ajattelevat; että kuolaamme kaikkien naisten perään. (hyi miten rumasti sanottu, mutta näin jotkut ajattelevat)
siltä että meistä ei ainakaan paria tulisi!=D minulla ei muita kenkiä olekaan kuin lenkkareita ja tennareita ja pukeutumiseni on hyvin urheilullista(=aika usein t-paita, farkut,verkkarit, jopa tuulihousut)no, useimmiten kuitenkin ne farkut.
itse en niinkään katso minkälaiset ja minkämerkkiset vaatteet ovat, kunhan ovat siistit, puhtaat ja sopivat kantajalleen. tietysti pidän urheilullisesta pukeutumisesta muillakin, mutta myös naisellisesta,(ei kuitenkaan liian, siis juuri nämä tekokynnet ja kauheat sotamaalaukset, ym.)
En minä ainakaan jaksa uskoa, että ihmiset ajattelisivat yleisesti näin. En ainakaan itse ole koskaan kuullut mistään tällaisesta. Tosin enpä ole asiasta koskaan kenenkään kanssa jutellutkaan. Pitääpä kysellä, mitä ystäväni asiasta ajattelevat...
Ei varmaan tulisi paria sinun eikä kenenkään toisenkaan kanssa.
Tuli yhtäkkiä halu laittaa kauhea sotamaalaus ja lähteä seikkailemaan jonnekin... voihan sitä kyllä meikata itsensä ihan itseäänkin varten ja ihastella sitten peilistä omaa kuvaansa. Maalaankin huuleni ihan punaisiksi. Kuuntelen musiikkia ja olen tyytyväinen itseeni. Ketä minä enää muuta tähän tarvitsisinkaan. Tänään on minun narsistinen päiväni. Sitä ei voi pilata kukaan.
..nainen ei siis ole minun käyttämääni kieltä, koska se on halventava ilmaisu..
Mutta luulen, että kanamaisella tarkoitetaan kikattavaa, meikeistä ja laihareista touhottavaa naista, jonka kikatus yltyy äärimmilleen, kun joku mielenkiintoinen "tyyppi" saapuu paikalle.
Ehkäpä kanamaisen naisen maailman täyttävät, kumman kaa mää olisin -ajatukset, meikkitrendit ja se mitä peili tänään kertoo, onko kajal varmasti silmiä korostavasti ja onko ripset sopivan paakkuuntuneet - ei liiaksi.
Kääääääk......., ei jaksa, ei jaksa tollasta misua:D
Ps. Naisessa pitää olla "jytinää".......!!:D
Jostain syystä kiinnitän huomiota selkeästi naisen näköisiin naisiin, joskaan en kuitenkaan aivan yltiönaisellisiin ;) Esimerkiksi korkokengät ja kirkas huulipuna vierastuttavat itseäni, eli en usko että voisin itse käyttää kumpaakaan. Naisellisuus eleissä ja ulkonäössä, vaikkapa yhdistettynä reisitaskuhousuihin on *vau*. Ei kai hiusten pituus niin merkitse, se on se muu eleiden käyttö.
...on tyylini.
Löysähköt housut ja paidat. Eli pukeudun sitten kait, kuin äijät. Joskus kumminkin tulee sellainen fiilis että täytyy laittaa jotain fiinimpää päälle, jolloin valikoin muotojani korostavia vaatteita.
En kylläkään meikkaa.
Silmilläni haeskelen yleensä naisellisia naisia. Mutta en kovin ehostettuja sellaisia. Luonnon kauniita.
Ja silmät kertovat minulle kaiken!!
Hiusten pituudella ei ole mitään väliä.
Yhdyn aiempiin keskusteluihin toteamalla:
Eleet ja käytös etc. tekevät enemmänkin, kuin ulkonäölliset seikat.
Lopetan tähän. :)
..pitää olla että katsoo toisen kerran.
itselläni se katse kohdistuu sinne, missä on vastinetta adjektiiveille sporttinen, pörröpää, vauhdikas, söpö, rento ja jollain tavalla yksilöllinen.
juu, kuvailisin itseäni myös juuri näillä sanoilla.
hiukset on siis kivoimmat ei pitkinä eikä aivan lyhyinä, vaan sellasina "sekotettavina".
kyllä mä suhtaudun ulkonäkööni ajatuksella, valitsen kanssa sen farkut rento t-paita ja tosiaan niitä hiuksia voi aina sörkkiä tovin jos toisenki... vaikka tuskin kukaan muu sitä huomaa, samalta ne luultavasti näyttää vaikka kuinka asettelis suortuvia eri kulmiin eri kohtiin, se pörröhomma siinä kuitenki on tuloksena:) pääasia että itse ainaki luulee niiden olevan jotenki tosi makeesti:)
meikkiä en käytä en sitte millään.
monenlaisista naisista. :) Ulkonäöllä ja koko olemuksella tietysti on kaiken muun ohella merkitystä. Kokonaisuus ratkaisee..
Mielellään tyttö/nainen olisi suunnilleen samaa kokoluokkaa kuin minä, eli pituus ja paino mieluiten lähellä omiani. Itse olen kuitenkin aika pitkä, joten en voi välttyä ihastumasta itseäni lyhyempiin naisiin. ;)
Toinen aika tärkeä juttu ulkoisessa olemuksessa on siisteys ja muutenkin hygienia. En tarkoita, että kaiken pitäisi olla viimeisen päälle ja jokainen käsikarva ajeltu, sellainen enemmän ahdistaa. Mutta yleensäkin siisti ja tasapainoinen vaikutelma on hyvä asia..
Hiukset saavat olla pitkät tai lyhyet, ehkä kuitenkin lyhythiuksisiin ihastun useammin. Syynä varmasti ainakin jossain alitajunnassa se, että pitkähiuksiset ovat niin usein heteroita. Onhan lyhythiuksisistakin naisista luultavasti suurin osa, mutta joku stereotypia kai on pinttynyt voimakkaasti päähän..
Kokonaisuutena ehkä sellainen naisellisen ja poikamaisen sekoitus vetoaa muhun eniten. Ja sellaisiahan on oikeastaan lesbobileet pullollaan.
Itse olen enemmän naisellinen kuin poikamainen, mutta olen huomannut "lähestyväni" koko ajan sitä stereotyyppistä lesbo-lookia.. Hiukset ovat kyllä aina olleet pitkät tai puolipitkät, mutta olen harkinnut niiden lyhentämistä ihan kunnolla. :) Meikkaan yleensä vähän (meikkivoide, ripsiväri, luomiväri) kun lähden baariin tai johonkin muualle "viihteelle". Jossain kaupassa voin kuitenkin kyllä hyvin käydä ilman meikkiä ja verkkareissa. Samoin töihin/kouluun ilman meikkiä (miksi joka aamu jaksaisi vaivautua?). Pukeutumisella en ainakaan tietoisesti yritä seksuaalisuuttani viestittää kenellekään. Pukeudun aika paljon voimakkaisiin/tummiin väreihin ja hiuksetkin ovat tummanpunaiset, tummanruskeat tai mustat. Tällä hetkellä mustat.
Ikäväkseni täytyy sanoa, että itse en todellakaan viestitä ulkonäölläni lesbouttani. Vaikka en yleensä meikkaa ja tykkään rennoista ja ns. mukavista vaatteista, olen kuulemma heteron oloinen. Ilmeisesti siihen vaikuttaa hyvinkin paljon (ulkonäköä enemmän) käyttäytyminen, joka omalla kohdallani on "tyttömäistä".
Hiusten tulee ehdottomasti olla lyhyet, niin itselläni kuin vastapuolellakin. Ne nyt vaan on..kivat. Pidän poikamaisista naisista, enkä kyllä voisi kuvitella seurustelevani todellisen femme-tyypin edustajan kanssa. Muutoin ulkonäkövaatimukseni rajoittuvat yleiseen siisteyteen ja jonkinlaiseen tyylitajuun ja -uskollisuuteen, sillä moni kakku päältä kaunis. :)
Itselleni sillä ei ole mitään väliä miltä toinen näyttää, jos hän vain "kolahtaa". Hiusten pituudella, silmälaseilla, pituudella/painolla, pukeutumistyylillä, iällä jne. ei ole vaikutusta kiinnostunko ihmisestä vai en. Totta kai kaikessa tulee äärilaidat vastaan, mutta mielestäni se vain on niin pinnallista tuijottaa sitä ulkokuorta. Se mihin ihmisessä ensimmäiseksi kiinnitän huomiota on luonne, eikä mikään ulkoinen seikka.
Lukiessani joitain juttuja, tuli tunne etten edes haluaisi tutustua tuollaisiin ihmisiin, jotka asettavat elämääkin suuremmat määräykset sille, minkälainen toisen tulisi olla/ miltä hänen tulisi näyttää.
Jo pelkästään se, että silmälasitkin voivat olla rasite on mielestäni käsittämätöntä? Itselläni sellaisia ei ole, mutta ei tulisi pieneen mieleenkään valita/olla valitsematta ihmistä moisen seikan perusteella.
Anteeksi nyt vaan, mutta en voi ymmärtää tuollaisia ihmisiä?!?!
Tosin kyllä ulkonäkö minulle jonkin verran merkitsee mutta ei se ole ihmisessä pääasia.
Kyllä ulkonäkö merkitsee, se vaan on tosiasia. Mutta pääasia se ei todellakaan ole loppujen lopuksi. Aluksi kuitenkin ulkonäkö melkein pelkästään on se, johon voi kiinnittää huomiota. Ja jos kiinnostuu tietynnäköisistä tyypeistä, niin se on vain osa kaikkea. Joihinkin ihastuu ulkokuoren perusteella, joihinkin taas tutustuu ensin ja ihastuu sitten, riippumatta ulkonäöstä.
"Se mihin ihmisessä ensimmäiseksi kiinnitän huomiota on luonne, eikä mikään ulkoinen seikka:"
Nyt on ihan pakko sanoo, että vähän mahdotonta on nähdä ensivaikutelmassa luonne. Kyllä se vaan on ulkoinen olemus, jonka ensin näkee, vaikka mitä muuta väitetään..
Tämä on tosiasiaa, ei mitään pinnallisuutta:D
Ja saahan meillä kaikilla olla omat mieltymyksemme. Mikäs me olemme toisten mieltymyksiä mollaamaan...?;)
Minäkin pidän seksikkään näköisistä naisista;)
Jos ihmiseen pääsee/joutuu tutustumaan ensin ja vasta sitten ihastuu, niin ulkonäkö voikin jäädä vähemmälle huomiolla.
Olen myös kokenut, että ihminen eri tilanteissa näyttäytyy aivan erilaiselta.
Tavallisesta pulliaisesta voikin äkkiä tulla, ah, satujen prinsessa!
minäkin ajattelen, ulkonäkö tai persoonallisuus tilanteesta riippuen voi olla magneetti, joka kiinnittää huomion. Ensimmäisen naisystäväni ohi olisin kävellyt ilman muuta - tai tietenkin olisin rupatellut hänen kanssaan mielelläni, mainio ihminen - ellei tilanne olisi ollut sellainen, että hän sattui rakastumaan. Ja minä halusin kokeilla (älkää nyt suuttuko ilmaisusta, näin se oli). Alkujarrutuksen jälkeen aloin arvostaa, pitää ja rakastaa. Lopulta jokainen pikku piirrekin näytti kauniilta ja ainutlaatuiselta.
Jokaisella taitaa kuitenkin olla omat mieltymykset myös ulkoisen olemuksen suhteen, vaikka muuta väittäisi. Ei siinä varmasti voi olla mitään pahaa. Tiedän kyllä ne naistyypit, jotka huomaan kadulla, kuvissa, töissä jne, mutta en taatusti oikopäätä ihastuile. Lepuutan silmiäni, verratonta, että heitä on! Siinäkin on jonkin verran perää, että sisäinen heijastuu ulos, jotain arvoistamme ja mahdollisuuksistamme me viestimme joko tarkoituksella tai tahattomasti muillekin.
En juurikaan tunne muita lesboja, jo siitäkin syystä huomaan yleensä "ulkoisen" ensiksi. Luen tuohon ulkoiseen myös katseet, eleet, liikehdinnän, asennoitumisen keskustelukumppaniin. Onneksi makuja on monenlaisia, ei kannata luoda kategorioita.
Minä en ainakaan ole ketään valitsemassakaan. En aio tulla enää tälle palstalle kirjoittelemaan, joten ei ole vaaraa siitä, että joutuisit tutustumaan minuun. Minä pelkään kaikkia lesboja, en halua tavata heitä, enkä jutella heidän kanssaan, enkä siihen pystykään. Minulta ei tarvitse pyydellä anteeksi, eikä minua tarvitsekaan yrittää ymmärtää. Olen täysin epänormaali ihminen, enkä kuulu tälle palstalle.
Siinä ihmiset ovatkin erilaisia, että jotkut ihastuvat toisiinsa heti ensisilmäyksellä. Henkilökohtaisesti taas en tunne mitään naisia kohtaan, ellen ensin tunne heitä. ..Olivat he sitten minkä näköisiä tahansa. Niin kuin joku osuvasti täällä ilmaisi, että ensimmäiseksihän sitä kiinnitetään huomiota ulkokuoreen, niin tokihan se niin on. MUTTA omalla kohdallani en ole (ainakaan vielä tähän päivään mennessä) ihastunut ihmiseen hänen hiustensa/kasvojensa/ruumiin rakeenteensa takia.
Ja totta kai ulkokuorella on sen verran merkitystä, että sen pitää miellyttää omaa silmää. Mutta kun tehdään tarkat listat siitä miltä toisen tulisi näyttää ja mitä hän saa tehdä/mitä ei, menee se mielestäni jo liiallisuuksiin. Mutta tämähän olikin vain oma mielipiteeni, joten ei kai siitä sovi ruveta väittelemään.
Ja sulle Matilde: ei sun tarvitse täältä mihinkään lähteä. Ilmeisesti olet aika yksinäinen, joten kaipa tekee hyvää olla jonkinlaisessa kontaktissa muiden ihmisten kanssa edes näin virtuaalisesti. Itse lähden tästä nauttimaan auringosta ja viettämään aikaa ystävieni kanssa.
Hyvät kesän jatkot kaikille.
..kaikki me ollaan niin perusteellisen epänormaaleja...:)
Että jos sen vuoksi lähdet pois, niin minä en olisi voinut edes vilkaista tietokoneeseen päinkään. Juuri ehkä sisätiloihin olisin voinut tulla....tai ainakin eteiseen asti.
Että tämä siitä normaaliudesta.
Äh, normaalius on pelkkää stereotypiaa.!
ikävä, jos et enää ilmestyisi tänne, Matilde. Vilkastutit aivan selvästi keskustelua, kun kävit aidosti läpi tuntojasi. Samalla annoit muille hyville keskustelijoille mahdollisuuden laajentaa näkökulmia ja tuoda itseään mukaan. Ei innokaskaan keskustelija jaksaisi yksinpuhelutyyppistä linjaa kauan vetää. Palsta oli alkutalvesta todella hiljainen.
Itse olen kirjoittajana vaisunpuoleinen, mutta seuraan mielelläni esille tulevia kokemuksia ja elämänviisauksia. Eikä kenenkään kommentoijan tarvitse muuttua lesboksi tai olla varma suuntauksestaan tai panna heti töpinäksi "sanoista tekoihin"-hengessä tai ajatella olevansa epänormaali, jos ei ole sydänystävää. Onhan meitä, tutkimusten mukaan suomalaiset ovat aika yksinäisiä. On tuttuja, mutta on harvinaista päästä puhumaan asioista, jotka merkitsevät. Ollaan iloisia, että nykyään mellä on tämä nettimahdollisuus.
ei kai ulkonäöstä aina pysty suuntautumista päättelee? ite oon hyvinki naisellisen näkönen.pitkät hiukset, joita värjäilen ja muutenki "hoidan" paljon, meikkaan joka päivä ihan "kunnolla" (eli silmämeikit, meikkivoiteet, huulikiilto yms), lakkaan kynsiä, pukeudun muodikkaasti ja seksikkäästikin. vaaleista väreistä tykkään. kai mä oon sitte joittenki mielestä kana? panostan ulkonäköön, ja vaadin et myös se toinen tekee saman.
haluisin löytää myös naisellisen ja kauniin naisen rinnalleni. shoppailu ja meikkaaminen on kuitenki aika iso osa mun elämää, rakastan sitä.
Mun hiukset on olleet lyhyet ja pystyssä, vaalennetut ja puolipitkät, ihan koko pitkät, punaiset ja puolipitkät, suorat ja sekasin. Olen käyttäny ripsiväriä ja luomiväriä, ja toisinaan ollu käyttämättä kokonaan. Usein olen pitäny päällä nappipaitaa ja maihinnousukenkiä, mutta vähintään yhtä usein elämäni aikana avokauluksista kireähköä paitaa, hametta, koruja.
Pukeutumiset on riippuneet ikäkaudesta ja fiilinkist, sekä tilanteista.
...Olen huomannut ihastuvani sekä naisellisen että poikamaisen näköisiin naisiin, mutta jokainen heistä on ollut käyttäytymiseltään aika samanlainen kuin minä; Rempseä, räväkkä.
Tottakai ulkonäön tulee miellyttää omaa silmää, mutta ainakaan en voi itsestäni sanoa että "klassisesti kauniit" naiset vetoavat ulkonäöllisesti. Persoonallinen ja omanlainen ulkonäkö taas kääntää aina katseeni.
Itse olen luonteeltani poikamainen ja vilkas, osaan olla kyllä ujo ja jopa hiljainenkin vieraassa seurassa. Hiukseni ovat lanteille ulottuvat punamustiksi värjätyt ja meikkiä käytän kevyesti (Lähinnä punoitukset peittoon ja aavistus ripsiväriä). Farkut ja t-paita yleensä päällä ja sehän olen minä ;)
Sinähän olet sitten mielenkiintoisen näköinen tapaus:)
Pikkasen vaikee kuvitella näin äkkipäätä...!:D
Tukasta tunnistaa ainakin jos pidän sitä auki ;)
Kyllä ulkonäöllä varmaankin viestii omaa suuntautuneisuuttaan, vaikkei ehkä ihan tietoisesti ole tyyliään valinnutkaan.
Pidän siisteistä naisista, olen sellainen itsekin. Hiusten pituus ei niinkään vaikuta, mutta se, että ne ovat edes sen näköiset, että niiden omistaja on on miettinyt miltä ne näyttävät on plussaa.
Enemmänkin katson hampaita ja käsiä, kynsiä. Kengätkin paljastavat paljon. Näillä kriteereillä ei tietenkään tyttöystävää valita, mutta ensivaikutelmaan ne vaikuttavat.
Hampaita? Katsot ensiksi ihmisen suuhun?
öö, okei...
Mut etkös tiedä että ei ole lahja hevosen suuhun kattomista!! :D
Mitä sitten meinaakaan...
Räpäytin ensin ripseä minäkin, mutta oivalsin oitis. Oli hyvä huomio memorylta ja hampaat ovat aivan asianmukaisesti luettelossa :DD Ajatteles nyt itse. Enkelikasvot, hymy, sitten nauru - ja risat ruskeat hampaat. Astuisit varmaan puoli askelta taakse. Vaatii hetken pientä ponnistelua, ennenkuin pystyy paneutumaan sisäiseen kauneuteen. No, hampaat ovat korjattavissa, moni muu juttu ei yhtä helposti.
Viittaan siis mörkön luetteloon, puhuin vahingossa memorysta. Sitä kiire teettää.
..ihminen nauraa, hampaat näkyy...:D
Seurustelukumppanin ulkonäöllä ei sinänsä oo siinä suhteessa merkitystä, että onko se naisellinen vai poikamainen..Ite ainakin tykkään kummankin laisista, ja on tullu seurusteltua sekä "poikatytön" kanssa että ihan "tytön"!:)