Onko edes järkeä haaveilla kääpiökoirasta (chihuahua tai ehkä kääpiövillakoira) kun omistaa kaksi isoa koiraa (seropi ja saksanpaimenkoira)? Omistaako kukaan pikkukoiraa ja isoa? Miten pieni selviää? Täytyykö koko ajan pitää erityishuolta pienestä isojen jaloissa?
Pikkuinen ja isot koirat
zxcvbnm
3350
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Se on ihan ittestä pitkälti kiinni.
Sinun täytyy tuntea koirasi tosi hyvin.Osaavatko ne varoa ylipäätään pienempäänsä?Mitä jos pienempi on kovapäinen,ja yrittää kävellä ison yli vanhempana?Mitä teet,jos tulee yhteydenottoja?Pystytkö pitämään johtajuuden niin vahvana,ettei kahnauksia tule?Oletko ajatellut,että leikkimisessä on oltava tosi tarkkana,jos toinen on hyvin pieni ja "särkyvän" kokoinen.Ison TÄYTYY osata varoa sitä pientä.Kaikki eivät osaa.
Toisin sanoen,jos olet hiukankaan epävarma noista kohdista ja haluat pitää koirat yhdessä,eikä eristellä niitä,niin mieti tarkoin ottamista.Tai sitten ainakin sen verran "vahvan" pikkukoiran ottamista,ettei sitä enää ihmeemmin aikuisena tartte varoa,ainoastaan pienenä.
Mutta muista kuitenkin,että varsinkin samaa sukupuolta olevien kanssa voi tulla kukkoilua,niin osaatko estää ne.Kun kokoerot on suuret,niin voi käydä helposti köpelösti.
Meillä on/on ollut hyvinkin isoja kokoeroja,koska harrastan pientä ja isoa rotua.
Kaikki on mennyt hyvin,kun ottaa pentuajat ja nuoruusajat tarkoin huomioon,ja alusta asti katsoo,että oma asema on niin vahva,että voi määrittää tarkoin koirien asemat,jolloin mahdollisten yhteenottojen vaara on pieni.
Jos homma pelittää,niin ei tartte pitää erityshuolta.Tosin itse en henk.kohtaisest ihan niin pientä kuin chihu tai vastaavaa ottaisi isojen koirien kanssa.Voi niin helposti ihan leikissä tulla vahinko,vaikka isompi osaisi varoakin.
Mulla oli suursnautseri ja keskikokoinen seropi ja otin chihun siihen kolmanneksi ja hyvin on pärjännyt. Nyt on suursnautseri kuollut ja otin lapinkoiran pennun ja edelleen pärjää pikkuinen isompiensa kanssa. Osaa kyllä puolensa pitää!
Riippuu hyvin paljon isompien koirien luonteesta.
Miten ne ovat suhtautuneet esim vieraisiin koiranpentuihin ulkona kävelyllä?
Jotkut aikuiset koirat ovat agressiivisia pentukoiria kohtaan. Toiset taas leikkisiä tai ainakin suvaitsevaisia. Luulisin, että jos koirasi eivät ole aggressiivisia tapaamianne pentukoiria kohtaan, niin ne voivat jopa ihastua kotiinne tulleeseen pentuun.
Omistan pienen uroksen, ison naaraan ja niiden vahinkopennun, joka on keskikokoinen.
Iso naaraskoira on hyvin leikkisä ja leikkii enimmäkseen lapsensa kanssa. Isäkoira on vakavan sorttinen ja katselee muiden leikkiä. On kuitenkin joskus mukanakin, kun innostuu.
Minulla on ollut tuuria sikäli, että on sattunut olemaan ystävällisiä koiria. Ensimmäinen tällainen kokoero oli belgialaisen aikuisen nartun ja lhasa apso-pennun kanssa. Belgialainen oli ikionnellinen uudesta tulokkaasta, leikki varovaisesti. Hyvin meni.