Taloomme muutti reilu kuukausi sitten jotain porukkaa (lapset noin 14-15-vuotiaita). Sen jälkeen ei ole näkynyt räkimätöntä päivää.
Kun istun parvekkeella, ylhäältä lentää tasaiseen tahtiin räkäklimppejä alas. En tiedä, uskallanko ensi kesänä laittaa parvekekukkia. Peittoja ei enää tee mieli tuulettaa parvekkeen kaiteella.
Mutta hermoni on pettänyt totaalisesti siinä vaiheessa, kun minun OVEEN on syljetty. Postilaatikkoon on syljetty. Autoon ja polkupyörään on syljetty. Tiedän, että ne ovat yläkerran teinejä, koska olen heidät nähnyt itse teossa. Esim. tulin kotiin ja likat seisoivat oveni edessä ja oikein äänekkäästi keräsivät räkää kurkustaan ja sylkäisivät oveeni. Sama toistui 15 minuutin päästä uudestaan, kun olin kotona ja seurasin tilannetta ovisilmästä.
En tiedä, mitä pahaa olen heille tehnyt. En edes ole nähnyt heitä montaakaan kertaa, kun he ovat niin vähän aikaa asuneet täällä. En ole tehnyt mitään, mikä heidät olisi voinut ärsyttää, esim. valittaa jostain. Vaikuttaa vain yleiseltä vaikeasta murrosiästä kärsivien pikkulikkojen ongelmakäyttäytymiseltä.
Ehkä se nyt vähän rauhoittuu, kun sain teinit kiinni itseteostaan ja he kyllä saivat kuulla siitä. Pelkään, että seuraavaksi meillä on poliisit ovella, vaikka tuskin he vanhemmilleen uskaltavat mennä itkemään, että "naapuri huusi meille kun me syljettiin sen oveeen!!!"
Onko muiden oviin yms. räitty ja mitä teitte asialle? Missä vaiheessa otan järeämmät aseet käyttöön ts. ilmoitan korkeammalle taholle tuosta ällöttävästä räkimisestä. En ole vielä kakaroiden vanhemmille sanonut asiasta. Sitä paitsi perhe vaikuttaa vähäsen "sosiaalitapaukselta".
Kun istun parvekkeella, ylhäältä lentää tasaiseen tahtiin räkäklimppejä alas. En tiedä, uskallanko ensi kesänä laittaa parvekekukkia. Peittoja ei enää tee mieli tuulettaa parvekkeen kaiteella.
Mutta hermoni on pettänyt totaalisesti siinä vaiheessa, kun minun OVEEN on syljetty. Postilaatikkoon on syljetty. Autoon ja polkupyörään on syljetty. Tiedän, että ne ovat yläkerran teinejä, koska olen heidät nähnyt itse teossa. Esim. tulin kotiin ja likat seisoivat oveni edessä ja oikein äänekkäästi keräsivät räkää kurkustaan ja sylkäisivät oveeni. Sama toistui 15 minuutin päästä uudestaan, kun olin kotona ja seurasin tilannetta ovisilmästä.
En tiedä, mitä pahaa olen heille tehnyt. En edes ole nähnyt heitä montaakaan kertaa, kun he ovat niin vähän aikaa asuneet täällä. En ole tehnyt mitään, mikä heidät olisi voinut ärsyttää, esim. valittaa jostain. Vaikuttaa vain yleiseltä vaikeasta murrosiästä kärsivien pikkulikkojen ongelmakäyttäytymiseltä.
Ehkä se nyt vähän rauhoittuu, kun sain teinit kiinni itseteostaan ja he kyllä saivat kuulla siitä. Pelkään, että seuraavaksi meillä on poliisit ovella, vaikka tuskin he vanhemmilleen uskaltavat mennä itkemään, että "naapuri huusi meille kun me syljettiin sen oveeen!!!"
Onko muiden oviin yms. räitty ja mitä teitte asialle? Missä vaiheessa otan järeämmät aseet käyttöön ts. ilmoitan korkeammalle taholle tuosta ällöttävästä räkimisestä. En ole vielä kakaroiden vanhemmille sanonut asiasta. Sitä paitsi perhe vaikuttaa vähäsen "sosiaalitapaukselta".
Vastaukset 7
Vanhimmat
muuten jatkavat ties millä tavalla kun luulevat että pelkäät niitä. Kova kovaa vastaan HETI ettei tule mitään pahempaa vielä vastaan näiltä pikkupiruilta. Mene kyselemään vanhemmiltaan että ovatko nämä yllyttäneet lapsiaan syljeskelemään oveesi, vai miksi niin tekevät. Eivätköhän siitä lopeta syljeskelyään. Mene vaan rohkeasti, näytä niille ettet heitä ainakaan pelkää.
Joka vitun sääntöihin sopeutumaton voidaan häätää helvettiin aika alle yksikön!
Jos omistat kameran ota kuvia räkäklimpeistä ja lähetä ne isännöitsijälle. Hän voi sopia siivousfirman kanssa erillisestä puhdistustyöstä, josta sitten lankeaa koko talolle lasku. Tottakai asiasta tiedotetaan asukkaille, mikä lisää intoa selvittää kuka moista tekee ja mitä nopeammin syylliset saadaan kiinni sen "iloisemmin" heidän vanhempansa maksavat jatkossa siivouskulut. Kysehän on tahallisesta kiinteistön ja yhteisen omaisuuden sotkemisesta, mihin on puututtava. Ongelma on kaikkien asukkaiden ja senkään vuoksi ei kannata ottaa harteilleen räpättäjän mainetta.
Jotkut lapset (myös murkkuikäiset) reagoivat muuttoon koettamalla aiheuttaa vahinkoa ympäristölle eli keräämällä huomiota kiukkuunsa.
Valitettavasti räkiminen on yleistä ja pojilla sen käsittää johtuvan syljen ylenpalttisesta erittymisestä hormonaalisista syistä, mutta tytöillä ei sitä samaa ongelmaa ole. Ikävää on, jos kotona ei ole neuvottu mihin olisi järkevintä räkiä.
Ensimmäisenä vois kokeilla puhua vanhemmille, asia voi korjaantua jo sillä. Mutta jos he eivät välitä tai heille ei jostain syystä voi puhua niin sitten suoraan yhteys isännäitsijään. Tosi inhottavaa kiusantekoa!!
peittoja et edes saa tuulettaa parvekkeen kaiteella, etkä kuivata pyykkiä tms. ei saa näkyä ulos. Luulis sun tietävän kun vaikutat säännöistä yltiöpäisesti kiinnostuneelta henkilöltä. useimmitne vaan heitä ne ei koske. esim mun alakerrasta on valitettu perättömästi yli 2 vuotta ja useimmiten en ole ollut kyseisinä tapahtumahetkinä kotona moneen päivään kun matkustan paljon. Kerran remontoin 2 viikkoa öisin. Vuokra-asuntoa, joo, kyllä. Pistin kaikki pinnat uusiks että seuraavalle asukkaalle saa vuokraisäntä kalliimmalla vuokrata, ihan kiltteyttäni. Ja tää valittaja sitten ite melskaa kokoajan, kuuluu mun lattian läpi :D
No varmaan ovatkin jotain "sosiaalitapauksia" ja "kasvattavat" kersansa sen mukaan eli jättävät kasvattamatta.
Meille muutti myös naapuriin teinityttöjä joiden yh-äiti on paljon pois kotoa. Ymmärrettävästi tekee paljon töitä ym. Meidän muiden aikuisten tehtävä on myös valvoa nuorten touhuja ja tarvittaessa puuttua niihin. Meidän naapurin tytöt räkivät rappukäytävään sekä ulkoseiniin, josta heille huomautin. Tytöt suhtautuivat minuun ylimielisesti, jolloin vein heille pesuvettä, harjan ja rätin ja pistin tiukasti mutta ystävällisesti pesemään. Aluksi tytöt ilkkuivat ja nauroivat minulle mutta lopuksi pyysivät jopa anteeksi. Eivätkä ole sen jälkeen kotitaloomme räkineet. Tarkoitan tällä sitä että jokainen voi asiaan puuttua, koska vanhempia ei aina ole näkemässä. Eivätkä nuoret kunnioita vanhempiaan aina.. Aivan toisenlainen vaikutus on ulkopuolisella puuttumisella. Minulla on kaksi alle kouluikäistä poikaa, ja kun he tulevat siihen ikään, toivon että myös heitä ojennetaan naapurien toimesta jos tarvetta on. En tietenkään tarkoita väkivaltaista ojentamista. Mielummin näin, kuin että kyräillään ja haukutaan vanhempia.