Merkillinen ongelma!

Minä en ole sähkömies mutta tiesän sen verran mittaamisesta, jotta amatöörien pitäisi jättää mittaamatta. Kyse on ns. kissansähköstä. Kun johtoja menee lähekkäin niin niin niistä saa mitattua vaikka millaisia jännitteitä yliherkillä yleismittareilla. Tällöin mittari mittaa piuhassa kelluvaa jännitettä joka induktoituu viereisestä piuhasta. Kaksi vierekkäistä johtoa on kuin muuntajan ensiö ja toisio -puoli. Mittariin pitäisi laittaa 100kOhm vastus tms. jotta ei mitattaisi haamuja.

pitäisi sekaantua kirjoitti:

Minä en ole sähkömies mutta tiesän sen verran mittaamisesta, jotta amatöörien pitäisi jättää mittaamatta. Kyse on ns. kissansähköstä. Kun johtoja menee lähekkäin niin niin niistä saa mitattua vaikka millaisia jännitteitä yliherkillä yleismittareilla. Tällöin mittari mittaa piuhassa kelluvaa jännitettä joka induktoituu viereisestä piuhasta. Kaksi vierekkäistä johtoa on kuin muuntajan ensiö ja toisio -puoli. Mittariin pitäisi laittaa 100kOhm vastus tms. jotta ei mitattaisi haamuja.

Lue lisää

Minä olenkin sähkömies tosin evp.Ja tiedän, että ei se mitään kissasähköä ole. Eikä mitään induktoitumista voi tapahtua kun ei virtaa johdossa kulje. Kapasitiivisesti voi viereiseen johtimeen muodostua potenttiaalia. Varsinkin kun energialampun virranrajoitus on toteutettu kondensaattorilla. Mutta kun sähköllä ja miehellä on valokatkaisija auki-asennossa ja lamppu silti hehkuu on vika aivan muualla. Sano minun sanoneen, että sähköllä ja miehellä on rakenteilla kivitalo. Se talo ei ole vielä kuivunut tarpeeksi. Jos kyseessä ei ole kosteudesta sähkökalusteissa on silloin kyse maavirroista. Kosteassa kivirakennuksessa kulkee helposti maavirtoja ja koska nollajohdin on maapotenttiaalissa sähkökeskuksessa niin syntyy maapotenttiaaliero kulutuspaikan ja sähkökeskuksen välillä joka jännite indusoituu kulutuspaikalla johtimiin. Ja koska energialampun virranrajoitus on toteutettu kondensaattorilla syntyy siinä jännite joka näkyy lampun hehkumisena. Kunhan sähkö ja mies saa talon kuivaksi häviää sieltä maavirrat eikä ongelmaa enää oo. Näin on marjat.

nykyajan... kirjoitti:

Minä olenkin sähkömies tosin evp.Ja tiedän, että ei se mitään kissasähköä ole. Eikä mitään induktoitumista voi tapahtua kun ei virtaa johdossa kulje. Kapasitiivisesti voi viereiseen johtimeen muodostua potenttiaalia. Varsinkin kun energialampun virranrajoitus on toteutettu kondensaattorilla. Mutta kun sähköllä ja miehellä on valokatkaisija auki-asennossa ja lamppu silti hehkuu on vika aivan muualla. Sano minun sanoneen, että sähköllä ja miehellä on rakenteilla kivitalo. Se talo ei ole vielä kuivunut tarpeeksi. Jos kyseessä ei ole kosteudesta sähkökalusteissa on silloin kyse maavirroista. Kosteassa kivirakennuksessa kulkee helposti maavirtoja ja koska nollajohdin on maapotenttiaalissa sähkökeskuksessa niin syntyy maapotenttiaaliero kulutuspaikan ja sähkökeskuksen välillä joka jännite indusoituu kulutuspaikalla johtimiin. Ja koska energialampun virranrajoitus on toteutettu kondensaattorilla syntyy siinä jännite joka näkyy lampun hehkumisena. Kunhan sähkö ja mies saa talon kuivaksi häviää sieltä maavirrat eikä ongelmaa enää oo. Näin on marjat.

Lue lisää

Nythän mä keksin. MAAVIRTAENERGIAA!. Tiedemisten mukaan maassa kulkee miljoonien amppeerien suuruisia virtoja. Nyt vaan tuumasta toimeen.....
Pääsen eroon sähkölaskuista. Ja koko liittymästä...
Täytyy vain laittaa vähän rajoitusta. En tarvii ihan sitä miljoonaa amppeeria. Hiukan vähempi riittää.

Nykyajan... kirjoitti:

Nythän mä keksin. MAAVIRTAENERGIAA!. Tiedemisten mukaan maassa kulkee miljoonien amppeerien suuruisia virtoja. Nyt vaan tuumasta toimeen.....
Pääsen eroon sähkölaskuista. Ja koko liittymästä...
Täytyy vain laittaa vähän rajoitusta. En tarvii ihan sitä miljoonaa amppeeria. Hiukan vähempi riittää.

Lue lisää

itse asiassa maassakin on potentiaali eroja ja virtoja kulkee. Kaikki ilmiöt liittyvät jollakin tavalla magneettisuuteen.

Nykyajan... kirjoitti:

Nythän mä keksin. MAAVIRTAENERGIAA!. Tiedemisten mukaan maassa kulkee miljoonien amppeerien suuruisia virtoja. Nyt vaan tuumasta toimeen.....
Pääsen eroon sähkölaskuista. Ja koko liittymästä...
Täytyy vain laittaa vähän rajoitusta. En tarvii ihan sitä miljoonaa amppeeria. Hiukan vähempi riittää.

Lue lisää

Maasäteilystä on kyse!

Kiitoksia vastauksista, jatkakaa pohtimista.

Tässä kommentteja annettuihin heittoihin:

- asentaja on kyllä koplattu asiaa tutkimaan, sanoo ettei ole vastaavaan törmännyt aiemmin, on suorittanut erilaisia mittauksia, toistaiseksi ei ole ongelman lähdettä löytynyt ja idikset rupeavat olemaan lopussa, nyt ollaan kohta koko kaappia purkamassa -> ei pieni homma! Siksi idikset olisivat nk. kivoja.

- jos kyseessä on kissansähkö, niin 148 Volttia vaihtovirtaa kuulostaa aika karmeelta määrältä kissallekin - voihan tämä sitten olla sitä, mutta miten noin paljon sähköä muka voi indusoitumalla siirtyä? En ole koskaan aiemmin moiseen törmännyt ja sähkärikin on ymmällään, ottakaa huomioon, että sitä energiaa tulee sen verta että hohtolamppu hehkuu ja loisteputki välkkyy!! Normaaliako teidän mielestänne?? Kuka sitten enää pystyy loisteputkia käyttämään, jos tuo on normaalitila: välkyntä kun sähköt on veks katkaisimesta!

- arvaus halvasta energiasäästölampusta oli väärä. halpa on tietysti suhteellinen käsite, mutta lampun merkki on Philips, hinta muistaakseni 23 euroa marketissa. Kalliimpia ei juuri kaupasta löydy ja tuskin sen kummallisempia. Koittakaa keksiä joku muu syy kuin täällä rakentamisessa aina esiintyvä "ostit liian halpaa"

- itsekin pohdin tuota, että onko yleismittari liian herkkä peli - MUTTA, 148 VOLTTIA. Lamppu hehkuu. Lisäksi, muualla en ole tuollaiseen törmännyt eli kun yleismittarilla mittaa, niin jänniteitä näkyy korkeintaan muutama voltti silloin kun katkaisija on auki.

- Kuorman kytkeminen jonnekin muualle samaan piiriin ei tunnu vaikuttavan juurikaan mittaukseen, volttimäärä laskee vain vähän, ehkä noin yhden voltin verran yhdestä kuormittavasta hehkulampusta

- nollajohdossa vika ilmeisimmin on kun se esiintyy eri ryhmissä ja vaikka muita vaiheita kytketään pois. Samoin vika esiintyy, vaikka kaikki sähkölaitteet valaisimia myöten on kytketty irti verkosta

- mihinkään vuotovirtoihin tai vikavirtoihin en jaksa uskoa, eivät kai ne 148 volttia jaksaisi tasaisesti antaa???

Miten vikaa kannattaisi etsiä, jos nollajohdinta epäillään? Nollajohtimia yksi kerrallaan irti kaaapissa kunnes "kissansähköt" katoaa vai?

Kaapissa nollan ja PE-johtimen välillä ei ole potentiaalieroa. (Ovat samassa kiskossakin kiinni, joten...)

Sähkärin mielestä avoinna olevan kytkimen vaihejohtojen nastojen yli ei ole mielekästä mitata. "Se pitää mitata nollaa vasten". Mittasin kuitenkin ja jännite huojuu noin 200-222 Voltin välillä.

Sähkö ja Mies kirjoitti:

Kiitoksia vastauksista, jatkakaa pohtimista.

Tässä kommentteja annettuihin heittoihin:

- asentaja on kyllä koplattu asiaa tutkimaan, sanoo ettei ole vastaavaan törmännyt aiemmin, on suorittanut erilaisia mittauksia, toistaiseksi ei ole ongelman lähdettä löytynyt ja idikset rupeavat olemaan lopussa, nyt ollaan kohta koko kaappia purkamassa -> ei pieni homma! Siksi idikset olisivat nk. kivoja.

- jos kyseessä on kissansähkö, niin 148 Volttia vaihtovirtaa kuulostaa aika karmeelta määrältä kissallekin - voihan tämä sitten olla sitä, mutta miten noin paljon sähköä muka voi indusoitumalla siirtyä? En ole koskaan aiemmin moiseen törmännyt ja sähkärikin on ymmällään, ottakaa huomioon, että sitä energiaa tulee sen verta että hohtolamppu hehkuu ja loisteputki välkkyy!! Normaaliako teidän mielestänne?? Kuka sitten enää pystyy loisteputkia käyttämään, jos tuo on normaalitila: välkyntä kun sähköt on veks katkaisimesta!

- arvaus halvasta energiasäästölampusta oli väärä. halpa on tietysti suhteellinen käsite, mutta lampun merkki on Philips, hinta muistaakseni 23 euroa marketissa. Kalliimpia ei juuri kaupasta löydy ja tuskin sen kummallisempia. Koittakaa keksiä joku muu syy kuin täällä rakentamisessa aina esiintyvä "ostit liian halpaa"

- itsekin pohdin tuota, että onko yleismittari liian herkkä peli - MUTTA, 148 VOLTTIA. Lamppu hehkuu. Lisäksi, muualla en ole tuollaiseen törmännyt eli kun yleismittarilla mittaa, niin jänniteitä näkyy korkeintaan muutama voltti silloin kun katkaisija on auki.

- Kuorman kytkeminen jonnekin muualle samaan piiriin ei tunnu vaikuttavan juurikaan mittaukseen, volttimäärä laskee vain vähän, ehkä noin yhden voltin verran yhdestä kuormittavasta hehkulampusta

- nollajohdossa vika ilmeisimmin on kun se esiintyy eri ryhmissä ja vaikka muita vaiheita kytketään pois. Samoin vika esiintyy, vaikka kaikki sähkölaitteet valaisimia myöten on kytketty irti verkosta

- mihinkään vuotovirtoihin tai vikavirtoihin en jaksa uskoa, eivät kai ne 148 volttia jaksaisi tasaisesti antaa???

Miten vikaa kannattaisi etsiä, jos nollajohdinta epäillään? Nollajohtimia yksi kerrallaan irti kaaapissa kunnes "kissansähköt" katoaa vai?

Kaapissa nollan ja PE-johtimen välillä ei ole potentiaalieroa. (Ovat samassa kiskossakin kiinni, joten...)

Sähkärin mielestä avoinna olevan kytkimen vaihejohtojen nastojen yli ei ole mielekästä mitata. "Se pitää mitata nollaa vasten". Mittasin kuitenkin ja jännite huojuu noin 200-222 Voltin välillä.

Lue lisää

Vielä siitä induktiosta.

Huima määrä sitä sähköä siirtyy, jos tosiaan induktiolla siirtyisi kahdesta vierekkäisestä johdosta.

En usko tuohon teoriaan koska:

- volttimäärä on melkoinen, 148 volttia!
- vaikka kaikki muut ryhmät kytkisi pois johdonsuojasta ja jättäisi yhden satunnaisen valoryhmän käyttöön ja sinne kuormaa nolla, niin silti tuo jännite löytyy ja se saa loisteputkiin pientä sykettä aikaiseksi

Käsittääkseni induktio vaatii siihen vieressä olevaan johtoon myös virtaavaa sähköä, ei se itsekseen mitään indusoi?

Käsittääkseni 148 Volttia induktiolla vaatii aika monta vierekkäistä kierrosta esim muuntajan käämissä? Kuinka monta metriä MMJ:tä pitää olla vieri vieressä, jotta tommoisen volttimäärän saa indusoitua?

Sähkö ja Mies kirjoitti:

Kiitoksia vastauksista, jatkakaa pohtimista.

Tässä kommentteja annettuihin heittoihin:

- asentaja on kyllä koplattu asiaa tutkimaan, sanoo ettei ole vastaavaan törmännyt aiemmin, on suorittanut erilaisia mittauksia, toistaiseksi ei ole ongelman lähdettä löytynyt ja idikset rupeavat olemaan lopussa, nyt ollaan kohta koko kaappia purkamassa -> ei pieni homma! Siksi idikset olisivat nk. kivoja.

- jos kyseessä on kissansähkö, niin 148 Volttia vaihtovirtaa kuulostaa aika karmeelta määrältä kissallekin - voihan tämä sitten olla sitä, mutta miten noin paljon sähköä muka voi indusoitumalla siirtyä? En ole koskaan aiemmin moiseen törmännyt ja sähkärikin on ymmällään, ottakaa huomioon, että sitä energiaa tulee sen verta että hohtolamppu hehkuu ja loisteputki välkkyy!! Normaaliako teidän mielestänne?? Kuka sitten enää pystyy loisteputkia käyttämään, jos tuo on normaalitila: välkyntä kun sähköt on veks katkaisimesta!

- arvaus halvasta energiasäästölampusta oli väärä. halpa on tietysti suhteellinen käsite, mutta lampun merkki on Philips, hinta muistaakseni 23 euroa marketissa. Kalliimpia ei juuri kaupasta löydy ja tuskin sen kummallisempia. Koittakaa keksiä joku muu syy kuin täällä rakentamisessa aina esiintyvä "ostit liian halpaa"

- itsekin pohdin tuota, että onko yleismittari liian herkkä peli - MUTTA, 148 VOLTTIA. Lamppu hehkuu. Lisäksi, muualla en ole tuollaiseen törmännyt eli kun yleismittarilla mittaa, niin jänniteitä näkyy korkeintaan muutama voltti silloin kun katkaisija on auki.

- Kuorman kytkeminen jonnekin muualle samaan piiriin ei tunnu vaikuttavan juurikaan mittaukseen, volttimäärä laskee vain vähän, ehkä noin yhden voltin verran yhdestä kuormittavasta hehkulampusta

- nollajohdossa vika ilmeisimmin on kun se esiintyy eri ryhmissä ja vaikka muita vaiheita kytketään pois. Samoin vika esiintyy, vaikka kaikki sähkölaitteet valaisimia myöten on kytketty irti verkosta

- mihinkään vuotovirtoihin tai vikavirtoihin en jaksa uskoa, eivät kai ne 148 volttia jaksaisi tasaisesti antaa???

Miten vikaa kannattaisi etsiä, jos nollajohdinta epäillään? Nollajohtimia yksi kerrallaan irti kaaapissa kunnes "kissansähköt" katoaa vai?

Kaapissa nollan ja PE-johtimen välillä ei ole potentiaalieroa. (Ovat samassa kiskossakin kiinni, joten...)

Sähkärin mielestä avoinna olevan kytkimen vaihejohtojen nastojen yli ei ole mielekästä mitata. "Se pitää mitata nollaa vasten". Mittasin kuitenkin ja jännite huojuu noin 200-222 Voltin välillä.

Lue lisää

siis mistä mitattaessa näyttää tuon 148-150 volttia?

entä millainen kytkin? montako johdinta tulee kytkimelle?

sähköjänis2 kirjoitti:

siis mistä mitattaessa näyttää tuon 148-150 volttia?

entä millainen kytkin? montako johdinta tulee kytkimelle?

itse mittasin juuri eilen teollisuudessa 210 volttia yleismittarilla sukopistorasiasta vaikka koko ryhmän sulakekin oli poissa. Ns duspoolilla ei näyttänyt mitään kuin indusoitunutta alle 12 volttia. Siirryin takaisin fluken käyttöönottotesteriin ja voltit katosi samantien. Mittareissa on laatueroja aika paljon, 50 euron yleismittari 210 volttia ja 1000 euron yleismittari 12 volttia.

Induktio ja Mies kirjoitti:

Vielä siitä induktiosta.

Huima määrä sitä sähköä siirtyy, jos tosiaan induktiolla siirtyisi kahdesta vierekkäisestä johdosta.

En usko tuohon teoriaan koska:

- volttimäärä on melkoinen, 148 volttia!
- vaikka kaikki muut ryhmät kytkisi pois johdonsuojasta ja jättäisi yhden satunnaisen valoryhmän käyttöön ja sinne kuormaa nolla, niin silti tuo jännite löytyy ja se saa loisteputkiin pientä sykettä aikaiseksi

Käsittääkseni induktio vaatii siihen vieressä olevaan johtoon myös virtaavaa sähköä, ei se itsekseen mitään indusoi?

Käsittääkseni 148 Volttia induktiolla vaatii aika monta vierekkäistä kierrosta esim muuntajan käämissä? Kuinka monta metriä MMJ:tä pitää olla vieri vieressä, jotta tommoisen volttimäärän saa indusoitua?

Lue lisää

talon lähellä voimalinja tai tv/radio masto. Puhelintukiaseman maston en ole kuullut aiheuttavan haamuvirtoja. Onko kivi/puutalo?

Sähkö ja Mies kirjoitti:

Kiitoksia vastauksista, jatkakaa pohtimista.

Tässä kommentteja annettuihin heittoihin:

- asentaja on kyllä koplattu asiaa tutkimaan, sanoo ettei ole vastaavaan törmännyt aiemmin, on suorittanut erilaisia mittauksia, toistaiseksi ei ole ongelman lähdettä löytynyt ja idikset rupeavat olemaan lopussa, nyt ollaan kohta koko kaappia purkamassa -> ei pieni homma! Siksi idikset olisivat nk. kivoja.

- jos kyseessä on kissansähkö, niin 148 Volttia vaihtovirtaa kuulostaa aika karmeelta määrältä kissallekin - voihan tämä sitten olla sitä, mutta miten noin paljon sähköä muka voi indusoitumalla siirtyä? En ole koskaan aiemmin moiseen törmännyt ja sähkärikin on ymmällään, ottakaa huomioon, että sitä energiaa tulee sen verta että hohtolamppu hehkuu ja loisteputki välkkyy!! Normaaliako teidän mielestänne?? Kuka sitten enää pystyy loisteputkia käyttämään, jos tuo on normaalitila: välkyntä kun sähköt on veks katkaisimesta!

- arvaus halvasta energiasäästölampusta oli väärä. halpa on tietysti suhteellinen käsite, mutta lampun merkki on Philips, hinta muistaakseni 23 euroa marketissa. Kalliimpia ei juuri kaupasta löydy ja tuskin sen kummallisempia. Koittakaa keksiä joku muu syy kuin täällä rakentamisessa aina esiintyvä "ostit liian halpaa"

- itsekin pohdin tuota, että onko yleismittari liian herkkä peli - MUTTA, 148 VOLTTIA. Lamppu hehkuu. Lisäksi, muualla en ole tuollaiseen törmännyt eli kun yleismittarilla mittaa, niin jänniteitä näkyy korkeintaan muutama voltti silloin kun katkaisija on auki.

- Kuorman kytkeminen jonnekin muualle samaan piiriin ei tunnu vaikuttavan juurikaan mittaukseen, volttimäärä laskee vain vähän, ehkä noin yhden voltin verran yhdestä kuormittavasta hehkulampusta

- nollajohdossa vika ilmeisimmin on kun se esiintyy eri ryhmissä ja vaikka muita vaiheita kytketään pois. Samoin vika esiintyy, vaikka kaikki sähkölaitteet valaisimia myöten on kytketty irti verkosta

- mihinkään vuotovirtoihin tai vikavirtoihin en jaksa uskoa, eivät kai ne 148 volttia jaksaisi tasaisesti antaa???

Miten vikaa kannattaisi etsiä, jos nollajohdinta epäillään? Nollajohtimia yksi kerrallaan irti kaaapissa kunnes "kissansähköt" katoaa vai?

Kaapissa nollan ja PE-johtimen välillä ei ole potentiaalieroa. (Ovat samassa kiskossakin kiinni, joten...)

Sähkärin mielestä avoinna olevan kytkimen vaihejohtojen nastojen yli ei ole mielekästä mitata. "Se pitää mitata nollaa vasten". Mittasin kuitenkin ja jännite huojuu noin 200-222 Voltin välillä.

Lue lisää

ehkä liity asiaan, mutta...

"Kaapissa nollan ja PE-johtimen välillä ei ole potentiaalieroa. (Ovat samassa kiskossakin kiinni, joten...) "

SAAKO NOLLA JA PE OLLA SAMASSA KISKOSSA ?!?!?!?

-B- kirjoitti:

ehkä liity asiaan, mutta...

"Kaapissa nollan ja PE-johtimen välillä ei ole potentiaalieroa. (Ovat samassa kiskossakin kiinni, joten...) "

SAAKO NOLLA JA PE OLLA SAMASSA KISKOSSA ?!?!?!?

Lue lisää

eli on yhdessä.

Sähkö ja Mies kirjoitti:

Kiitoksia vastauksista, jatkakaa pohtimista.

Tässä kommentteja annettuihin heittoihin:

- asentaja on kyllä koplattu asiaa tutkimaan, sanoo ettei ole vastaavaan törmännyt aiemmin, on suorittanut erilaisia mittauksia, toistaiseksi ei ole ongelman lähdettä löytynyt ja idikset rupeavat olemaan lopussa, nyt ollaan kohta koko kaappia purkamassa -> ei pieni homma! Siksi idikset olisivat nk. kivoja.

- jos kyseessä on kissansähkö, niin 148 Volttia vaihtovirtaa kuulostaa aika karmeelta määrältä kissallekin - voihan tämä sitten olla sitä, mutta miten noin paljon sähköä muka voi indusoitumalla siirtyä? En ole koskaan aiemmin moiseen törmännyt ja sähkärikin on ymmällään, ottakaa huomioon, että sitä energiaa tulee sen verta että hohtolamppu hehkuu ja loisteputki välkkyy!! Normaaliako teidän mielestänne?? Kuka sitten enää pystyy loisteputkia käyttämään, jos tuo on normaalitila: välkyntä kun sähköt on veks katkaisimesta!

- arvaus halvasta energiasäästölampusta oli väärä. halpa on tietysti suhteellinen käsite, mutta lampun merkki on Philips, hinta muistaakseni 23 euroa marketissa. Kalliimpia ei juuri kaupasta löydy ja tuskin sen kummallisempia. Koittakaa keksiä joku muu syy kuin täällä rakentamisessa aina esiintyvä "ostit liian halpaa"

- itsekin pohdin tuota, että onko yleismittari liian herkkä peli - MUTTA, 148 VOLTTIA. Lamppu hehkuu. Lisäksi, muualla en ole tuollaiseen törmännyt eli kun yleismittarilla mittaa, niin jänniteitä näkyy korkeintaan muutama voltti silloin kun katkaisija on auki.

- Kuorman kytkeminen jonnekin muualle samaan piiriin ei tunnu vaikuttavan juurikaan mittaukseen, volttimäärä laskee vain vähän, ehkä noin yhden voltin verran yhdestä kuormittavasta hehkulampusta

- nollajohdossa vika ilmeisimmin on kun se esiintyy eri ryhmissä ja vaikka muita vaiheita kytketään pois. Samoin vika esiintyy, vaikka kaikki sähkölaitteet valaisimia myöten on kytketty irti verkosta

- mihinkään vuotovirtoihin tai vikavirtoihin en jaksa uskoa, eivät kai ne 148 volttia jaksaisi tasaisesti antaa???

Miten vikaa kannattaisi etsiä, jos nollajohdinta epäillään? Nollajohtimia yksi kerrallaan irti kaaapissa kunnes "kissansähköt" katoaa vai?

Kaapissa nollan ja PE-johtimen välillä ei ole potentiaalieroa. (Ovat samassa kiskossakin kiinni, joten...)

Sähkärin mielestä avoinna olevan kytkimen vaihejohtojen nastojen yli ei ole mielekästä mitata. "Se pitää mitata nollaa vasten". Mittasin kuitenkin ja jännite huojuu noin 200-222 Voltin välillä.

Lue lisää

Harvoin viat johtuvat taivaankappaleiden liikkeistä, salaperäisistä maavirroista jne.

Jos nolla ja PE ovat samassa potentiaalissa ja niiden välinen resistanssi on erittäin pieni myös siellä lampussa ja vaihejohtojen jännite on 230 ( /- muutama prosentti suuntaan tai toiseen), voidaan nollajohtovika sulkea pois. Jos jännite on kuorman yli 148 V, tuskin kyseessä on induktiosähkö eli ns. kissasähkö. Miten muuten valaisin toimii, kun kytkin lyödään kiinni? Onko kaikki silloin ok?

Kun mittasit jännitteen auki olevan kytkimen yli ja sait 200-222 V, se voi normaalioloissa olla aika lailla ok (poislukien kova huojunta), varsinkin jos kuormana on hehkulamppu. Mutta tässä tilanteessa se ei välttämättä sano mitään, koska valaisimen päässä oleva jännite on sellaista, että Kirchoffin lait eivät toteudu. Kun mitä ilmeisimmin toisessa päässä on yksi loistelamppu, ko. mittaus sanoo vielä vähemmän. Selvintä ilman muuta olisi, jos mittaisit molemmat nollaa vasten. Tee sama samoille johdoille toisessa päässä. Nollan löytäminen mittausta varten ei ole sähkärille mikään ongelma. Keskusta ei kannata välttämättä kokonaan purkaa, itse en ainakaan tekisi sitä ihan heti.

Se on varmaan jo selvitetty, mitä kautta valaisimelta menee kaapeli kytkimelle? Meneekö se suoraan ko. valaisimelta vai onko välillä rasioita, liitoksia ym? Jos on liitoksia, kaikki kannattaa avata ja mitata niistä samat jutut. Testataan hommaa sillä tavalla, että vähitellen suljetaan asioita pois ja pienennetään piiriä niin, että vika löytyy lopulta jostakin. Voi olla mahdollista, että on kaksikin eri vikaa, mutta se on harvinaista.

Yksi mahdollisuus on, että kytkimeltä tulevat johdot ovat jotenkin kimpassa, esim. ruuvi on survottu kaapelista läpi (kokeile eristysvastusmittarilla) tai kytkimen päässä on joku fiba. Toinen mahdollisuus on, että liittimet ovat sekoittuneet ja pari vehjettä on kytketty rinnan. Kolmas selvitettävä juttu on piirissä oleva elektroniikka: puolijohteet, kondensaattorit, merkkilamput yms. Mahdollisuuksia on monia. Sähkäri kyllä osaa testata nämä.

ne yhdistetään kirjoitti:

eli on yhdessä.

...jossain, mutta keskuksella pitää olla omat PE-ja N-kiskot.

nimim. pilkunnussija

-B- kirjoitti:

...jossain, mutta keskuksella pitää olla omat PE-ja N-kiskot.

nimim. pilkunnussija

ne on yhdistetty eli .....samassa käytännössä.

ASDASDFVFXVDXVX kirjoitti:

itse mittasin juuri eilen teollisuudessa 210 volttia yleismittarilla sukopistorasiasta vaikka koko ryhmän sulakekin oli poissa. Ns duspoolilla ei näyttänyt mitään kuin indusoitunutta alle 12 volttia. Siirryin takaisin fluken käyttöönottotesteriin ja voltit katosi samantien. Mittareissa on laatueroja aika paljon, 50 euron yleismittari 210 volttia ja 1000 euron yleismittari 12 volttia.

Lue lisää

Kahdella eri mittarilla on asiaa katsottu, molemmat ammattitason vehkeitä. Toinen Fluken RMS-mittari, toinen joku Beckman tai sen tyyppinen nimi.

Asennustarkastustesteri olisi tietysti kiva, mutta kun ei ole.

Eihän tämä muuten, mutta kun se lamppu hehkuu...

onkin mutta kirjoitti:

ne on yhdistetty eli .....samassa käytännössä.

Samaa palkkiahan nuo näyttävät olevan ja ison sähkötarvikevalmistajan teollisesti tekemä keskus on kyseessä. Eikä ohjeissa käsketty palkkia katkaisemaankaan ja ammattilainenkaan ei sitä tehnyt. Joten eiköhän se ole niinkuin pitääkin tuo asia.

löytyy luonnollinen selitys kirjoitti:

Harvoin viat johtuvat taivaankappaleiden liikkeistä, salaperäisistä maavirroista jne.

Jos nolla ja PE ovat samassa potentiaalissa ja niiden välinen resistanssi on erittäin pieni myös siellä lampussa ja vaihejohtojen jännite on 230 ( /- muutama prosentti suuntaan tai toiseen), voidaan nollajohtovika sulkea pois. Jos jännite on kuorman yli 148 V, tuskin kyseessä on induktiosähkö eli ns. kissasähkö. Miten muuten valaisin toimii, kun kytkin lyödään kiinni? Onko kaikki silloin ok?

Kun mittasit jännitteen auki olevan kytkimen yli ja sait 200-222 V, se voi normaalioloissa olla aika lailla ok (poislukien kova huojunta), varsinkin jos kuormana on hehkulamppu. Mutta tässä tilanteessa se ei välttämättä sano mitään, koska valaisimen päässä oleva jännite on sellaista, että Kirchoffin lait eivät toteudu. Kun mitä ilmeisimmin toisessa päässä on yksi loistelamppu, ko. mittaus sanoo vielä vähemmän. Selvintä ilman muuta olisi, jos mittaisit molemmat nollaa vasten. Tee sama samoille johdoille toisessa päässä. Nollan löytäminen mittausta varten ei ole sähkärille mikään ongelma. Keskusta ei kannata välttämättä kokonaan purkaa, itse en ainakaan tekisi sitä ihan heti.

Se on varmaan jo selvitetty, mitä kautta valaisimelta menee kaapeli kytkimelle? Meneekö se suoraan ko. valaisimelta vai onko välillä rasioita, liitoksia ym? Jos on liitoksia, kaikki kannattaa avata ja mitata niistä samat jutut. Testataan hommaa sillä tavalla, että vähitellen suljetaan asioita pois ja pienennetään piiriä niin, että vika löytyy lopulta jostakin. Voi olla mahdollista, että on kaksikin eri vikaa, mutta se on harvinaista.

Yksi mahdollisuus on, että kytkimeltä tulevat johdot ovat jotenkin kimpassa, esim. ruuvi on survottu kaapelista läpi (kokeile eristysvastusmittarilla) tai kytkimen päässä on joku fiba. Toinen mahdollisuus on, että liittimet ovat sekoittuneet ja pari vehjettä on kytketty rinnan. Kolmas selvitettävä juttu on piirissä oleva elektroniikka: puolijohteet, kondensaattorit, merkkilamput yms. Mahdollisuuksia on monia. Sähkäri kyllä osaa testata nämä.

Lue lisää

Nolla ja PE näyttäisivät olevan samassa potentiaalissa ainakin kaapissa. Ehkä pitäisi käydä rasia kerrallaan läpi testaamassa?

Jännite näyttää muuttuvan verkkojännitteen mukana. Eräs päivä mittasin kuormittamatonta potentiaalia pistorasiasta 236 V, tällöin "kissansähköt" oli 5 V myös eli 153 V.

Valaisin toimii normaalisti kun kytkin suljetaan. Jännitekin on sitä mitä pitää mittausten perusteella. Kuormitettuna en tosin ole mitannut.

Nollan ja maapotskun löydän minäkin, ei siihen sähkäriä tarvita. Sähkäri on kyllä mittaillut.

Entä jos ottaisi nollajohdot irti keskuksessa ja kytkisi ne yksitellen? Onko siinä järkeä? Se olisi työmääränä kohtuupieni, koska ne nollajohdothan on aikas klimpissä siellä keskuksessa.

Kyseessä ei ole muuten yhden ryhmän vika, joten yksittäistä valorasiaa ei kannata ruveta vikaetsimään kuten ehdotat? (Jos olisi, niin vianselvitys olisi aika paljon helpompaa.)

Muissakin valorasioissa on potentiaalia näkyvissä ja vaihtelua korkeintaan muutama voltti. Sähkäri oli mitannut jossain toisessa valmistuvassa olevassa kohteessa ja siellä oli näkynyt vain 3 volttia. Joten kaipa se on sitten jotain tässä taustalla kun lamppukin kerta vähän hehkuu/syttyy.

Liittimet ovat sekoittuneet: kerro tuosta vaihtoehdosta enemmän!

Sellainen temppu on kai tehty nyt jo 3 kertaa, että verkosta on kiskottu irti likimain kaikki ilman ruuvimeisseliä irtilähtevä. Ts kaikki kulutus pois. Ei vaikuta mitään. Sähkäri on tehnyt sen kaksi kertaa, viimeksi näköjään eilen. Minä olen tehnyt sen kerran. Eiköhän se ole uskottava, ettei vika missään kytketyissä laitteissa ole?

Kiitollinen, jos osaat vinkata enemmän mistä hakea vikaa!

Siis seuraavat faktat tiedetään:

- energiaa on sen verta ainakin katkaistussa piirissä, että lamppu hehkuu (potentiaalia 148 volttia - aivan sama se sinänsä on, millä se halutaan selittää, on se silti aikamoinen potentiaaliero ja sähkömuoto lienee AC koska mittarikin on sillä alueella)

- potentiaalieroja löytyy eri ryhmistä - ei vain yhdestä - tästä pääteltiin yhdessä sähkärin kanssa, että tämä on jollakin tapaa nollajohtoon liittyvä ongelma. Onko päätelmä oikea?

Kaikenlaista on mitattu ja yritetty pähkiä, ei ole vielä tärpännyt.

löytyy luonnollinen selitys kirjoitti:

Harvoin viat johtuvat taivaankappaleiden liikkeistä, salaperäisistä maavirroista jne.

Jos nolla ja PE ovat samassa potentiaalissa ja niiden välinen resistanssi on erittäin pieni myös siellä lampussa ja vaihejohtojen jännite on 230 ( /- muutama prosentti suuntaan tai toiseen), voidaan nollajohtovika sulkea pois. Jos jännite on kuorman yli 148 V, tuskin kyseessä on induktiosähkö eli ns. kissasähkö. Miten muuten valaisin toimii, kun kytkin lyödään kiinni? Onko kaikki silloin ok?

Kun mittasit jännitteen auki olevan kytkimen yli ja sait 200-222 V, se voi normaalioloissa olla aika lailla ok (poislukien kova huojunta), varsinkin jos kuormana on hehkulamppu. Mutta tässä tilanteessa se ei välttämättä sano mitään, koska valaisimen päässä oleva jännite on sellaista, että Kirchoffin lait eivät toteudu. Kun mitä ilmeisimmin toisessa päässä on yksi loistelamppu, ko. mittaus sanoo vielä vähemmän. Selvintä ilman muuta olisi, jos mittaisit molemmat nollaa vasten. Tee sama samoille johdoille toisessa päässä. Nollan löytäminen mittausta varten ei ole sähkärille mikään ongelma. Keskusta ei kannata välttämättä kokonaan purkaa, itse en ainakaan tekisi sitä ihan heti.

Se on varmaan jo selvitetty, mitä kautta valaisimelta menee kaapeli kytkimelle? Meneekö se suoraan ko. valaisimelta vai onko välillä rasioita, liitoksia ym? Jos on liitoksia, kaikki kannattaa avata ja mitata niistä samat jutut. Testataan hommaa sillä tavalla, että vähitellen suljetaan asioita pois ja pienennetään piiriä niin, että vika löytyy lopulta jostakin. Voi olla mahdollista, että on kaksikin eri vikaa, mutta se on harvinaista.

Yksi mahdollisuus on, että kytkimeltä tulevat johdot ovat jotenkin kimpassa, esim. ruuvi on survottu kaapelista läpi (kokeile eristysvastusmittarilla) tai kytkimen päässä on joku fiba. Toinen mahdollisuus on, että liittimet ovat sekoittuneet ja pari vehjettä on kytketty rinnan. Kolmas selvitettävä juttu on piirissä oleva elektroniikka: puolijohteet, kondensaattorit, merkkilamput yms. Mahdollisuuksia on monia. Sähkäri kyllä osaa testata nämä.

Lue lisää

Onko siinä kutoskytkentä? Varmaan vaan lähtevä ja tuleva väärinpäin kytkimessä...

-B- kirjoitti:

...jossain, mutta keskuksella pitää olla omat PE-ja N-kiskot.

nimim. pilkunnussija

sanotaan sitten että samassa potentiaalissa mutta eri kiskot täytyy olla ei valmistajat laita nollaa ja pe:tä samaan kiskoon, kiskot yhdistetään johtimella toisiinsa. voimalaitokseltahan tulee vain eri vaiheet ja maapotentiaali otetaan muuntajilla mukaan eli muuntajalta tulee taloon vain neljä johdinta.

Sähkö ja Mies kirjoitti:

Nolla ja PE näyttäisivät olevan samassa potentiaalissa ainakin kaapissa. Ehkä pitäisi käydä rasia kerrallaan läpi testaamassa?

Jännite näyttää muuttuvan verkkojännitteen mukana. Eräs päivä mittasin kuormittamatonta potentiaalia pistorasiasta 236 V, tällöin "kissansähköt" oli 5 V myös eli 153 V.

Valaisin toimii normaalisti kun kytkin suljetaan. Jännitekin on sitä mitä pitää mittausten perusteella. Kuormitettuna en tosin ole mitannut.

Nollan ja maapotskun löydän minäkin, ei siihen sähkäriä tarvita. Sähkäri on kyllä mittaillut.

Entä jos ottaisi nollajohdot irti keskuksessa ja kytkisi ne yksitellen? Onko siinä järkeä? Se olisi työmääränä kohtuupieni, koska ne nollajohdothan on aikas klimpissä siellä keskuksessa.

Kyseessä ei ole muuten yhden ryhmän vika, joten yksittäistä valorasiaa ei kannata ruveta vikaetsimään kuten ehdotat? (Jos olisi, niin vianselvitys olisi aika paljon helpompaa.)

Muissakin valorasioissa on potentiaalia näkyvissä ja vaihtelua korkeintaan muutama voltti. Sähkäri oli mitannut jossain toisessa valmistuvassa olevassa kohteessa ja siellä oli näkynyt vain 3 volttia. Joten kaipa se on sitten jotain tässä taustalla kun lamppukin kerta vähän hehkuu/syttyy.

Liittimet ovat sekoittuneet: kerro tuosta vaihtoehdosta enemmän!

Sellainen temppu on kai tehty nyt jo 3 kertaa, että verkosta on kiskottu irti likimain kaikki ilman ruuvimeisseliä irtilähtevä. Ts kaikki kulutus pois. Ei vaikuta mitään. Sähkäri on tehnyt sen kaksi kertaa, viimeksi näköjään eilen. Minä olen tehnyt sen kerran. Eiköhän se ole uskottava, ettei vika missään kytketyissä laitteissa ole?

Kiitollinen, jos osaat vinkata enemmän mistä hakea vikaa!

Siis seuraavat faktat tiedetään:

- energiaa on sen verta ainakin katkaistussa piirissä, että lamppu hehkuu (potentiaalia 148 volttia - aivan sama se sinänsä on, millä se halutaan selittää, on se silti aikamoinen potentiaaliero ja sähkömuoto lienee AC koska mittarikin on sillä alueella)

- potentiaalieroja löytyy eri ryhmistä - ei vain yhdestä - tästä pääteltiin yhdessä sähkärin kanssa, että tämä on jollakin tapaa nollajohtoon liittyvä ongelma. Onko päätelmä oikea?

Kaikenlaista on mitattu ja yritetty pähkiä, ei ole vielä tärpännyt.

Lue lisää

Itse tekisin niin, että sulkisin yksi vika kerrallaan ja aloittaisin helpoimmasta päästä. Nollajohtovika on ilmeisesti jo suljettu pois? Jos et ole vielä sitä tehnyt ko. rasialta, niin mittaamaan. Ei se ongelma selviä sillä, että mietitään täällä, mitä mahdollisia vikoja voisi olla, vaan mittaamalla siellä paikan päällä. Otat nyt jostakin nollapotentiaalin (eli maapotentiaalin, tarvitset vähän roikkaa tai muuta piuhaa) ja mittaat tuon potentiaalin ja rasiassa olevan nollajohdon välisen resistanssin. Jos se on alle ohmin ja potentiaaliero on erittäin pieni, homma on ok tuolta osin. Eikä välttämättä kaikkia mahdollisia rasioita tarvitse heti mitata, vaan aloita siitä rasiasta, jossa on pahimmat oireet. Jos vika on laajempi, katsotaan eteenpäin samaa ryhmää jne.

Muutamia vinkkejä ja mietittäviä asioita:

- Onko vika vain tuossa rasiassa vai muissakin saman ryhmän valoissa vai laajemminkin koko talossa? Jos vian syytä ei heti tiedetä, kannattaa paikallistaa ensin vika ja sitten alkaa miettiä syytä oireiden perusteella.

- Miksi ongelma häipyy, kun kytkin laitetaan kiinni, siis silloin valo toimii, niin kuin pitääkin?

- Niin kuin valopää kirjoitti, virta tarvii kulkeakseen aina virtapiirin. On toinenkin johto kuin vain nollajohto, siis kytkimeltä tuleva johto. Mistä siihen tulee joku potentiaali? Johtimella on aina kaksi päätä. Minne rasiasta lähtevät piuhat menevät? Suoraan kytkimelle vai…? Mitä noiden piuhojen päässä on?

- Minkälainen kytkin on: tavallinen on/off –kykin vai merkkilampullinen?

- Vaihda mittausten ajaksi loistelampun tilalle hehkulamppu, se helpottaa mittausta.

- Pelkällä mittarin laadulla ei ole merkitystä, ellei se ole kuormittava tai sitä ei osata käyttää ja lukea tuloksia oikein. Pyydä sähkäriä ottamaan seuraavalla kerralla eristysvastusmittari mukaan, sitä voi tarvita joissakin mittauksissa.

Tuosta vaihtoehdosta, että liittimet ovat sekoittuneet ja voi tulla rinnankytkentä, niin oli tarkoituksena sanoa, että sarjaankytkentä. Kaikki siis voi olla mahdollista, varsinkin jos ryhmiä on vielä vedetty ristiin samojen rasioiden kautta ja muutenkin kaikki on sekavaa. Jos homma on tehty hyvällä asennustyylillä, on homma jälkeenkin päin selkeästi luettavissa ja vika löytyy helpommin. Mutta älä aloita hommaa vaikeimman kautta.

Sinullahan on tuon homman tekijä siinä mukana, ammattitaitoinen sähkäri? Onko hänelle jotenkin ylivoimaista blokata ainakin joitakin simppeleitä vikoja pois? Esim. nollajohtovian selvittäminen ei mun mielestä vie paljon aikaa verrattuna siihen että alkaa purkaa koko keskusta. Eikö purkaminen (tai ennemminkin kokeileminen) kannata aloittaa sieltä, missä vika mahdollisesti on kuin toisesta päästä taloa?

sähköjä purkaa kirjoitti:

Itse tekisin niin, että sulkisin yksi vika kerrallaan ja aloittaisin helpoimmasta päästä. Nollajohtovika on ilmeisesti jo suljettu pois? Jos et ole vielä sitä tehnyt ko. rasialta, niin mittaamaan. Ei se ongelma selviä sillä, että mietitään täällä, mitä mahdollisia vikoja voisi olla, vaan mittaamalla siellä paikan päällä. Otat nyt jostakin nollapotentiaalin (eli maapotentiaalin, tarvitset vähän roikkaa tai muuta piuhaa) ja mittaat tuon potentiaalin ja rasiassa olevan nollajohdon välisen resistanssin. Jos se on alle ohmin ja potentiaaliero on erittäin pieni, homma on ok tuolta osin. Eikä välttämättä kaikkia mahdollisia rasioita tarvitse heti mitata, vaan aloita siitä rasiasta, jossa on pahimmat oireet. Jos vika on laajempi, katsotaan eteenpäin samaa ryhmää jne.

Muutamia vinkkejä ja mietittäviä asioita:

- Onko vika vain tuossa rasiassa vai muissakin saman ryhmän valoissa vai laajemminkin koko talossa? Jos vian syytä ei heti tiedetä, kannattaa paikallistaa ensin vika ja sitten alkaa miettiä syytä oireiden perusteella.

- Miksi ongelma häipyy, kun kytkin laitetaan kiinni, siis silloin valo toimii, niin kuin pitääkin?

- Niin kuin valopää kirjoitti, virta tarvii kulkeakseen aina virtapiirin. On toinenkin johto kuin vain nollajohto, siis kytkimeltä tuleva johto. Mistä siihen tulee joku potentiaali? Johtimella on aina kaksi päätä. Minne rasiasta lähtevät piuhat menevät? Suoraan kytkimelle vai…? Mitä noiden piuhojen päässä on?

- Minkälainen kytkin on: tavallinen on/off –kykin vai merkkilampullinen?

- Vaihda mittausten ajaksi loistelampun tilalle hehkulamppu, se helpottaa mittausta.

- Pelkällä mittarin laadulla ei ole merkitystä, ellei se ole kuormittava tai sitä ei osata käyttää ja lukea tuloksia oikein. Pyydä sähkäriä ottamaan seuraavalla kerralla eristysvastusmittari mukaan, sitä voi tarvita joissakin mittauksissa.

Tuosta vaihtoehdosta, että liittimet ovat sekoittuneet ja voi tulla rinnankytkentä, niin oli tarkoituksena sanoa, että sarjaankytkentä. Kaikki siis voi olla mahdollista, varsinkin jos ryhmiä on vielä vedetty ristiin samojen rasioiden kautta ja muutenkin kaikki on sekavaa. Jos homma on tehty hyvällä asennustyylillä, on homma jälkeenkin päin selkeästi luettavissa ja vika löytyy helpommin. Mutta älä aloita hommaa vaikeimman kautta.

Sinullahan on tuon homman tekijä siinä mukana, ammattitaitoinen sähkäri? Onko hänelle jotenkin ylivoimaista blokata ainakin joitakin simppeleitä vikoja pois? Esim. nollajohtovian selvittäminen ei mun mielestä vie paljon aikaa verrattuna siihen että alkaa purkaa koko keskusta. Eikö purkaminen (tai ennemminkin kokeileminen) kannata aloittaa sieltä, missä vika mahdollisesti on kuin toisesta päästä taloa?

Lue lisää

Ole huoleti, mukana on laillistettu sähkömies. Millä vehkeillä kuvittelet mm. eristysvastuksia mitattavan? Mittauksia on suoritettu ja aikaa poltettu niin perhanasti. Siitä ei ole kyse. Ideat vaan rupee oleen ns. lopussa. Konsultaatiotahan täältä haetaan. Ehdota vaan järkeviä mittauksia ja testejä / mahdollisia knoppeja tehtäväksi. Kyllä niitä tehdään. Meille, mulle ja sähkärille ei vaan tule enää mieleen mitään fiksua. Ehkä me ollaan sitten palikoita, mutta auta silti, jos osaat.


Okei, sitten asiaan.

1. Ongelman voisi unohtaa, ellei se NÄKYISI pimeässä! Kallimman luokan energiansäästölamppu (Philips Pro) VILKKUU kun virrat on kytkimestä veks. Ei vilku toisessa talossa testattuna, joten vika ei ole lamppuyksilössä (sitäpaitsi, vilkunta on merkki ENERGIASTA, jostain tulee lamppuun energiaa, ollaako tästä yhtämieltä?) Vaihtamalla energiasäästölamppu tavishehkuun, niin totta, ei vilku eikä kukaan huomaa mitään. Mutta ei kai kukaan täysjärkinen esitä, että taloon voi tehdä sähköt, joihin ei kestä laittaa energiasäästölamppuja? Varsinkin kun hehkulamput saatetaan olla jopa kieltämässä lähivuosina!

PÄIVITYKSIÄ MITTAUKSIIN:

1. koko installaatio on mitattu pääkeskuksesta käsin. Koko installaation eristysvastus on yli 100 Mohmia. Siis kattaa kaiken, nousujohdoista alkaen, jokaikinen ulkosähköpistorasia vuotovirtoineen mukana. Tosta pitänee kai päätellä, että installaatio on periaatteessa kunnossa?

2. pääkeskuksesta kytkettiin nollajohdot irti yksitellen - ei vaikutusta

3. Pääkeskukseen kytkettiin demoinstallaatio samoin kuin muuallakin on - lamppurasia kytkin piuhanpätkällä. Ei ongelmaa siellä havaittavissa! Ongelma tuntuu siis syntyvän jossain pääkeskuksesta poislähtevässä johdossa niin, että se silti ilmenee kaikkialla missä nollajohdotus on läsnä??? Mistä energia johtoihin tulee? Induktiolla?? Käsittämätöntä!

4. Jännite vaimenee varsin nopeasti. Tein testejä varten nk. lapamadosta (0,75 cu-johtoa) itselleni testiroikan. Sähkäri ei ideasta perustanut, mutta eipä siitä haittakaan ole, jos vaivihkaa kokeilen minäkin jotain mitata. Ällistyin, kuin yleismittari näytti noin 5 metrin lapamadon päässä enää 80 V potentiaalieroa. Mittasin johdon vastuksen. Alle 1 ohmi. Joten mitä helkutin potentiaalia valaisinrasiassa näkyy ja miksi se saa lampun välkkymään??? Potentiaali on jotenkin kytköksissä verkkojännitteeseen, koska se vaihtelee verkkojännitteen vaihtelujen mukana.

5. eri puolilta talo mitattessa potentiaali vaihtelee, yleensä mitä pidempi johdotus, sitä alempi volttilukema - mutta ei aina.

Lähellä ei ole mitään voimajohtoja tms. Eikä tiettävästi mitään voimakkaampia radioasemia tai edes heikompia. 140 volttia joka välkyttelee loisteputkea on sen verta paljon, että sillähän rupeaa rakentelemaan valoja ledien varaan!

Juuuuh67 kirjoitti:

Onko siinä kutoskytkentä? Varmaan vaan lähtevä ja tuleva väärinpäin kytkimessä...

Minä olen maallikko, mutta voin toki välittää ammattilaiselle ehdotuksesi, kunhan se on käsitettävässä muodossa.

Missä on "kuutoskytkentä"? Missä sellaisia tyypillisesti käytetään?

Sähkö ja Mies kirjoitti:

Ole huoleti, mukana on laillistettu sähkömies. Millä vehkeillä kuvittelet mm. eristysvastuksia mitattavan? Mittauksia on suoritettu ja aikaa poltettu niin perhanasti. Siitä ei ole kyse. Ideat vaan rupee oleen ns. lopussa. Konsultaatiotahan täältä haetaan. Ehdota vaan järkeviä mittauksia ja testejä / mahdollisia knoppeja tehtäväksi. Kyllä niitä tehdään. Meille, mulle ja sähkärille ei vaan tule enää mieleen mitään fiksua. Ehkä me ollaan sitten palikoita, mutta auta silti, jos osaat.


Okei, sitten asiaan.

1. Ongelman voisi unohtaa, ellei se NÄKYISI pimeässä! Kallimman luokan energiansäästölamppu (Philips Pro) VILKKUU kun virrat on kytkimestä veks. Ei vilku toisessa talossa testattuna, joten vika ei ole lamppuyksilössä (sitäpaitsi, vilkunta on merkki ENERGIASTA, jostain tulee lamppuun energiaa, ollaako tästä yhtämieltä?) Vaihtamalla energiasäästölamppu tavishehkuun, niin totta, ei vilku eikä kukaan huomaa mitään. Mutta ei kai kukaan täysjärkinen esitä, että taloon voi tehdä sähköt, joihin ei kestä laittaa energiasäästölamppuja? Varsinkin kun hehkulamput saatetaan olla jopa kieltämässä lähivuosina!

PÄIVITYKSIÄ MITTAUKSIIN:

1. koko installaatio on mitattu pääkeskuksesta käsin. Koko installaation eristysvastus on yli 100 Mohmia. Siis kattaa kaiken, nousujohdoista alkaen, jokaikinen ulkosähköpistorasia vuotovirtoineen mukana. Tosta pitänee kai päätellä, että installaatio on periaatteessa kunnossa?

2. pääkeskuksesta kytkettiin nollajohdot irti yksitellen - ei vaikutusta

3. Pääkeskukseen kytkettiin demoinstallaatio samoin kuin muuallakin on - lamppurasia kytkin piuhanpätkällä. Ei ongelmaa siellä havaittavissa! Ongelma tuntuu siis syntyvän jossain pääkeskuksesta poislähtevässä johdossa niin, että se silti ilmenee kaikkialla missä nollajohdotus on läsnä??? Mistä energia johtoihin tulee? Induktiolla?? Käsittämätöntä!

4. Jännite vaimenee varsin nopeasti. Tein testejä varten nk. lapamadosta (0,75 cu-johtoa) itselleni testiroikan. Sähkäri ei ideasta perustanut, mutta eipä siitä haittakaan ole, jos vaivihkaa kokeilen minäkin jotain mitata. Ällistyin, kuin yleismittari näytti noin 5 metrin lapamadon päässä enää 80 V potentiaalieroa. Mittasin johdon vastuksen. Alle 1 ohmi. Joten mitä helkutin potentiaalia valaisinrasiassa näkyy ja miksi se saa lampun välkkymään??? Potentiaali on jotenkin kytköksissä verkkojännitteeseen, koska se vaihtelee verkkojännitteen vaihtelujen mukana.

5. eri puolilta talo mitattessa potentiaali vaihtelee, yleensä mitä pidempi johdotus, sitä alempi volttilukema - mutta ei aina.

Lähellä ei ole mitään voimajohtoja tms. Eikä tiettävästi mitään voimakkaampia radioasemia tai edes heikompia. 140 volttia joka välkyttelee loisteputkea on sen verta paljon, että sillähän rupeaa rakentelemaan valoja ledien varaan!

Lue lisää

Kuina kirkkaana ja kuinka usein se lamppu välähtää? Ja oletko kokeillut millään muulla säästölampulla?

Et tainnut lukea edellistä viestiäni? No, siinäpähän mittailette...

Sähkö ja Mies kirjoitti:

Ole huoleti, mukana on laillistettu sähkömies. Millä vehkeillä kuvittelet mm. eristysvastuksia mitattavan? Mittauksia on suoritettu ja aikaa poltettu niin perhanasti. Siitä ei ole kyse. Ideat vaan rupee oleen ns. lopussa. Konsultaatiotahan täältä haetaan. Ehdota vaan järkeviä mittauksia ja testejä / mahdollisia knoppeja tehtäväksi. Kyllä niitä tehdään. Meille, mulle ja sähkärille ei vaan tule enää mieleen mitään fiksua. Ehkä me ollaan sitten palikoita, mutta auta silti, jos osaat.


Okei, sitten asiaan.

1. Ongelman voisi unohtaa, ellei se NÄKYISI pimeässä! Kallimman luokan energiansäästölamppu (Philips Pro) VILKKUU kun virrat on kytkimestä veks. Ei vilku toisessa talossa testattuna, joten vika ei ole lamppuyksilössä (sitäpaitsi, vilkunta on merkki ENERGIASTA, jostain tulee lamppuun energiaa, ollaako tästä yhtämieltä?) Vaihtamalla energiasäästölamppu tavishehkuun, niin totta, ei vilku eikä kukaan huomaa mitään. Mutta ei kai kukaan täysjärkinen esitä, että taloon voi tehdä sähköt, joihin ei kestä laittaa energiasäästölamppuja? Varsinkin kun hehkulamput saatetaan olla jopa kieltämässä lähivuosina!

PÄIVITYKSIÄ MITTAUKSIIN:

1. koko installaatio on mitattu pääkeskuksesta käsin. Koko installaation eristysvastus on yli 100 Mohmia. Siis kattaa kaiken, nousujohdoista alkaen, jokaikinen ulkosähköpistorasia vuotovirtoineen mukana. Tosta pitänee kai päätellä, että installaatio on periaatteessa kunnossa?

2. pääkeskuksesta kytkettiin nollajohdot irti yksitellen - ei vaikutusta

3. Pääkeskukseen kytkettiin demoinstallaatio samoin kuin muuallakin on - lamppurasia kytkin piuhanpätkällä. Ei ongelmaa siellä havaittavissa! Ongelma tuntuu siis syntyvän jossain pääkeskuksesta poislähtevässä johdossa niin, että se silti ilmenee kaikkialla missä nollajohdotus on läsnä??? Mistä energia johtoihin tulee? Induktiolla?? Käsittämätöntä!

4. Jännite vaimenee varsin nopeasti. Tein testejä varten nk. lapamadosta (0,75 cu-johtoa) itselleni testiroikan. Sähkäri ei ideasta perustanut, mutta eipä siitä haittakaan ole, jos vaivihkaa kokeilen minäkin jotain mitata. Ällistyin, kuin yleismittari näytti noin 5 metrin lapamadon päässä enää 80 V potentiaalieroa. Mittasin johdon vastuksen. Alle 1 ohmi. Joten mitä helkutin potentiaalia valaisinrasiassa näkyy ja miksi se saa lampun välkkymään??? Potentiaali on jotenkin kytköksissä verkkojännitteeseen, koska se vaihtelee verkkojännitteen vaihtelujen mukana.

5. eri puolilta talo mitattessa potentiaali vaihtelee, yleensä mitä pidempi johdotus, sitä alempi volttilukema - mutta ei aina.

Lähellä ei ole mitään voimajohtoja tms. Eikä tiettävästi mitään voimakkaampia radioasemia tai edes heikompia. 140 volttia joka välkyttelee loisteputkea on sen verta paljon, että sillähän rupeaa rakentelemaan valoja ledien varaan!

Lue lisää

kytke jonkun irrallaan lattialla olevan simppelin valaisimen kannan toiseen liittimeen yksi ainoa johto (mielellään sininen ML 1,5) ja leikitään, että se on nollajohto ja jätä toinen liitin ilman mitään piuhaa. Laita sitten tuohon nollajohtoon 1000 V jännite. Paljonko silloin on lampun kannan liittimien välillä jännite? Entä hehkuuko energiansäästölamppu silloin? Muuttuuko tilanne, vaikka jännitettä löisi 2000 V ja laittaisi maailman kalleimman Philipsin energiansäästölampun?

Löisin aika paljon vetoa, että liittimien välillä ei ole jännitettä, virtaa ei kulje ja mikään loistelamppu ei hehku.

Onko nollajohdon potentiaalilla mitään merkitystä, jos ei ole toista potentiaalia, mihin verrata; siis potentiaalieroa eli jännitettä? Ei ole. Eikä sekään vielä riitä, että on potentiaaliero, täytyy olla virtapiiri, jossa virta pääsee kulkemaan ja energia liikkumaan. Tätä samaa on valopääkin yrittänyt selittää.


Edelleenkin olen sitä mieltä, että mahdolliset nollajohdosta johtuvat ongelmat on erittäin helppo selvittää. Jos se ei onnistu, voit siitä huolimatta unohtaa vähäksi aikaa nollajohdon ja ajatella noita lamppukytkentöjä virtapiireinä. Arvaukseni on, että noissa nollajohdoissa ei ole vikaa, vaikka vikaa esiintyykin aina siellä, missä on nollajohtoja. Eihän se ole nollajohdon vika, jos jonkun piuhan päässä on jännitettä nollapotentiaaliin verrattuna?

Mietitään vaihteeksi sitä toista piuhaa, joka tulee lampun kantaan. Tuleeko siihen jostakin jännite? Sehän menee kytkimelle, onko siellä merkkivaloja, porrasautomaatteja, elektroniikkaa yms? Oletko kokeillut maadoittaa tuon piuhan kytkimen päästä, silloin kun valot on kytketty pois päältä? Onko sillä vaikutusta? Mutta ole varovainen, jos teet tuon tempun omin päin.

Jos kytkin on ihan tavallinen 1-kytkin, sille tulee kaksi piuhaa: toinen menee lampun kantaan ja toiseen tulee jatkuva jännite. Jos tuossa lamppukytkennässä on sellainen simppeli kytkin ja kytkimelle tulee jatkuva jännite jostakin kattorasiasta, kokeile sellaista, että irrotat tuon piuhan kattorasiasta. Mitä tapahtuu, hehkuuko lamppu enää? Mikä on jännite tuolla lampun kannassa?

Jos noiden temppujen jälkeen ongelmat häipyvät, voit miettiä sitä, että voiko kaksi johtoa (esimerkiksi kytkimelle menevät johdot) muodostaa kondensaattorin, joka voi olla osana virtapiiriä, jossa kulkee sen verran virtaa, että saa energiansäästölampun kondensaattorin varautumaan ja silloin tällöin välkkymään. Valopää selitti jo tämän jutun.

Voit myös kokeilla jotakin muuta merkkiä kuin Philipsin energiansäästölamppua.

Kommentteja:

1.Ihan asiallinen tulos, mutta ei tämän probleeman selvittämisen kannalta välttämättä merkitystä.

2.Vieläkään en ymmärrä, miksi purkaa liitoksia, kun olisi niin paljon helpompi tehdä testi alle minuutissa. Mitään tuollakaan purkuoperaatiolla ei selvinnyt.

3.Demoinstallaatiossakin on nollajohto läsnä, eikä ongelmaa ole silloin. Kapasitiivinen kytkeytyminen voi olla avainsana. Samasta ilmiöstä voidaan käyttää montaa muutakin nimitystä, vaikkapa kissasähkö. Indusoituminenkin on periaatteessa mahdollista, mutta kun kytkin on auki ja galvaaninen yhteys lampun liittimien välillä puuttuu, olisin kondensaattorin kannalla.

4.Mittaustulokset riippuvat impedansseista, ennenkaikea mittarin sisäisestä impedanssista.

5.Ihan mielenkiintoinen tulos. Onko tuo juttu joka ainoassa lampussa? Jos jossakin ei ole tuota ilmiötä, mitä eroa kytkennöissä ja komponenteissa?

testi, että kirjoitti:

kytke jonkun irrallaan lattialla olevan simppelin valaisimen kannan toiseen liittimeen yksi ainoa johto (mielellään sininen ML 1,5) ja leikitään, että se on nollajohto ja jätä toinen liitin ilman mitään piuhaa. Laita sitten tuohon nollajohtoon 1000 V jännite. Paljonko silloin on lampun kannan liittimien välillä jännite? Entä hehkuuko energiansäästölamppu silloin? Muuttuuko tilanne, vaikka jännitettä löisi 2000 V ja laittaisi maailman kalleimman Philipsin energiansäästölampun?

Löisin aika paljon vetoa, että liittimien välillä ei ole jännitettä, virtaa ei kulje ja mikään loistelamppu ei hehku.

Onko nollajohdon potentiaalilla mitään merkitystä, jos ei ole toista potentiaalia, mihin verrata; siis potentiaalieroa eli jännitettä? Ei ole. Eikä sekään vielä riitä, että on potentiaaliero, täytyy olla virtapiiri, jossa virta pääsee kulkemaan ja energia liikkumaan. Tätä samaa on valopääkin yrittänyt selittää.


Edelleenkin olen sitä mieltä, että mahdolliset nollajohdosta johtuvat ongelmat on erittäin helppo selvittää. Jos se ei onnistu, voit siitä huolimatta unohtaa vähäksi aikaa nollajohdon ja ajatella noita lamppukytkentöjä virtapiireinä. Arvaukseni on, että noissa nollajohdoissa ei ole vikaa, vaikka vikaa esiintyykin aina siellä, missä on nollajohtoja. Eihän se ole nollajohdon vika, jos jonkun piuhan päässä on jännitettä nollapotentiaaliin verrattuna?

Mietitään vaihteeksi sitä toista piuhaa, joka tulee lampun kantaan. Tuleeko siihen jostakin jännite? Sehän menee kytkimelle, onko siellä merkkivaloja, porrasautomaatteja, elektroniikkaa yms? Oletko kokeillut maadoittaa tuon piuhan kytkimen päästä, silloin kun valot on kytketty pois päältä? Onko sillä vaikutusta? Mutta ole varovainen, jos teet tuon tempun omin päin.

Jos kytkin on ihan tavallinen 1-kytkin, sille tulee kaksi piuhaa: toinen menee lampun kantaan ja toiseen tulee jatkuva jännite. Jos tuossa lamppukytkennässä on sellainen simppeli kytkin ja kytkimelle tulee jatkuva jännite jostakin kattorasiasta, kokeile sellaista, että irrotat tuon piuhan kattorasiasta. Mitä tapahtuu, hehkuuko lamppu enää? Mikä on jännite tuolla lampun kannassa?

Jos noiden temppujen jälkeen ongelmat häipyvät, voit miettiä sitä, että voiko kaksi johtoa (esimerkiksi kytkimelle menevät johdot) muodostaa kondensaattorin, joka voi olla osana virtapiiriä, jossa kulkee sen verran virtaa, että saa energiansäästölampun kondensaattorin varautumaan ja silloin tällöin välkkymään. Valopää selitti jo tämän jutun.

Voit myös kokeilla jotakin muuta merkkiä kuin Philipsin energiansäästölamppua.

Kommentteja:

1.Ihan asiallinen tulos, mutta ei tämän probleeman selvittämisen kannalta välttämättä merkitystä.

2.Vieläkään en ymmärrä, miksi purkaa liitoksia, kun olisi niin paljon helpompi tehdä testi alle minuutissa. Mitään tuollakaan purkuoperaatiolla ei selvinnyt.

3.Demoinstallaatiossakin on nollajohto läsnä, eikä ongelmaa ole silloin. Kapasitiivinen kytkeytyminen voi olla avainsana. Samasta ilmiöstä voidaan käyttää montaa muutakin nimitystä, vaikkapa kissasähkö. Indusoituminenkin on periaatteessa mahdollista, mutta kun kytkin on auki ja galvaaninen yhteys lampun liittimien välillä puuttuu, olisin kondensaattorin kannalla.

4.Mittaustulokset riippuvat impedansseista, ennenkaikea mittarin sisäisestä impedanssista.

5.Ihan mielenkiintoinen tulos. Onko tuo juttu joka ainoassa lampussa? Jos jossakin ei ole tuota ilmiötä, mitä eroa kytkennöissä ja komponenteissa?

Lue lisää

Vihdoinkin joku asioista ymmärtävä on vaivautunut selittämään "merkillistä ongelmaa".

Tuo neloskohtakin on ihan selitettävissä. Kytkimeltä lampulle menevä vaihejohdin on kapasitiivisesti kytkeytynyt sekä jatkuvasti jännitteiseen vaihejohtimeen että nollajohtimeen. Kun lisäät perään lamppujohtoa, nollajohtimeen kytkeytyminen lisääntyy mutta vaihejohtimeen ei, joten jännite laskee.

Ensin pitäisi miettiä, mistä kaikista asioista ongelma voi teoriassa johtua ja mistä se ei voi johtua, sitten tehdään tarvittavat mittaukset. Nyt on mitattu kaikenlaista ymmärtämättä, onko mittauksilla mitään merkitystä ja jos niin mitä.

Voisko kytkin vuotaa, kytke kytkin irti kokonaan ja mittaa uusiks, tällaisia ongelmia tullut joskus vastaan.

Ja tulevat jännitteet ovat varmaan ihan järkeviä, tilanteessa jossa pääkytkin on auki?? Pääjännitteet vaiheiden välillä ja vaiheiden ja nollan välillä??

Jos sen jälkeen on ongelmia niin todennäköisin syy on nollan huono liitos jossain.
Nykyisillä mittareilla on niin suuri sisäinen vastus että niitä pitää lukea harkiten, koska ne ei todellakaan kuormita piiriä lainkaan.

Kuitenkin todennäköisesti on kysymys 1-vaiheisista ryhmistä, jotka kaikki tulee ryhmäkeskukselle, joten tuskin on kysymys siitä että kuormat voi mennä sarjaan kahden vaiheen väliin. Silloinhan jännitteet voi olla mitä vain ja luultavasti jotain olisi jo kärynnyt.

jännitteet kirjoitti:

Ja tulevat jännitteet ovat varmaan ihan järkeviä, tilanteessa jossa pääkytkin on auki?? Pääjännitteet vaiheiden välillä ja vaiheiden ja nollan välillä??

Jos sen jälkeen on ongelmia niin todennäköisin syy on nollan huono liitos jossain.
Nykyisillä mittareilla on niin suuri sisäinen vastus että niitä pitää lukea harkiten, koska ne ei todellakaan kuormita piiriä lainkaan.

Kuitenkin todennäköisesti on kysymys 1-vaiheisista ryhmistä, jotka kaikki tulee ryhmäkeskukselle, joten tuskin on kysymys siitä että kuormat voi mennä sarjaan kahden vaiheen väliin. Silloinhan jännitteet voi olla mitä vain ja luultavasti jotain olisi jo kärynnyt.

Lue lisää

Ainoat useammassa vaiheessa olevat sähkölaitteet ovat liesi ja kiuas. Liesi on kytketty (2 vaiheinen), mutta kiuasta ei vielä.

Sähkö ja Mies kirjoitti:

Ainoat useammassa vaiheessa olevat sähkölaitteet ovat liesi ja kiuas. Liesi on kytketty (2 vaiheinen), mutta kiuasta ei vielä.

Kokeilepa yhdistää se 150 volttinen johdin suojamaahan katoaako jännite? joskushan niihin indusoituuu tuollainen jännite ainakin halvemmat mittarit näyttää helposti jännitettä mutta sitten kun yhdistää pe hen niin eipä ole virtaa ollenkaan. mutta se ei kyllä todellakaan pitäisi välkytellä lamppuja onkohan valaisemen nolla kunnolla kiinni sekä suojamaa.

sähköerkki kirjoitti:

Kokeilepa yhdistää se 150 volttinen johdin suojamaahan katoaako jännite? joskushan niihin indusoituuu tuollainen jännite ainakin halvemmat mittarit näyttää helposti jännitettä mutta sitten kun yhdistää pe hen niin eipä ole virtaa ollenkaan. mutta se ei kyllä todellakaan pitäisi välkytellä lamppuja onkohan valaisemen nolla kunnolla kiinni sekä suojamaa.

Lue lisää

Mitä tarkoitat?

Koska kyse on vaihtovirrasta, niin oletan, että on mahdotonta sanoa kummasta johdosta se havaittu potentiaaliero n. 150 V AC johtuu!

Kytkin on siis auki eli vaihe ei sinne tule!

Nolla pitäisi olla nolla ja maapotentiaalissa. En ole vielä ehtinyt semmoisia tsekkaamaan päätaululle asti - enkä usko semmoiseen vikaan. Eihän se nyt hemmetti kaikki 25-30johtoa voi olla nollajohdon osalta poikki??

HUOM! Tämä vika ei ole ryhmäkohtainen. Ei voi olla, koska se havaitaan noin about kolmenkymmenen muun piuhan päässä.

Jos taas ehdotat, että kytkisin sen toisen piuhan pystyvästi nollaan - siis sen mikä jää sinne "kellumaan" virtapiirin ollessa auki - niin sehän on sama kuin oikosulkuun vetäisi piuhat! Eikö? Näin maallikkon järjellä ajateltuna, mutta sinähän olet ainakin sähköjä opiskellut, joten ehkä olen vaan pihalla enemmän kuin sinä.

Sähkö ja Mies kirjoitti:

Mitä tarkoitat?

Koska kyse on vaihtovirrasta, niin oletan, että on mahdotonta sanoa kummasta johdosta se havaittu potentiaaliero n. 150 V AC johtuu!

Kytkin on siis auki eli vaihe ei sinne tule!

Nolla pitäisi olla nolla ja maapotentiaalissa. En ole vielä ehtinyt semmoisia tsekkaamaan päätaululle asti - enkä usko semmoiseen vikaan. Eihän se nyt hemmetti kaikki 25-30johtoa voi olla nollajohdon osalta poikki??

HUOM! Tämä vika ei ole ryhmäkohtainen. Ei voi olla, koska se havaitaan noin about kolmenkymmenen muun piuhan päässä.

Jos taas ehdotat, että kytkisin sen toisen piuhan pystyvästi nollaan - siis sen mikä jää sinne "kellumaan" virtapiirin ollessa auki - niin sehän on sama kuin oikosulkuun vetäisi piuhat! Eikö? Näin maallikkon järjellä ajateltuna, mutta sinähän olet ainakin sähköjä opiskellut, joten ehkä olen vaan pihalla enemmän kuin sinä.

Lue lisää

kyllähän sitä on tullut mitattua mittareilla ja mittari on näyttänyt esim 100 volttia mutta silti kun johdon vetää maahan niin ei siinä vahinkoa tapahdu koska sulakehan siellä on kuitenkin suojana. monesti töissä ollessa jos ei ole mittaria käsillä ja pitää todeta johtojen jännitteettömyys niin eipä muuta kuin vaihe ja nolla yhteen ja jos on jännite päällä niin sulake palaa jonka jälkeen johto on kylmä. sähkö on aina sellaista kun sitä ei näe mistä se kulkee, onko teillä kyseessä kolmivaihepiiri että jokin vaihe tulee jonkin kulutuksen läpi ja siinä häipyy osa jännitteestä itse ainakin laittaisin sen vaiheen josta jännitettä mittasit niin kylmästi nollaan kiinni silloin ainakin selviää minkä sulakkeen kautta se sinne tulee.. ja että onko se vaan haamujännitettä. sitten vielä että jännite ei ole niin vaarallista jos siinä ei ole virtaa saadaanhan pattereista mittarilla mittausjännitettä 1000 volttia muttei siinä ole virtaa nimeksikään.

Sähkö ja Mies kirjoitti:

Ainoat useammassa vaiheessa olevat sähkölaitteet ovat liesi ja kiuas. Liesi on kytketty (2 vaiheinen), mutta kiuasta ei vielä.

Joskus kauan sitten, kun vielä asuin ok-talossa, niin meillä kytkettiin yksivaiheliesi kolmivaihelieden kytkentärasiaan. Sulakkeita liedelle oli käytössä vain yksi, muissa kahdessa ei ollut pohjaa. Siinä kytkennässä piti olla tarkkana, jotta kytki johdot oikein päin, muuten lieden merkkivalo hehkui, vaikka liesi ei ollut käytössä. Näin kävi meillä, mitenkään vaarallista tuo ei ollut, sanoi asennukset tehnyt sähkömies.

Olen hieman pihalla näistä sähköasioista, mutta eikö liedet ole kolmivaiheisia? 3x16 A näkyy itsellä olevan. En muista kaksivaiheisita kuulleeni, mutta toki niitäkin voi olla.

Tuolla joku taisi ehdottaakin, että itse kaapissa olisi jotain vikaa. Sama tuli itselläni mieleen.

Sähkö ja Mies kirjoitti:

Mitä tarkoitat?

Koska kyse on vaihtovirrasta, niin oletan, että on mahdotonta sanoa kummasta johdosta se havaittu potentiaaliero n. 150 V AC johtuu!

Kytkin on siis auki eli vaihe ei sinne tule!

Nolla pitäisi olla nolla ja maapotentiaalissa. En ole vielä ehtinyt semmoisia tsekkaamaan päätaululle asti - enkä usko semmoiseen vikaan. Eihän se nyt hemmetti kaikki 25-30johtoa voi olla nollajohdon osalta poikki??

HUOM! Tämä vika ei ole ryhmäkohtainen. Ei voi olla, koska se havaitaan noin about kolmenkymmenen muun piuhan päässä.

Jos taas ehdotat, että kytkisin sen toisen piuhan pystyvästi nollaan - siis sen mikä jää sinne "kellumaan" virtapiirin ollessa auki - niin sehän on sama kuin oikosulkuun vetäisi piuhat! Eikö? Näin maallikkon järjellä ajateltuna, mutta sinähän olet ainakin sähköjä opiskellut, joten ehkä olen vaan pihalla enemmän kuin sinä.

Lue lisää

Laita taulusta kaikki sulakkeet alas ja sit kokeile yhtä kerralla ja mittaat samaan aikaan milloin tulee se haamujännite. Veikkaan et tulee kahdesta ryhmästä. Sitten rupee selvittelee niitten kahen ryhmän välistä yhteyttä, kulutuslaitteet ym.

Nimetön kirjoitti:

kyllähän sitä on tullut mitattua mittareilla ja mittari on näyttänyt esim 100 volttia mutta silti kun johdon vetää maahan niin ei siinä vahinkoa tapahdu koska sulakehan siellä on kuitenkin suojana. monesti töissä ollessa jos ei ole mittaria käsillä ja pitää todeta johtojen jännitteettömyys niin eipä muuta kuin vaihe ja nolla yhteen ja jos on jännite päällä niin sulake palaa jonka jälkeen johto on kylmä. sähkö on aina sellaista kun sitä ei näe mistä se kulkee, onko teillä kyseessä kolmivaihepiiri että jokin vaihe tulee jonkin kulutuksen läpi ja siinä häipyy osa jännitteestä itse ainakin laittaisin sen vaiheen josta jännitettä mittasit niin kylmästi nollaan kiinni silloin ainakin selviää minkä sulakkeen kautta se sinne tulee.. ja että onko se vaan haamujännitettä. sitten vielä että jännite ei ole niin vaarallista jos siinä ei ole virtaa saadaanhan pattereista mittarilla mittausjännitettä 1000 volttia muttei siinä ole virtaa nimeksikään.

Lue lisää

jos testaa onko johtimessa virtaa, kytkemällä sen nollaan siis siniseen johtimeen ja jos ei räppää kuvittelet johtimen kylmäksi.

Entäs jos nolla onkin irti ?

Mitä tapahtuu kun olet todennut virtajjohtimen jännitteettömyyden esittämälläsi tavalla

Nimetön kirjoitti:

kyllähän sitä on tullut mitattua mittareilla ja mittari on näyttänyt esim 100 volttia mutta silti kun johdon vetää maahan niin ei siinä vahinkoa tapahdu koska sulakehan siellä on kuitenkin suojana. monesti töissä ollessa jos ei ole mittaria käsillä ja pitää todeta johtojen jännitteettömyys niin eipä muuta kuin vaihe ja nolla yhteen ja jos on jännite päällä niin sulake palaa jonka jälkeen johto on kylmä. sähkö on aina sellaista kun sitä ei näe mistä se kulkee, onko teillä kyseessä kolmivaihepiiri että jokin vaihe tulee jonkin kulutuksen läpi ja siinä häipyy osa jännitteestä itse ainakin laittaisin sen vaiheen josta jännitettä mittasit niin kylmästi nollaan kiinni silloin ainakin selviää minkä sulakkeen kautta se sinne tulee.. ja että onko se vaan haamujännitettä. sitten vielä että jännite ei ole niin vaarallista jos siinä ei ole virtaa saadaanhan pattereista mittarilla mittausjännitettä 1000 volttia muttei siinä ole virtaa nimeksikään.

Lue lisää

Älä vaan käytä tuota jännitteettömäksi tekemis metodiasi ainakaan satojen ampeerien sulakkeiden kyseessä ollessa.
Voipi paita palaa ja muutakin ikävää tapahtua!

pekko7 kirjoitti:

Älä vaan käytä tuota jännitteettömäksi tekemis metodiasi ainakaan satojen ampeerien sulakkeiden kyseessä ollessa.
Voipi paita palaa ja muutakin ikävää tapahtua!

joku sähkölaite voi vuotaa jännitettä esim. suojamaadoitus johtimeen ja sitä kautta nollaan.
Esim. kiuas tai italialainen desing lamppu.

Talon huono maadoituskin voi olla syynä.
Tosin ei nyt sitten tässä tapauksesa

Energiansäästölamppu on purkauslamppu. Virta alkaa kulkea putkessa, kun se on lämmennyt tarpeeksi, elohopeahöyryn paine on sopiva ja jännitettä on sopivasti. Impedanssi virrattomalla putkella on kuin katkaistulla johdolla eli ääretön. Kun virta kulkee, impedanssi pienenee niin paljon, että sitä rajoitetaan kuristimella.

Kun mitataan virrattoman lampun impedanssia, siinä näkyy käytännössä liitäntälaitteen impedanssi. Energiansäätölampuilla liitäntälaite on elektroninen. Puolijohdekomponentteja, kondensaattoreita, keloja jne löytyy sen sisältä. Yleismittarilla hiukan hankalia mitattavia.

resistanssi.. kirjoitti:

Energiansäästölamppu on purkauslamppu. Virta alkaa kulkea putkessa, kun se on lämmennyt tarpeeksi, elohopeahöyryn paine on sopiva ja jännitettä on sopivasti. Impedanssi virrattomalla putkella on kuin katkaistulla johdolla eli ääretön. Kun virta kulkee, impedanssi pienenee niin paljon, että sitä rajoitetaan kuristimella.

Kun mitataan virrattoman lampun impedanssia, siinä näkyy käytännössä liitäntälaitteen impedanssi. Energiansäätölampuilla liitäntälaite on elektroninen. Puolijohdekomponentteja, kondensaattoreita, keloja jne löytyy sen sisältä. Yleismittarilla hiukan hankalia mitattavia.

Lue lisää

Olen joskus katsonut mitä se energialamppu pitää sisällään. Ei siellä ole mitään kuristinta. Oli siellä muistaakseni joku kela vaan ei mitään rautasydämmistä kuten loisteputkivalaisimessa. Joten sen lampun virranrajoituksena on kuristimen sijaan kondensaattori joka sillä kissasähköllä varautuu.

sanoisin kirjoitti:

Olen joskus katsonut mitä se energialamppu pitää sisällään. Ei siellä ole mitään kuristinta. Oli siellä muistaakseni joku kela vaan ei mitään rautasydämmistä kuten loisteputkivalaisimessa. Joten sen lampun virranrajoituksena on kuristimen sijaan kondensaattori joka sillä kissasähköllä varautuu.

Lue lisää

Kuristimella rajoitetaan virtaa suurin piirtein samalla systeemillä kuin perinteisellä loistelampulla. Toki kondensaattoreita on komponenttien joukossa useita, ei pelkästään lampun virtapiirissä, vaan myös hakkuri- ja häiriönsuodatus piireissä. Elektronisessa liitäntälaitteessa taajuus nostetaan hakkurilla yli 20 kHz, minkä vuoksi komponentit ovat pienempiä. Kuristin on todellakin aika mitätön palikka siellä sisällä. Mitä suurempi taajuus, sitä pienemmät komponentit.

Ihan fiksu ehdotus sinulta. Lisää tollaisia.

Se on tietysti hyvä kysymys, että mistä helkutisti sitä "kissasähkö" nyt muka noin paljon tulee kun on installaatioitakin,joissa semmoisia ei tavata.

Muuten, termi kissansähkö ei liene oikea termi tässä - koska kissansähkö viittaa tietääkseni hankaussähköön ja siitä tuskin on kyse??

Sähkö ja Mies kirjoitti:

Ihan fiksu ehdotus sinulta. Lisää tollaisia.

Se on tietysti hyvä kysymys, että mistä helkutisti sitä "kissasähkö" nyt muka noin paljon tulee kun on installaatioitakin,joissa semmoisia ei tavata.

Muuten, termi kissansähkö ei liene oikea termi tässä - koska kissansähkö viittaa tietääkseni hankaussähköön ja siitä tuskin on kyse??

Lue lisää

Että käyttömaadoituksen liian suuri maadoitusresistanssi aiheuttaa kulutuspaikan nollajohtimeen verkkojännitteen mukaisesti vaihtuvan potenttiaalin joka siinä energialampussa helposti ilmenee.
Että onko maadoitus kunnossa?

Pitäis lisätä kuormaa,jäis nuo indusoituneet jännitteet pois.Esiintyy yleensä pidemmissä rinnakaisissa kaapelivedoissa,käytäväkytkennät yms... Joku riittävän kokoinen vastus siinä lampun rinnalla vois poistaa ongelman.Vaikka tuskin siitä välkynnästä ihmeempää harmia on.

Vaastuusta kirjoitti:

Pitäis lisätä kuormaa,jäis nuo indusoituneet jännitteet pois.Esiintyy yleensä pidemmissä rinnakaisissa kaapelivedoissa,käytäväkytkennät yms... Joku riittävän kokoinen vastus siinä lampun rinnalla vois poistaa ongelman.Vaikka tuskin siitä välkynnästä ihmeempää harmia on.

Lue lisää

mökki suurjännitelinjan vieressä...
pelkän loisteputkenkin voi saada loistamaan linjan alla.
Riippuen olosuhteista.

Tai N ja PE, sekä PEN eivät tee kimppakivaa sähköpääkeskuksessa, kuten asiallisesti kuuluisi.
Tarkoitan olisiko asentajalla jäänyt yhdyskisko auki mittausten jälkeen...

400kV kirjoitti:

mökki suurjännitelinjan vieressä...
pelkän loisteputkenkin voi saada loistamaan linjan alla.
Riippuen olosuhteista.

Tai N ja PE, sekä PEN eivät tee kimppakivaa sähköpääkeskuksessa, kuten asiallisesti kuuluisi.
Tarkoitan olisiko asentajalla jäänyt yhdyskisko auki mittausten jälkeen...

Lue lisää

Meille sattui samantapainen ihmeellinen asia vuosikymmeniä sitten.

Syy selvisi sillä kertaa aika nopeasti. Yksi vaiheista ei ollut kytketty ollenkaan verkosta taloon. Talossa oli jokin kolmivaihevehje (saattoi olla moottori) joka syötti kahden vaiheen välisen jännitteen keskipisteen taaksepäin kolmanteen vaiheeseen ja siitä sen vaiheen valopisteisiin. Sellaisessa tapauksessa kolmannesta vaiheesta saa jännitteen lisäksi virtaa ja tehoakin.

Ihan vain mahdollisuus.

kytkin asennettu vahingossa nollajohdon puolelle .

yks x kirjoitti:

kytkin asennettu vahingossa nollajohdon puolelle .

miksi silloin energiansäästölamppu vilkkuisi?

siinähän se just onkin että sinne indusoituu sähköö muista johdoista ja se on kissansähköä.
jos laittaa hehkulampun tilalle vilkkuminen loppuu koska kissansähkö pääsee suoraan maihin. energiansäästölampun resistanssi on sen verta korkea, että sähkö ei pääse maihin.

... kirjoitti:

siinähän se just onkin että sinne indusoituu sähköö muista johdoista ja se on kissansähköä.
jos laittaa hehkulampun tilalle vilkkuminen loppuu koska kissansähkö pääsee suoraan maihin. energiansäästölampun resistanssi on sen verta korkea, että sähkö ei pääse maihin.

Lue lisää

älkää minulle sähköistä haastelko, pistän vielä linjat kylmiksi.

... eli joillain palstoilla on hyvä tapa laittaa löytynyt ratkaisu listalle, ja merkata se ratkaisuksi -> hakukoneella voi hakea vanhoja RATKAISUJA eikä vain vanhoja ONGELMIA!

Törmäsin tähän säikeeseen ihan muuta hakiessani, mutta luin koko ketjun läpi, koska olisin halunnut nähdä ratkaisun. Ensi kerralla kurkkaan heti loppuun ;-)

Keskusteluusa oli joitain ihan hyviäkin kysymyksiä / ratkaisuehdotukisa, ja jos olisin huomannut ketjun, kun se oli ajankohtainen, olisin tarjoutunut ratkaisemaan ongelman paikanpäällä tyyliin "jos ei ratkea, menen nurkkaan häpeämään ja tarjoan vielä kahvitkin, mutta onnistuneesta ratkaisusta otan kohtuullisen korvauksen".

-seikku- kirjoitti:

... eli joillain palstoilla on hyvä tapa laittaa löytynyt ratkaisu listalle, ja merkata se ratkaisuksi -> hakukoneella voi hakea vanhoja RATKAISUJA eikä vain vanhoja ONGELMIA!

Törmäsin tähän säikeeseen ihan muuta hakiessani, mutta luin koko ketjun läpi, koska olisin halunnut nähdä ratkaisun. Ensi kerralla kurkkaan heti loppuun ;-)

Keskusteluusa oli joitain ihan hyviäkin kysymyksiä / ratkaisuehdotukisa, ja jos olisin huomannut ketjun, kun se oli ajankohtainen, olisin tarjoutunut ratkaisemaan ongelman paikanpäällä tyyliin "jos ei ratkea, menen nurkkaan häpeämään ja tarjoan vielä kahvitkin, mutta onnistuneesta ratkaisusta otan kohtuullisen korvauksen".

Lue lisää

Vaihdetaan johdot lampussa ristiin. Loistelamppu ja glimlamppu hehkuu usein käytön jälkeen jos sattuu vaihejohdin olemaan sopivasti. Tespelin kääntö auttaa myös usein. Ettei olisi himmennintä edessä. Puolijohde johtaa aina pikkuisen.

Mulla oli saman moinen vika kuin aloittajalla ja kyseessä oli bilteman energiansäästölamppu ja valaisimia kaksi kpl katossa , vika korjaantui kun vaihdoin osramin lamput. Bilteman lamput pelaa ihan ok esim jalkalampussa. Kysyin asiaa sähkäriltäni ja hän sanoi että ei tuommoist voi olla, mutta uskoi kun tuli itse paikalle katsomaan ja näytin.

Saman ongelman kanssa pähkäilin joskus ja oma ehdotukseni syyksi on tämä. Energiansäästölamppu sisältää kondensaattorin virranrajoitusta tms. varten ja siinä vaiheessa kun syöttöjohtoon indusoituu (tai kapasitiivisesti kytkeytyy) jännite, se varaa pikkuhiljaa konkan ja kun jännite ylittää tietyn rajan, lamppu lyö läpi eli syttyy hetkeksi. Välähdyksiä tuli ainakin itsellä hyvin harvoin, ei edes joka tunti. Ledi taas hehkuu himmeästi aika pienellä energialla.

Ratkaisuna rinnalle pieni kuorma, joka purkaa ylimääräisen energian.

"Poistetussa lampussa oli myös kiinni pieni vastus(?), joka oli pikaisen mittailun tuloksena rikki."

Miten totesit; mikä mittari ja mitkä arvot mittasit?

fundeerausta kirjoitti:

"Poistetussa lampussa oli myös kiinni pieni vastus(?), joka oli pikaisen mittailun tuloksena rikki."

Miten totesit; mikä mittari ja mitkä arvot mittasit?

Niin siis vielä selvennykseksi:
1) Jos mittaat sen hohtolampun nastojen yli niin yleismittarin ei kuulu näyttääkään mitään.
2) Jos mittasit vain sen vastuksen yli niin sieltä pitäisi löytyä 200-300 kohmia.

fundeeraaja kirjoitti:

Niin siis vielä selvennykseksi:
1) Jos mittaat sen hohtolampun nastojen yli niin yleismittarin ei kuulu näyttääkään mitään.
2) Jos mittasit vain sen vastuksen yli niin sieltä pitäisi löytyä 200-300 kohmia.

Lue lisää

Kiitos tiedosta!

Mittamiehessä oli vika, kun jo epäilinkin. :) Sain vastukselle mitattua 150 k ohmia, joten vastus oli siis ok.

Voi kyllä mittamiehessäkin olla vikaa. ;)

Lamputon kirjoitti:

Voi kyllä mittamiehessäkin olla vikaa. ;)

Siksi kyselin kun noissa on tuo etuvastus juurikin tuon hohtolankojen mahdollisen oikosulun takia eli 200 kohm kestää verkkovirtaa semmoisen 0.30W ja yleensä noi perus lankavastukset on 0.33Wattisia. Toisaalta tuo vastus rajoittaa virtaa mukavasti eli vaikka ihminen siihen toiselle puolelle näppinsä pistäisikin niin se vastus rajoittaa virran jonnekin milliamppeerin nurkille. Tuommoinen virta ei käytännössä aiheuta mitään ihmiselle.

Mittaamasi jännite taas on kiinni mittaristasi eli siitä paljonko sen mittarin sisäinen impedanssi on. Ilman noita tietoja en osaa kovin pitkälle meneviä arvailuja heitellä.

Funtsista vaan kirjoitti:

Siksi kyselin kun noissa on tuo etuvastus juurikin tuon hohtolankojen mahdollisen oikosulun takia eli 200 kohm kestää verkkovirtaa semmoisen 0.30W ja yleensä noi perus lankavastukset on 0.33Wattisia. Toisaalta tuo vastus rajoittaa virtaa mukavasti eli vaikka ihminen siihen toiselle puolelle näppinsä pistäisikin niin se vastus rajoittaa virran jonnekin milliamppeerin nurkille. Tuommoinen virta ei käytännössä aiheuta mitään ihmiselle.

Mittaamasi jännite taas on kiinni mittaristasi eli siitä paljonko sen mittarin sisäinen impedanssi on. Ilman noita tietoja en osaa kovin pitkälle meneviä arvailuja heitellä.

Lue lisää

Näin minä vähän epäilinkin, että etuvastus mahtanee olla tuo.

Kyllä tuo vuotanut jännite on ollut suuruusluokaltaan kuitenkin kohtalaisen iso ja varmaan suuruusluokaltaan tuota mitattua luokkaa, koska ongelmasta mainittuani hänelle edellinen asukas kertoi, että oli joskus laittanut jonkun tietyntyyppisen kattovalaisimen kiinni kyseiseen paikkaan ja se ei kuulemma ollut sammunut ollenkaan. Oli ratkaissut ongelman vaihtamalla valaisimen. :)

Lamputon kirjoitti:

Näin minä vähän epäilinkin, että etuvastus mahtanee olla tuo.

Kyllä tuo vuotanut jännite on ollut suuruusluokaltaan kuitenkin kohtalaisen iso ja varmaan suuruusluokaltaan tuota mitattua luokkaa, koska ongelmasta mainittuani hänelle edellinen asukas kertoi, että oli joskus laittanut jonkun tietyntyyppisen kattovalaisimen kiinni kyseiseen paikkaan ja se ei kuulemma ollut sammunut ollenkaan. Oli ratkaissut ongelman vaihtamalla valaisimen. :)

Lue lisää

Moni asia voi aiheuttaa mitattua jännitettä katkaisijan kiinni ollessa. Toisaalta taas tuo mainitsemasi 130V kuormittamaton jännite ei takuulla jaksa pitää mitään valaisinta päällä. Siis ainakaan kirkkaana. Joissain loistelamppu malleissa heikko vuotovirta voi toki olla huomattavissa heikkona välkkymisenä tai hohteena kun huoneessa on muuten pimeää. Laadukkaammissa es-lampuissa tätä ei yleensä ole havaittavissa, koska niissä on paremmat (jytkymmät) suodatus konkat kuin noissa halpiksissa.

Noista glim-lampuista yleensä näkee kun ne alkavat olemaan ehtoopuolella. Pimeässä huomaa niiden valon hieman värisevän/aaltoilevan.

Toisaalta taas jos johdotus on rakennettu siten että samassa/viereisessä putkessa menee kuormitettuja johtimia, niin niistä voi indusoitua jotain myös noihin johtimiin.

Toisaalta hakkuritekniikka voi aiheuttaa verkkoon harmonisia yliaaltoja, jolloin nolla johtimessa kulkee virtaa ja se voi olla joissain tapauksissa mitattavissa myös jännitteenä. Eli sen huomaat siten että mittaat tuon lampun nollakontaktista (E27 kierteestä, jos oikein kytketty) jotain asunnon metallipintaa vasten, vesijohtoputki, vesikiertolämmityspatteri tai muu vastaava.

Huomenta kirjoitti:

Moni asia voi aiheuttaa mitattua jännitettä katkaisijan kiinni ollessa. Toisaalta taas tuo mainitsemasi 130V kuormittamaton jännite ei takuulla jaksa pitää mitään valaisinta päällä. Siis ainakaan kirkkaana. Joissain loistelamppu malleissa heikko vuotovirta voi toki olla huomattavissa heikkona välkkymisenä tai hohteena kun huoneessa on muuten pimeää. Laadukkaammissa es-lampuissa tätä ei yleensä ole havaittavissa, koska niissä on paremmat (jytkymmät) suodatus konkat kuin noissa halpiksissa.

Noista glim-lampuista yleensä näkee kun ne alkavat olemaan ehtoopuolella. Pimeässä huomaa niiden valon hieman värisevän/aaltoilevan.

Toisaalta taas jos johdotus on rakennettu siten että samassa/viereisessä putkessa menee kuormitettuja johtimia, niin niistä voi indusoitua jotain myös noihin johtimiin.

Toisaalta hakkuritekniikka voi aiheuttaa verkkoon harmonisia yliaaltoja, jolloin nolla johtimessa kulkee virtaa ja se voi olla joissain tapauksissa mitattavissa myös jännitteenä. Eli sen huomaat siten että mittaat tuon lampun nollakontaktista (E27 kierteestä, jos oikein kytketty) jotain asunnon metallipintaa vasten, vesijohtoputki, vesikiertolämmityspatteri tai muu vastaava.

Lue lisää

Kiitos vastauksesta, selventävää tekstiä. En ole tietoinen siitä, että millainen valaisin edellisellä asukkaalla oli ollut kiinni tuossa silloin kun hän ei ollut saanut sitä sammumaan laisinkaan, mutta puhui halvasta valaisimesta. Voi olla, että oli hehkunut tjms.

Sähkökuvia ei minulla valitettavasti ole tästä talosta, joten en tiedä, että minkä sulakkeen takaisia johtimia menisi esim. samassa suojaputkessa.

Väännä nyt vielä rautalangasta minulle, että miten siis selitetään se, että tuon merkkivalon poiston jälkeen tuohon kattorasiaan ei tule enää 130V jännitettä.
Käyttäytyvätkö kaikki merkkivalolliset kytkimet noin, eli onko tuo ominaisuus, vai onko tuo kytkin osittain rikki?

Lamputon kirjoitti:

Kiitos vastauksesta, selventävää tekstiä. En ole tietoinen siitä, että millainen valaisin edellisellä asukkaalla oli ollut kiinni tuossa silloin kun hän ei ollut saanut sitä sammumaan laisinkaan, mutta puhui halvasta valaisimesta. Voi olla, että oli hehkunut tjms.

Sähkökuvia ei minulla valitettavasti ole tästä talosta, joten en tiedä, että minkä sulakkeen takaisia johtimia menisi esim. samassa suojaputkessa.

Väännä nyt vielä rautalangasta minulle, että miten siis selitetään se, että tuon merkkivalon poiston jälkeen tuohon kattorasiaan ei tule enää 130V jännitettä.
Käyttäytyvätkö kaikki merkkivalolliset kytkimet noin, eli onko tuo ominaisuus, vai onko tuo kytkin osittain rikki?

Lue lisää

Ei ne kaikki tuolla lailla käyttäydy. Nimen omaan tuo hohtolampun poiston auttaminen asiaan tarkoittaisi sitä että siitä on ylitse hieman vuotovirtaa. Onhan sen yli oikeastikin pakko olla virtapiiri, josta voi mitata jännitteen. Enemmän tuo on pakollinen ominaisuus kuin vika, tuo pieni vuoto siitä ylitse.

Olisiko tuossa sinun tapauksessasi se hohtolamppu kytketty katkaisijan yli eli kytkimen rinnalle? Tällöin siitä kulkee heikko virtapiiri kattolamppujen kautta . Tämmöinen kytkentä on mahdollinen silloin kun katkaisimella ei ole käytössä nollajohtoa. Muutenhan se koko hohtolamppu ei voisikaan toimia, sillä se vaatii aina sen virtapiirin hohtaakseen. Taitaa noiden hohtojen kynnysjännitteet alkaa jostain 60V ylöspäin, sen alle ne ei tuota valoa.

Jos taas katkaisimella on käytössä nollajohto niin silloin mainitsemasi ongelma korjaantuu sillä kytkee sen hohdon suoraan nollaa vasten eikä kierrätä virtapiiriä valaisimien kautta. Tällöin hohtolamppu palaa aina riippumatta katkaisijan asennosta. Tai jos käyttää 6-kytkintä valon ohjaamiseen, niin silloin voisi saada myös tuon on/off toiminan aikaan tuolle hohdolle.

Hohtoja käytetään yleensä enemmän releohjatuissa painonappikytkimissä kuin tavallisissa kytkimissä. Ei siihen mitään syytä ole, mutta näin on monesti toimittu. Rele on myös parempi paluu piiri nollaa vasten kuin es-lamput tai vastaavat.

Tähän yleiseen ongelmaan olisi olemassa yksinkertainen ratkaisu, jos sitä vain haluttaisiin käyttää...

kas näin:

lampun kannan kierreosa kytketään kiinteästi nollajohtimeen (ei kytkintä).

mutta valokytkimeksi valitaankin on/off -kytkimen vaihtokytkin (sähkömiehet ilmeisesti kutsuvat tätä 6 -kytkimeksi).

Vaihtokytkin kytketään näin:

Jos kytkin kytkee nastan A vaihtoehtoisesti joko nastaan B tai nastaan C riippuen kytkimen asennosta, kytke vaihtokytkin näin:

B = vaihe

C = nollajohdin

A = lampun kannan keskinasta

Kun kytkin on "valo päällä" -asennossa, lamppu saa sekä nollan eli vaiheen, jolloin lamppu valaisee 230 V AC -jännitteellä.

Kun kytkin on "valo pois" -asennossa, lamppu saa nollan sekä kierreosaan että kannan keskinastaan, jolloin lamppu on oikosuljettu, eli kapasitiivisesti (tai induktiivisesti) kytkeytyneet haamujännitteet eivät saa lamppua loistamaan himmeänä eivätkä vilkkumaan.

Asenna kytkin mekaanisesti siten, että lamppu valaisee, kun kytkimen yläreuna on painettu sisäänpäin, ja vastaavasti lamppu on pimeänä, kun kytkimen alareuna on painettu sisäänpäin. Nykystandardi ei ehkä tuohon pakota, mutta väärinpäin toimivan kytkimen kanssa menee hermot, ja se saattaa aiheuttaa esim. valon unohtumisen päälle lomamatkan ajaksi (sähköä kuluu turhaan) ja mikä vielä pahempaa, jos mielestään "katkaisee" virran esim. lampunvaihdon ajaksi, niin väärinpäin asennetun kytkimen kanssa itseasiassa kytkeekin virran päälle lampunvaihdon ajaksi, mikä saattaa aiheuttaa sähköiskun riskin !

Kannattaa mitata yleismittarilla ennen asennusta, miten päin kytkin toimii, sen asentaminen oikeinpäin ei todellakaan ole ylivoimainen tehtävä.

"Minä epäilen että tätä ilmiötä ei ole ihmetelty kuutta vuotta"

ei varmasti olekaan, mutta ketjua lukee moni muukin kuin ketjun aloittaja.

Normaali ehjä kytkin ei käytännössä vuoda mitään ja piste.
Koetinkynä ja digimittari voi näyttää vaikka "kissasähköä" eli latausvirroista yms. johtuvaa sähköä.
Mikään lamppu ei pala ja vilku sillä kissasähköllä ja ja siihen vaaditaan suljettu virtapiiri pl. voimakkaan radiolähettimen tvs. läheisyydessä tapahtuvat ilmiöt.

Oikeaa sähköä kirjoitti:

Normaali ehjä kytkin ei käytännössä vuoda mitään ja piste.
Koetinkynä ja digimittari voi näyttää vaikka "kissasähköä" eli latausvirroista yms. johtuvaa sähköä.
Mikään lamppu ei pala ja vilku sillä kissasähköllä ja ja siihen vaaditaan suljettu virtapiiri pl. voimakkaan radiolähettimen tvs. läheisyydessä tapahtuvat ilmiöt.

Lue lisää

Kyllä tommonen ledi palaa (hehkuu) ihan vaikka samassa putkessa kulkevan
syöttöjohdon ansiosta, vaikka kytkimestä olisi virta pois.

meidän valot palaa kirjoitti:

Kyllä tommonen ledi palaa (hehkuu) ihan vaikka samassa putkessa kulkevan
syöttöjohdon ansiosta, vaikka kytkimestä olisi virta pois.

Aloituksessa 2007 pienloisteputket ja tässä ei puhuta edes lampuista, joten nämä eivät ainakaan hehku, eikä kyllä riitä 15W ledeillekään...

Ei pala kirjoitti:

Aloituksessa 2007 pienloisteputket ja tässä ei puhuta edes lampuista, joten nämä eivät ainakaan hehku, eikä kyllä riitä 15W ledeillekään...

"Aloituksessa 2007 pienloisteputket ja tässä ei puhuta edes lampuista, joten nämä eivät ainakaan hehku, eikä kyllä riitä 15W ledeillekään..."

OK. Vastasin tuohon jossa sanottiin "Mikään lamppu ei pala..."

Toisesta johtimesta indusoituva virta riittää liipaisemaan ledin. Virtaahan siellä ei
välttämättä ole milliampeerin tuhannesosaakaan. Eikä sillä valolla nyt lukea näe, mutta selvästi se hehkuu.

meidän valot palaa kirjoitti:

"Aloituksessa 2007 pienloisteputket ja tässä ei puhuta edes lampuista, joten nämä eivät ainakaan hehku, eikä kyllä riitä 15W ledeillekään..."

OK. Vastasin tuohon jossa sanottiin "Mikään lamppu ei pala..."

Toisesta johtimesta indusoituva virta riittää liipaisemaan ledin. Virtaahan siellä ei
välttämättä ole milliampeerin tuhannesosaakaan. Eikä sillä valolla nyt lukea näe, mutta selvästi se hehkuu.

Lue lisää

Ikiliikkujan keksijä lienet?

Vai liipaisu kirjoitti:

Ikiliikkujan keksijä lienet?

Miten vaan. Saa tulla katsomaan. Eikä tämä nyt mikään outo ilmiö ole. Ammattilaisille lienee hyvinkin tuttu?

meidän valot palaa kirjoitti:

Miten vaan. Saa tulla katsomaan. Eikä tämä nyt mikään outo ilmiö ole. Ammattilaisille lienee hyvinkin tuttu?

Amattilaiselle hyvikin peruskauraa, maallikot tietenkin silmät ymmyrkäisinä, mitäs nyt...

1+2 kirjoitti:

Amattilaiselle hyvikin peruskauraa, maallikot tietenkin silmät ymmyrkäisinä, mitäs nyt...

Tosi ammattilainen pitääkin olla kun saa valot vilkkumaan alle 0,000001 A virralla...

Tosi rane kirjoitti:

Tosi ammattilainen pitääkin olla kun saa valot vilkkumaan alle 0,000001 A virralla...

Tiedätkö paljon on kapasitanssi keskimääräisen pituisessa kytkinvedossa johtimien välillä?
Mitä luulet olevan impedanssin 230VAC:lla tässä kapasitansissa?
Tunnetko energiansäästö- ja ledilamppujen hakkuriteholähteen toimintaperiaatteen?
Montako "kyllä" vastausta tuli?

1+2 kirjoitti:

Tiedätkö paljon on kapasitanssi keskimääräisen pituisessa kytkinvedossa johtimien välillä?
Mitä luulet olevan impedanssin 230VAC:lla tässä kapasitansissa?
Tunnetko energiansäästö- ja ledilamppujen hakkuriteholähteen toimintaperiaatteen?
Montako "kyllä" vastausta tuli?

Lue lisää

muutama kymmenen pikofaradia

vuotovirtaa ei tarvitse huomioida sellaisilla kapasitansseilla

eikä pienoisloisteissa mitään hakkuria ole. on elektronien sytytin.

ledeissä on hakkureita.

3 + kirjoitti:

muutama kymmenen pikofaradia

vuotovirtaa ei tarvitse huomioida sellaisilla kapasitansseilla

eikä pienoisloisteissa mitään hakkuria ole. on elektronien sytytin.

ledeissä on hakkureita.

Lue lisää

Oikein ammattilaisen vastaus, et ymmärtänyt höykäsen pöläystä.

Nimimerkki "induktiosähkö" kaiveli niin vanhan keskustelun esiin, että onkohan aloittaja enää hengissäkään?

No eipä ne fysikaaliset ilmiöt muutu, vaikka uuden ketjun tekisi. Hyvä vaan, että löytää ihmiset tietoa varsinkin kun muutaman watin eslit yleistyvät ja niin yleistyy myös "viat", joissa esl palaa kokoajan.

Eiköhän ne eslit ala olla menneen talven lumia, ei ne enää yleisty.