koskaan tulevaisuudessakaan tilaisuutta edes pitkiin sijaisuuksiin opettajana?
Kritiikkiä tuli eilen tämän palstan marisijoista, joita ei sitten kuulemma otetakaan enää töihin minnekään: saavat kiehua omassa liemessään jatkossakin. Lohduttavaa.
Kannattaako enää vääntää itseään yli 200 ov:n maisteriksi ja oettajaksi, erittäin monipuolisilla alan aineopinnoilla. Löytyyhän lähes puolta vähemmillä opinnoilla maistereita, jotka ovat menneet siitä, mistä aita on matalin. Ja saaneet heti työtä.
Kritiikkiä tuli eilen tämän palstan marisijoista, joita ei sitten kuulemma otetakaan enää töihin minnekään: saavat kiehua omassa liemessään jatkossakin. Lohduttavaa.
Kannattaako enää vääntää itseään yli 200 ov:n maisteriksi ja oettajaksi, erittäin monipuolisilla alan aineopinnoilla. Löytyyhän lähes puolta vähemmillä opinnoilla maistereita, jotka ovat menneet siitä, mistä aita on matalin. Ja saaneet heti työtä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
sanoa, että kannattaa suunnata tarmonsa jonnekin muualle. Ihan kiva ammatti, mutta virattomille opettajille ei jää työstä käteen mitään.
sillä ei näytä tulevaisuuskaan kovin lupaavalta. Helpompia aloja työllistymisen suhteen on tukkukaupalla! Mutta maisteriksi ei varmaan pysty lukemaan millään alalla alle 160 ov:llä (liekkö 240 op?).
kuka saa työtä ylipäätään... Virkoihinkin periaatteessa riittää, että sinulla on ne niissä määritellyt minimimäärät opintoviikkoja. Ja loppujen lopuksi koulut ratkaisevat kuka on heille sopivin ja millä perusteilla. Riippuu tietysti mille kouluasteelle ja mille paikkakunnalle haluat töihin. On niitä kai joillain paikkakunnilla joissain aineissa lukioissa ja perusopetuksessakin jopa väitelleitä opettajia.
Narisijoita ja narisijoita.... joo... On se kumma, jos alan keskustelupalstalla ei saa tuoda edes esiin alan epäkohtia. Kaikki opettajat eivät nauti vakivirasta ja sen tuomista eduista. Pätkätyöläiset ovat tälläkin alalla heittopusseina siellä täällä. Ja kyse ei ole todellakaan siitä, että he olisivat sen kummemmin mitään marisijoita kuin ne virassa olevatkaan. Mutta viranhaltijoita ei tietysti voisi enää vähääkään kiinnostaa pätkätyöläisopettajien arki ja asema. Heillä on ns. suojatyö ja marista voi sitä vastoin niin paljon kun sielu sietää ja mollata tällä palstalla vielä virattomia kolleegoitaan marisijoiksi ja luusereiksi jne.
Hmm pitäisikö olla otettu, kun minua pietään lehtorina. Tosiasiassa kyllä olen pätkätyöläinen, vaikkakin n. 12 kuukauden aatelia. Kun puhun opettajanhuoneiden marisijoista, en tarkoita lyhytaikaisia sijaisia vaan niitä muutamia virkaansa jämähtäneitä valittajia, jotka kuvittelevat, että työpaikka on heitä varten eikä toisin päin: Koskaan ei mikään muuttua saa... Eipä siis oteta itseemme niin herkästi.
Kun joku kysyy, kannataako opettajaksi hakeutua, tältä palstalta saa helposti aivan liian negatiivisen kuvan työllistymismahdollisuuksista ja alan työskentelyolosuhteista. Siksi mielestäni on asiallista tuoda myös tyytyväisen enmmistön näkemyksiä esiin. Jos sanon, että keskustelu on negatiivissävyistä, ei se tarkoita, että olisin tukkimassa muiden suita. Aina kaikkea ei ole sunnattu jotakuta vastaan, vaan asioista voidaan olla eri mieltä myös aivan rakentavassa sävyssä.
Pätkätyökeskustelussa tuodaan liian vähän esiin sitä, minkä aineiden opettajat kärsivät työpaikkojen niukkuudesta, ja sitä, millä paikkakunnilla työstä on pula. Pätkätyöongelma ei todellakaan ole mitenkään koko maata ja koko alaa koskeva.
Opintoviikkomääriä ei kannata kenenkään liiaksi tuijotella, kun arvioi työllistymismahdollisuuksiaan. Yleensä rekseille riittää muodollinen pätevyys ja sen jälkeen ratkaisevat muu asiat. Paljon ovareita merkittävämpää on jo opiskeluaikana hankittu työkokemus ja verkostoituminen muoden opettajien ja etenkin reksien kanssa. Jokainen tehty sijaisuus on mahdollisuus tähän.
Päivän sanoja myös julkisella puolella ovat suhteet,verkostuminen ja hyvä tyyppi.Pätevyyden jälkeen edellämainitut ominaisuudet ratkaisevat.
"Pätkätyökeskustelussa tuodaan liian vähän esiin sitä, minkä aineiden opettajat kärsivät työpaikkojen niukkuudesta, ja sitä, millä paikkakunnilla työstä on pula. Pätkätyöongelma ei todellakaan ole mitenkään koko maata ja koko alaa koskeva."
Millä opetuksen alalla pätkätyö ei ole ongelma? Jäi tuo väitteesi kiinnostamaan.
ja teknisen työn opeille löytyy töitä verrattain helposti. Kielten ja äikän opettajille on nytkin paikkoja auki, joskin hakijoita voi olla paljon (tosin ei varmasti Äetsässä). Melkein aineessa kuin aineessa sellainen, jolla on erkan tai opon pätevyys työllistyy isolla todennäköisyydellä.
On itsestään selvää, että yliopistokaupungeista ja niiden ympäryskunnista töiden saaminen on vaikeaa, koska hakijoita on niin paljon. Pikkukaupungeissa ja maaseudulla päteviä hakijoita on verrattain vähän, jolloin mahdollisuudetkin paranevat reippaasti. Jos ihminen on valmis muuttamaan tai hyväksyy esim. 100 kilsan työmatkan, valittavana on paljon useampia työpaikkoja.
Pätkätyöt sinänsä eivät ole ongelma. Kun alalla on paljon perhe- ja virkavapaita, on selvää, että pätkäsuhteita on paljon tarjolla. Ongelmaksi ne nähdäkseni muodostuvat vasta silloin, jos ihminen ei muutamassa vuodessa pääse sellaiseen asemaan, että koulua ei tarvitse vaihtaa joka syksy. Suuri enemmistö opettajiksi ryhtyvistä pääsee vähintään toistaiseksi työsuhteeseen ellei jopa virkaan 3 - 5 vuoden jälkeen.
Ei elämää voi rakentaa varmoille valinnoille. Kaikessa on riskinsä - joskus riski on liian suuri, joskus hallittavissa, joskus kohtuullinen, joskus minimaalisen pieni. Elämällä se selviää.
Ja aina on riski, että teet väärän valinnan.
Koska opetkin ovat osa ihmiskuntaa,koskevat elämän kovat lainalaisuudet myös heitä. Kenellekään ei ole mitään takuita ja 100% varmuutta tulevaisuudesta annettu, ei edes virkaopelle.