Olen miettinyt sitä,
vajavaisuutta
ja kykyä hyväksyä se.
Se on olemassa.
Minä olen vajaa
ja sinäkin, luulisin.
Minun puutteeni tiedät,
monet ja muuttumattomat.
Itsekin ne tiedän.
Joitakin voin parsia,
toisia en lainkaan;
korjaamaton vika siis.
Oletko sinä täydellinen?
En edes mieti sellaista.
Kukaan ei ole.
- Mutta sinun rakkautesi oli.
vajavaisuutta
ja kykyä hyväksyä se.
Se on olemassa.
Minä olen vajaa
ja sinäkin, luulisin.
Minun puutteeni tiedät,
monet ja muuttumattomat.
Itsekin ne tiedän.
Joitakin voin parsia,
toisia en lainkaan;
korjaamaton vika siis.
Oletko sinä täydellinen?
En edes mieti sellaista.
Kukaan ei ole.
- Mutta sinun rakkautesi oli.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Aivan täydellinen runo!
Mikä täydellinen runoarvostelu!
Miten tähän edes voi kommentoida, tämän
haurauteen ja herkkyyteen ja siihen kaipaukseen,
jota yhä vieläkin kannat sisälläsi.
Me olemme puutteellisia kaikki,
Sinä ja minä
me joko kasvamme rakkaudestamme
tai sitten jos toisin käy
murenemme murheemme ja ikävän alla.
Anna meille voimaa jaksaa,
hyväksyä nämä erossa olon hetket
ja kasvata sydämemme haavat umpeen.
Niin että jaksamme katsoa huomiseen,
uskoa siihen, että rakkaus on meitäkin varten
Sinua ja minua.
Sinä suurisydäminen ystäväni, omista suruistasi sinulla riittää tilaa ja ajatusta muillekin; olet ainutlaatuinen!
Kukapa olisi täydellinen? Ihminen joka luulee olevansa sitä on yleensä jollain tapaa narsistinen. Sellainen ihminen joka tiedostaa oman vajavaisuudensa,on tietyllä tapaa täydellinen.
Voi ei,piti lukea kaunista.
Olet pian kommentoinut kaikkia viime aikojen runojani. Mikä sen miellyttävämpää, alat olla tuttu tuntematon. Sellaisia alkaa kaivata.
minulle sinulta
'ah
Mukava että luit ja vastasit.