Luettelen asuntojen hintakuplan kehittymisen tärkeimmät syyt:
1.Korot olivat pitkään matalalla, josta seurasi asuntojen ostobuumi. Vaikka korot nousivat, buumi jäi psykologisista syistä päälle.
2.Suomalaiset eivät ole tottuneet tinkimään. Suomessa on perinteisesti ollut hinta aina se, joka lapussa lukee. Tapana ei ole ollut maksaa juomarahoja kahviloissa jne. Se hinta maksetaan, jonka myyjä ilmoittaa.
3.Euron tulo on hämärtänyt ihmisten käsityksen rahasta. Enää 200 000€:n (1200000 mk) laina ei tunnu miltään.
4.Edellä mainittujen seikkojen vuoksi, myyjät kokeilevat kepillä jäätä ja panevat aina vähän lisää aiemmin pyydettyihin hintoihin, jos joku hullu maksaa. Ja niitä hulluja tuntuu riittävän niin kauan, kuin vaan rahaa irtoaa pankista. Vasta pakon edessä ihmiset ymmärtävät, että onko ns. oma asunto sittenkään sen arvoinen, että kannattaa koko loppuelämänsä suunnitella siten, että lainanmaksu on määräävänä tekijänä kaikessa, mihin ryhtyy.
Lopuksi sanon vielä sen, että vaikka rahaa on asunnonostoa varten viisinumeroinen summa varattuna, niin en aio ostaa asuntoa näillä hinnoilla ja siten tukea hintakuplan kehittymistä edelleen. Hyvistä asunnoista voi tehdä realistisia tarjouksia kylläkin, siinä ei mitään häviä. Realistinen tarjous on vaikea määritellä, koska hintapyynnöt ovat mielivaltaisia. Yleensä kuitenkin prosentti lähtee sieltä -15% ylöspäin.
Inspiraation lähteenä toimi tämä Taloussanomien artikkeli:
http://www.taloussanomat.fi/oma-talous/2007/10/06/Asuntoneli%F6 kallistuu helposti tonnin/200724520/322
1.Korot olivat pitkään matalalla, josta seurasi asuntojen ostobuumi. Vaikka korot nousivat, buumi jäi psykologisista syistä päälle.
2.Suomalaiset eivät ole tottuneet tinkimään. Suomessa on perinteisesti ollut hinta aina se, joka lapussa lukee. Tapana ei ole ollut maksaa juomarahoja kahviloissa jne. Se hinta maksetaan, jonka myyjä ilmoittaa.
3.Euron tulo on hämärtänyt ihmisten käsityksen rahasta. Enää 200 000€:n (1200000 mk) laina ei tunnu miltään.
4.Edellä mainittujen seikkojen vuoksi, myyjät kokeilevat kepillä jäätä ja panevat aina vähän lisää aiemmin pyydettyihin hintoihin, jos joku hullu maksaa. Ja niitä hulluja tuntuu riittävän niin kauan, kuin vaan rahaa irtoaa pankista. Vasta pakon edessä ihmiset ymmärtävät, että onko ns. oma asunto sittenkään sen arvoinen, että kannattaa koko loppuelämänsä suunnitella siten, että lainanmaksu on määräävänä tekijänä kaikessa, mihin ryhtyy.
Lopuksi sanon vielä sen, että vaikka rahaa on asunnonostoa varten viisinumeroinen summa varattuna, niin en aio ostaa asuntoa näillä hinnoilla ja siten tukea hintakuplan kehittymistä edelleen. Hyvistä asunnoista voi tehdä realistisia tarjouksia kylläkin, siinä ei mitään häviä. Realistinen tarjous on vaikea määritellä, koska hintapyynnöt ovat mielivaltaisia. Yleensä kuitenkin prosentti lähtee sieltä -15% ylöspäin.
Inspiraation lähteenä toimi tämä Taloussanomien artikkeli:
http://www.taloussanomat.fi/oma-talous/2007/10/06/Asuntoneli%F6 kallistuu helposti tonnin/200724520/322
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tarkoitin kuusinumeroinen. Viisinumeroisella ei tee vielä mitään.
..tällä palstalla remuava tiedä, että mitään hintakulpaa ei koskaan ole olemassa, ennen kuin se "puhkeaa". Ja sit jos näin tapahtuu, niin odotan jonkun muun kertovan sen mulle kuin suomi24 palstan asiantuntijat.
Odotellaan vain, että myynnissä olevien asuntojen määrä vielä hieman kasvaa.
Ei se mitään, kommentoin kuitenkin.
"1.Korot olivat pitkään matalalla, josta seurasi asuntojen ostobuumi. Vaikka korot nousivat, buumi jäi psykologisista syistä päälle."
Paremminkin syynä on kysyntä ja tarjonta.
Kysyntä kasvoi alhaisen koron ja kovan ja pitkän talouskasvun vuoksi.
Buumi on edelleen päällä, koska talous kasvaa, kansalaisten tulot nousevat reippaasti, eikä ne korotkaan nyt niin mahdottoman korkealla ole.
Tarjonta ei ole vastannut kovaa kysyntää. Uusia ei ole rakennettu lisää riittävästi kasvukeskuksiin ja uusien rakentaminen on nyt vuorostaan hiipumassa.
Eli buumi pysyy vielä päällä pienenevän tarjonnan vuoksi.
"2.Suomalaiset eivät ole tottuneet tinkimään. Suomessa on perinteisesti ollut hinta aina se, joka lapussa lukee. Tapana ei ole ollut maksaa juomarahoja kahviloissa jne. Se hinta maksetaan, jonka myyjä ilmoittaa."
Ei kukaan noin tyhmä ole elämänsä suurimmassa hankinnassa. Kyllä ihmiset vertaavat hintoja ja vähiten edulliset jäävät ostamatta.
"3.Euron tulo on hämärtänyt ihmisten käsityksen rahasta. Enää 200 000€:n (1200000 mk) laina ei tunnu miltään. "
Ei nyt sentään. Mummojen ajattelun mukaista vainoharhaa.
Eikä nykyinen 200.000 € vastaa mitenkään enää 1.200.000 muinosta markkaa. Rahan arvo alenee vuosittain inflaation ansiosta. Kannattaisi varmaan opiskella edes vähän jotain talouden perusteista.
"Lopuksi sanon vielä sen, että vaikka rahaa on asunnonostoa varten viisinumeroinen summa varattuna, niin en aio ostaa asuntoa näillä hinnoilla ja siten tukea hintakuplan kehittymistä edelleen. Hyvistä asunnoista voi tehdä realistisia tarjouksia kylläkin, siinä ei mitään häviä. Realistinen tarjous on vaikea määritellä, koska hintapyynnöt ovat mielivaltaisia. Yleensä kuitenkin prosentti lähtee sieltä -15% ylöspäin. "
Ei yhden ihmisen käytöksellä ole vaikutusta hintakupliin.
Hintatarjous tehdään järkevästi ottaen asunnon ominaisuuksien, eikä suinkaan hintapyynnön mukaan.
Mielestäni markkinoilla näkee pyyntöjä, joihin pitää järkevästi tarjoten tarjota, ei suinkaan enemmän kuin -15% vaan vähemmän. Joku -20%:kin voi olla vielä ihan kohdallaan.
Et oikein ymmärtänyt lukemaasi?
Sanoin nimenomaan, että: "Realistinen tarjous on vaikea määritellä, koska hintapyynnöt ovat mielivaltaisia." Se tarkoittaa sitä, että hintapyyntö ei vaikuta siihen, mitä tarjotaan. Koska kaikki penäävät kuitenkin konkreettisia lukuja, niin esitin sellaisen.
Jos alennusprosentti suurenee, silloin se suurenee, ja se on aivan oikein sanottu. Tuossa asiassa on aivan turha saivarrella.
Tuli sellainen vaikutelma, että et lukenut, mitä kirjoitin ja kommentoit silti.
"Ei yhden ihmisen käytöksellä ole vaikutusta hintakupliin.
Hintatarjous tehdään järkevästi ottaen asunnon ominaisuuksien, eikä suinkaan hintapyynnön mukaan.
Mielestäni markkinoilla näkee pyyntöjä, joihin pitää järkevästi tarjoten tarjota, ei suinkaan enemmän kuin -15% vaan vähemmän. Joku -20%:kin voi olla vielä ihan kohdallaan."