tanssimusiikkia ja kohta saunaan,pulla tuoksuu...kohta saunavasta....
lauantain
muistaako kukaan
13819
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ensimmäisenä saunaa, että tukka ehtisi kuivua papiljoteilla, ei ollut kuivaajia. Saunapuhtaana pyörän selkään ja tanssimaan nuorisoseuralle tai liftaten johonkin kauemmas. Oi niitä aikoja kun liftaaminen oli vielä turvallista ja aina sai kyytiä.
En kuitenkaan kaipaa niitä aikoja, oli niin paljon sydänsuruja, mutta kiva niitä on joskus muistella.
vaan sydänsurut ovat tulleet jäädäkseen, eivät ole poistuneet minnekään vuosien varrella.
Sama nuoruus jatkuu aina vaan.
Tango merellä soi ja se soi ja aina vaan se soi......
isä toikkaroi päissään ,samoin veli,äiti itki saunassa ja minä menin karkuun...
meillä mentiin ensin saunaan ja sitten vasta syötiin.
kuunneltiin sitten se Kankkulan kaivolla, taisi olla Tippavaaran vanha isäntä kanssa.
Äiti laittoi kaakaomaitoa ja tuoretta rusinapullaa iltapalaksi, kyllähän se uni pian tulikin.
Savusauna lauantai iltana,lämmitys oli ihan oma toimituksensa.
Tuoretta pullaa ja maitoa tai marjamehua kai oli,
limsaa korven kylissä silloin ollut.
Varttuneempana tuli sitten jo varhaisempi saunan
lämmitys aika(savusauna edelleenkin)kun piti joutua
tanssipaikan kyytiin mukaan.
Meitä oli melkein vaki porukka kylältä,kuusi nuorta.
Lauantaisin suunnattiin eri paikkakuntien lavoille
pistämään jalalla koreasti.:)
Voi kun olis se öljylamppu jolta vois toivoa ja
toteutua,elää edes yksi kesä sitä aikaa uudestaan.
vai mistähän johtui, että kirjoitustasi lukiessani piti pyyhkiä lasit, ja siinä samalla silmänurkkaakin.
Kuinka ihania muistoja meillä onkaan tallessa.
Voiko monelle nykyajan lapselle ja nuorelle jäädä meidän ikimuistettavia muistojamme saunasta, kun se on yleensä valmiina tässä, ja nyt?
Ja kuinka tärkeitä ystävät olivatkaan, ja ne nuoruuden yhteiset seikkailut. Se nyt ei liene muuksi muuttunut.
Kun pojan poikia iltaisin koitan paimentaa nukkumaan.
Takuuvarma juttu on asian etenemiseksi luvata kertoa
tarinoita omasta lapsuudesta.
Kertomukset ei tietenkään aina mene aivan totuuden
mukaisesti,niitä pitää aina joko sievistellä tai
tapaus kohtaisesti sopivasi lisä värittää.
Kertomukset on olleet viime aikoina kovin kysyttyjä,
kai ne on olleet sopivan mielenkiintoisia heistäkin.:)
hyvin, kuinka jännittäviä juttuja omasta lapsuudestaan isäni minulle usein kertoi.
Lapsen mielessä ne olivat kuin parhaimpia satuja, ehkäpä osa niistä satua olikin.
Mitäpä minäkään valittelen, kaipa uusi aika, uusine tapoineen on aina uusi, ja mummien ja pappojen muistelut ovat outoja ja ihmeellisiä aina uusille sukupolville.
Kyllä tässä joskus meikä hiljaisena hetkenä miettii
millainen muutos on tapahtunut niistä lapsuuden
kainuun rajamaitten"korven" ajoista,tämän ruuhka
Suomen tähän päivään.Tuntuu aivan käsittämättömältä.
*muistelee taas variksen saappaan aikoja*.:)))
Lauantainahan se pullantuoksu täytti pirtin. Äiti sitä aina silloin leipoi ja kyllä se tuo tanssimusiikkikin siinä soi sen ajan höyryradiosta. Saunaan oli meillä jonkun matkaa sellaista kapeaa saunapolkua. Sauna oli lähellä vesipaikkana pidettyä lähdettä. Öljylyhty valaisi saunapolkua kuljettaessa pimeänä aikana sekä saunassa. Meillä saunassa käynti oli joka lauantainen traditio.
leipoi lapsena ollessani pullaa lauantaisin.
Pikku mökin täytti ihana pullan tuoksu.
Vanhemmat veljeni tuli töistä illansuulla ja ruokailun jälkeen
olikin meno savusaunaan, jonka äiti oli lämmittänyt.
Pimeän aikaan öljylamppu,
tai lyhti oli valaisimena. Meillä ei ollut
sähköa. Radiosta tuli lauantain toivotut
levyt. Useinkin satuin ne kuulemaan, kun
veljekset oli ensimmäisenä saunassa isän
kanssa.
Ei siinä mökissä ollut sähköjä. Öljylamppu valaisi ja puuhella- tai uuni lämmitti. Naapurissa asusti lapseton pariskunta ja se pappa kävi usein meillä vierailemassa lauantaisin. Hän oli usein hieman maistissa käydessään, mutta aina hyvin hallitusti ja siivosti. Hän piti meistä lapsista ja aina keksi kaikkia kivoja kujeita käydessään. Se jäi erityisesti mieleen kun hän halusi lähes aina käydessään esittää jonkun laulun. Joka kerta hän kysyi siihen lupaa minun äidiltä. Aina pappa luvan sai ja hän lauloi sen ajan tunnettuja iskelmä kappaleita. Hänellä oli kaunis lauluääni ja kivaa sitä oli kuunnella.