Mielestäni Metalliliitto hoitaa jäsenten asioita vuosi vuodelta huonommin, tekee paskoja sopimuksia, ei korviansa lotkauta työttömien jäsenten etujen ajamiseksi eikä puutu villiin vuokratyövoiman käyttöön jolla mitätöidään normaali työsuhdeturva ja minimipalkat. Rupeaa tuntumaan siltä, että liiton johdolle maksetaan asioiden hyssyttelystä ja "hyvä veli" -sopimuksien tekemisestä. Surkuhupaisana esimerkkinä uusin TES ja "paikallinen sopiminen". Kyllähän tuollaiset paikalliset sopimukset nyt pitäisi tajuta työnantajien sanelupolitiikaksi tyhmemmänkin ay-miehen.
Uuden sopimuksen tuoma palkankorotus oli kaiken lisäksi täysin riittämätön kun ottaa huomioon metallin tuottavuuden nousun ja nykyisen työllisyystilanteen. Lamasta asti on tehty maltillisia sopimuksia ja sen vuoksi palkat ovat 10 - 15 vuotta sitten vallinneessa tasossa. Yleensä maltillisia sopimuksia on ollut ensimmäisenä lobbaamassa Nössö-Ihalainen, varsinainen työväenliikkeen edustaja siis...
Uuden sopimuksen tuoma palkankorotus oli kaiken lisäksi täysin riittämätön kun ottaa huomioon metallin tuottavuuden nousun ja nykyisen työllisyystilanteen. Lamasta asti on tehty maltillisia sopimuksia ja sen vuoksi palkat ovat 10 - 15 vuotta sitten vallinneessa tasossa. Yleensä maltillisia sopimuksia on ollut ensimmäisenä lobbaamassa Nössö-Ihalainen, varsinainen työväenliikkeen edustaja siis...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pitkällinen jeesmiehistely ja pääluottamusmiesten sooloilu näkyy jo työpaikoilla siten että työnantaja on todella niskan päällä.
Pääluottamusmiehet ovat jääneet pahasti jalkoihin paikallisessa sopimisessa, koska liitosta ei saa tukea ja työnantaja painostaa paikallisilla sopimuksilla tyyliin: "Jos et allekirjoita, teemme näin: otamme pahimman mahdollisen vaihtoehdon käyttöön, minkä työnantaja voi sanella (esim. työaikamalli), työntekijät käyvät Sinun kimppuusi, sitten itket ja allekirjoitat..." Tämä tehdään kireällä aikataululla ja käytännössä plm-parka joutuu jälkikäteen selvittämään, mitä kaikkea sopimus, johon hän on nimensä laittanut, käytännössä tarkoittaa.
Surkuhuvittuneena muistan, kuinka 90-luvulla tehtiin suurella melulla työehtosopimuksia, joiden piti "turvata työpaikat". Niissä esim. uusien työntekijöiden asemaa heikennettiin ja paikallisen mielivallan mahdollisuuksia lisättiin. Mitäs sitten tapahtui? Missä ovat esimerkiksi elektroniikkateollisuuden työpaikat tänä päivänä?
Työnanantajille tuntuu olevan nykyään kaikki keinot sallittuja. Tässä joitakin huomioita:
- Käytetään vuokratyövoimaa, pätkitään sopimuksia strategisissa paikoissa, jotta vältetään tiettyjen arkipyhäkorvausten maksaminen sekä loman kertyminen, antaminen sekä lomarahan maksu. Vuokratyöntekijä sen sijaan on käytännössä koko ajan sidottu firmaan - mikäli haluaa töitä jatkossakin. Vuokratyöntekijän palkka saattaa olla jopa kaksi euroa pienempi tunnilta kuin talon omalla väellä, vaikka hän tekee käytännössä samaa tai jopa vaativampaa työtä. Palkoissa ja muissa ehdoissa on eroa myös eri vuokrafirmojen välillä. Jotkut saavat lomakorvauksen joka tiliin, toiset työsuhteen päätyttyä. Joillakin on vuokrafirman järjestämä työterveyshuolto
toiset saavat luvan käyttää "oman kuntansa terveyskeskusta".
- Tehdään määräaikaisia sopimuksia, joiden päätyttyä ei tarjota mitään jatkoa tai tarjotaan armeliaasti: "Joo, voitsä tietysti vielä tulla, mutta vuokrafirman kautta".
- Tehdään paikallisia sopimuksia, joissa työnantaja käyttää kaikki mahdolliset työehtosopimuksen porsaanreijät hyväkseen, esim. sunnuntain työvuoro onkin "maanantai", 4-vuorojärjestelmä "2-vuorojärjestelmä", muttei vastaavasti palkitse työntekijöiden joustamista (kyykkyyn asti...) millään lisäeduilla. Työntekijälle työvuorojärjestelmän muuttaminen huonommaksi rankemmaksi saattaa merkitä suoranaista palkanalennusta, koska hän ei saa yö- ja viikonlopputyöstään käytännössä mitään korvausta.
- Tehdään kollektiivisia paikallisia sopimuksia, joilla rajoitetaan vuosiloman pitämistä, ettei firman tarvitse kesäaikaan palkata lisätyövoimaa. Vuosilomien rajoittaminen hipoo käsittääkseni jo laillisuuden rajoja, mutta minkäs se työntekijä sille mahtaa jos sopimus on saanut työsuojeluvaltuutetun siunauksen.
- Työnantaja luistaa tiettyjen palkanosien maksamisesta, kuten henkilökohtainen osuus, josta ennen opetettiin, ettei 4 kuukauden jälkeen työsuhteen alkamisesta ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa ainakin minimiprosentti työkohtaisen osuuden (TVR-ryhmän taulukkopalkka) päälle. Nyt hekoa ei edes aina määritellä. Jos menee perään kyselemään, saa vastauksen "Mikäs se on?"
Jäsenistö ja myös osa luottamusmiehistä kokee olevansa todella yksin pompottavien työnantajien armoilla. Osa vuokratyöntekijöistä on jo eronnut liitosta, koska työpaikkojen luottamusmiesten "palvelut" eivät koske heitä, mutta samaisten tekemät sopimukset kylläkin. Vuokratyöntekijät saavat jatkuvasti kuulla, että ovat itse syypäitä asemaansa, koska ovat itse suostuneet siihen. Todellisuudessa joihinkin työpaikkoihin ei pääse muuta kautta sisään ja työttömyyskassan rahoilla ei kauan elä, varsinkin jos kieltäytyy tarjotusta työstä.
Työntekijöiden systemaattinen kurjistaminen ja pompottaminen ei paranna työn tuottavuutta eikä turvaa yritysten menestymistä tai pysymistä Suomessa. Esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa suuri vaihtuvuus kostautuu kaiken aikaa ja näkyy mm. huonona laatuna, koska työnantajat eivät kerta kaikkiaan ymmärrä, että lattiatason töissäkin tarvitaan muutakin kuin "käsipareja". Vakituiset, kokeneet ja osaavat työntekijät taas eivät jaksa jatkuvaa perehdytysrumbaa ja samanlaisina jatkuvia virheitä, kun firma kierrättää työvoimaa tyyliin perjantaina 10 tyttöä ja poikaa pihalle, maanantaina uudet tilalle.
Metalliliiton keskustoimisto saisi alkaa jonkinlaisen profiilin kohotuksen itsestään, eikä sysätä entistä enemmän asioita työpaikoille. Ei niille toimitsijoille varmaan siitä makseta, että kun jäsen tai luottamusmies soittaa jostain häntä vaivaavasta asiasta, asia kuitataan vittuilutyylillä tai vakiokommentilla "koittakaa nyt sopia siellä työpaikalla, eikös tätä ole Murikassa opetettu...". Tuskin jäsenet ovat tätä halunneet "palkatessaan" heidät sinne. Itsepähän aina mainostavat olevansa nimenomaan jäsenten organisaatio.
...havaintoja olen tehnyt itsekin. Tuo parake-systeemin käyttöönotto aikoinaan oli kyllä paha moka. Nyt pikkupomot voivat pärstäkertoimen mukaan jaella kavereille heko-osuuksia ja tvr-ryhmien tasot eivät monesti vastaa todellista työn vaativuutta. Onko se edes pikkupajoissa käytössä?
Metalliteollisuus saa syyttää itseään nykyisestä tilanteesta kun ammattitaitoista työvoimaa ei tahdo löytyä. Laman alkaessa alkoi alamäki, palkat työn vaativuuteen nähden romahtivat, työoloja ei kehitetty eikä koulutusta tarjottu. Nuoria ei metallihommat kiinnostaneet vaan hakeutuivat muille aloille ja irtisanotut ammattimiehet kouluttautuivat uusiin ammatteihin. Nyt yritetään houkutella 10 euron tuntipalkalla ammattimiehiä töihin ja kun ei saada niin itketään mediassa työvoimapulaa.
Kumma juttu kun esim. täällä Turussa on muutama asiallinen paja, jotka eivät koskaan ilmoittele avoimista työpaikoista ja silti löytyy aina hyviä seppiä kun tarve vaatii. Sitten on ne määrätyt nyrkkipajat jotka hakevat vuodesta toiseen työntekijöitä. Jos verstas ei saa ammattitaitoista työvoimaa niin siinä paikassa on aivan varmasti jotain mätää. Metallialan yrittäjän ammattitaidottumuus alkaa jo rekrytoinnin osaamattomuudesta ja jatkuu henkilöstöpolitiikan täydelliseen epäonnistumiseen.
Itse kyllä vaadin lisää vielä tuohon n.4,5 prosentin palkankorotukseen työnantajalta ja kyllähän tuo maksokin lisää. Jos kerran on pulaa työntekijöistä metallialalla kun töitä on paljon niin kait sitä on sitten varaa maksaakkin vähän enemmän.
tuulet sisään. Olen näin nuorena huomannut että tarvitaan liiton päähän uutta verta. Ei vanhoja jääriä enään, vaan nuorempaa porukkaa.PERKELE! alkaa ottamaan päähän tuommoinen homma. Missä on se 80-90 luvun voima? Yhteistyö ja lakko siinä on toimivalta.
No ehkä ensi vuonna voimme saada siihen muutosta ja saammekin kun on metallin liittokokous vaalit. Uudet kaverit sisään.