Henkimaailma

...95 neliön maailmassa on kyllä taas pölyä.
En tiä mistä se ilmaantuu joten kait se on henkimaailman juttuja.

Mä juttelen kaikenlaisten elikoiden kanssa.
Ja halailen puita sun muita kasveja.
Keijut vissiin pelkää mua ja menninkäiset kokee uhkana joten toimittelu niiden kanssa ei luonnaa.

puhun oravien kans.

kun ei niin 100 % kokemusta. Kyllähän noita enkeleitä väitetään olevan. En ole puolesta, enkä vastaan. Tunnen muutaman ihmisen, joilla on omakohtaista kokemusta ja ihan täyspäisiä ovat.

Yleensäkin olen sitä mieltä, että on tää aika ihmeellinen juttu, koko elämä... mitään en sulje pois, kunnes toisin todistetaan! :)

,,,

Näette käsittämättömän ihmeen koko ajan, avian sama minne katsotte. Nitä nyt näet edessäsi ? Se on ihme, juuri se mitä näet. Et ymmärrä mitä se on. Mitä on materia, aine, jota näet ympärilläsi ? Se tuntuu konkreettiselta ja paikallanpysyvältä, mutta se on hetken illuusio ja mielikuva. Materia on jotain ihan muuta kuin luulemme. Entä mitä on tämä avaruus jossa elämme, tila ? Mitä on aika ?

Todellisuus on ihmeellistä ja käsittämätöntä. Sitä ei ole ”luotu” ihmisen ymmärrettäväksi. Tarinat jumalista, hengistä, enkeleistä ja peikoista ovat ihmiset tehneet ihmisille lohdutukseksi ja ihmisen ymmärrykselle sopiviksi. Ne on tehty ihmisen ymmärrystä varten, jotta ihmisten ei tarvitsisi kysellä todellisuuden selittämätömyyttä eikä ajatella sitä.

Se, että meillä on fysikaalisia teorioita materiasta avaruudesta ja ajasta, kvanttimekaniikka ja suhteellisuusteoria ei loppujen lopuksi selitä niitä, kertoo niistä vain jotain. Missään nimessä viimeisimmät tieteelliset teoriat eivät tee todellisuutta yhtään vähemmän ihmeelliseksi. Päinvastoin, mitä enemmän todellisuudesta tietää, sitä ihmeellisemmältä se tuntuu.

Henkimaailma, peikot ja menninkäiset kalpenevat todellisuuden rinnalla. Minusta on aivan sama onko peikkoja ja menninkäisiä olemassa, ne eivät ole mitään todellisuuden rinnalla. Haluan mieluummin tietää enemmän tästä todellisuudesta.

Todellisuus on niin totta kuin ikinä voit tietää, se kestää kaiken tarkastelun millä hyvänsä tavalla eikä tarvitse mitään selittelyjä. Miksi haluamme niin kernaasti paeta kuviteltuihin henkimaailman ihmeisiin täysin ihmiskeskeisesti, sen sijaan, että pohdimme todellisuuden ihmettä. Miksi ?

ollut kiinnostunut aiheesta, mutta myöhemmin ymmärtänyt sen huijauksen ja rahastuksen, mikä siihen liittyy...

Tosin tunnen hyvin voimakasta henkistä yhteyttä esim. (luontoon) kasveihin ja eläimiin. Tuntuu kuin vaistoaisi (tietäisi) niiden tunteet...pöhkönä minua pitää jopa mieheni, joka on melkein puhdasverinen skeptikko ;D

Kaikkeen selitys kai löytyy omasta "päästämme" ja mielemme syvistä sokkeloista.
En vaihtaisi tätä silti mihinkään!!! :)

PS. Alan opiskella tiettyä "luonnonparannusta" ensi kuussa :)