Ihmetyttää, kun puhutaan maatalouden kannattamattomuudesta, pakkohuutokaupattavia tiloja näkee kuitenkin harvoin lehdissä (vielä) ?
Pitääkö pankki tiloja löyhässä hirressä, kun välttämättä uutta ostajaa tiluksille ei löydy?
ois kiva kuulla kommentteja,millaista se elämä on rajusti investoinneilla tiloilla, vaikka itsekin olen maataloutta harrasteleva. Lehdissä on vain juttuja näistä just uuden navetan rakentaneista.
Pitääkö pankki tiloja löyhässä hirressä, kun välttämättä uutta ostajaa tiluksille ei löydy?
ois kiva kuulla kommentteja,millaista se elämä on rajusti investoinneilla tiloilla, vaikka itsekin olen maataloutta harrasteleva. Lehdissä on vain juttuja näistä just uuden navetan rakentaneista.
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://www.stat.fi/til/konk/2007/08/konk_2007_08_2007-09-28_tie_001.html
Toivottavasti tilastoharhaa, mutta 50 prossaa lisääntyneet edellisestä vuodesta!
Eihän pankit lypsävää lehmää tapa.Koska vakuudet on maatiloilla aina riittävät,jos maksaa korot niin lyhennyksiin saa lykkäystä.Toista on valtiolta saadut lainat,siellä virkamiehet hoitaa veloitukset tunteettomasti papereiden perusteella.
Harvoin vaan pakkohuutokauppaan pääsee livahtamaan, kun vakuudet on pankin holvissa. Ihan hukka-ukot joutuu pakkohuutokauppaan, kun on pystyjä sinne ja tänne, eikä ole yritystäkään. Sitten muuten pikku kunnan "kerman" kanssa huonosti toimeentuleva isäntä pistetään kyllä ruotuun, kun sopiva tilaisuus tule, isku vyön alle ja tila vaihtaa omistajaa. Rannat, sorat ja tontit ensin oikeille ostajille ja hylsylle sopiva ostaja pankin lainoituksella.
Tässä muutama vuosi sitten yksi kaveri vähän velkaantui sopivasti ja meni vielä aukomaan varomattomasti päätään, niin pankki piti oikein näyttävän pakkohuutokaupan opetukseksi muille sana-sepoille, että sopii avata suuta vain kahvin juomiseen.
Itse olen ostanut muutaman tilan pakkohuutokaupasta ihan reilulla kaupalla, siis vain korottamalla riittävästi ja maksamalla huutoni. Yksi kauppa oli ilmeisesti tarkoitettu jollekin toiselle (?), koska kauppa aiheutti niin paljon jälkikäyntiä myöhemmin, oli kaiketi mennyt vahingossa pakkohuutokauppaan.
Yleensä pankit pyrkii löytämään ostajan tilalle "kulissien takana" ja sivulliset ei tiedä juuri mitään, mitä todella tapahtui. Näitä tapauksia tiedän todella monia, joissa isännyys vaihtuu tällätavoin.
"Sitten muuten pikku kunnan "kerman" kanssa huonosti toimeentuleva isäntä pistetään kyllä ruotuun, kun sopiva tilaisuus tule, isku vyön alle ja tila vaihtaa omistajaa."
Tätä se juuri on pienen kunnan kyläpolitiikka. Ei voisi osuvammin sanoa. Mafia se on Suomessakin.
niin tilejä ja lainoja ei toinna pitää oman pitäjän pankissa!! ja varsinkaan ossuuspankissa!.
Moni ei vaan tajua sitä, että ei munia samaan koppaan. Aina on ossuspankilaisia oltu ja ooppelilla ajettu...
No, tän näytöshuutsin kyllä piti toinen isäntien käsissä oleva maalaispankki, mutta näin se vaan on näissä pienissä ympyröissä, että heikommilla olevia jallitetaan.
Tosin on sitä isommillakin pojilla samat vinkeet, muistako kukaan aikoinaan Teijon kuvioita, oikeen kouluesimerkki siitä miten se Antilta vietiin. Oisko ollu oravahännän huisketta siinä...
Pikku kunnan kerma istuu valtuustossa, pankin johtokunnassa, leijonissa jne. Jos menet vähänkin tölväseen niitä, saat koko "kerman" perässäkävelijöineen kimppuusi...
Kyllä ihmetyttää kuinka on isännät vaihtunu,ennen isännät perusti osuuskassoja, osuusmeijereitä, sonniosuuskuntia, maamiesseuroja ym ym omiin tarpeisiinsa .Silloin oli isännät isäntiä,kuten laivat rautaa.Vaan kuis nyt - Osuuskunnista on tullut isäntiä ja isännistä renkejä.Ei siinä paljon ns isännän mielipiteet paina, kun osuuskunnan tj lähettää kirjeen ettei teidän maitoa enää haeta.
On siinä vitsit vähissä kun on silmät ja korvat täynnä velkaa.
Ei vielä ole mennyt perille että tilan viisain saa jatkaa, ei se joka ei ollut lukumies,olkoon isäntä.
Maatila on yritys siinä mikä muu tahansa. Ja yrityksen on tuotettava voittoa.
En ole koskaan perinyt mk/euroa. Olen ostanyt työpaikkani rahalla.
Nyt kun eka kerralla olisin oikeasti perillinen toisen vanhempani kuoltua,on äitini ja sisareni sitä mieltä etten minä mitään tarvii onhan mulla niin paljon maata ja mantua,että minulle maksetaan vaan ns lakiosa ja sekin riisuttua mallia.
Itse olen ollut sitä mieltä että kenenkään omaisuus ei poista perintöosaa jos vainajalta jotain jää.
Tältä vainajalta jäi ok talo jonka arvo on jotain 150 000e.
Kateus se vie kalatkin järvestä.