Rossipohja

Pienin, jota voi sanoa kapillaarikatkoksi on 200mm ja saisi olla enemmän, että oikeasti katkaisisi sen veden nousun, kun et kuitenkaan osta sitä pestyä sepeliä vaan sitä seulottua.

(http://www.finlex.fi/pdf/normit/1918-c2.pdf)

Alkuperäiselle: lue tuo C2 läpi. Se on asiaa, eikä kauhean pitkä.

Nykyaikaista ulkoilmalla tuuletettua rossipohjaa ei saa tuulettamalla kuivaksi laisinkaan.
Koska lämpötila laskee alle kastepisteen ja kosteus kondensoituu helposti viileisiin pintoihin.
Ilmankuivaaja alkaa olemaan vakiona jo melko monessa rossipermannossa Suomessakin, Ruotsissa kuivaaja on jo enemmistössä.
Ruotsissa on tutkimuksissa todettu vähintään 200 000:en rossipermannon olevan homeessa juuri tästä syystä.

Urakoitsija Urho kirjoitti:

Nykyaikaista ulkoilmalla tuuletettua rossipohjaa ei saa tuulettamalla kuivaksi laisinkaan.
Koska lämpötila laskee alle kastepisteen ja kosteus kondensoituu helposti viileisiin pintoihin.
Ilmankuivaaja alkaa olemaan vakiona jo melko monessa rossipermannossa Suomessakin, Ruotsissa kuivaaja on jo enemmistössä.
Ruotsissa on tutkimuksissa todettu vähintään 200 000:en rossipermannon olevan homeessa juuri tästä syystä.

Lue lisää

Mikäli nykyaikaisella rossipohjalla tarkoitetaan huonosti tuulettuvaa rossipohjaa, olet oikeassa. Mikäli rossipohja rakennetaan hyvin tuulettuvaksi, se kyllä kuivaa, vaikka vesi lautuukin perusmuurin kylmille pinnoille (huom. vain tilanteissa jossa muuri on kylmenpi kuin ympäröivä ilma). Alapohjaan, joka on se mahdollisesti homehtuva rakenne, vesi ei sen sijaan lauhdu, koska se on ulkolämpötilaa lämpimämpi. Eihän vesi lauhdu ulkoseiniinkään.
Hyvin tuulettuva rossipohja toimii kuten tolppien päälle rakennettu talo (kuten esim. monesti kesämökit).

Omassa rossipohjassani on korkeutta 2.4 m ja tuuletusaukot 1200 mm x 600 mm (ikkunavaraukset) alumiinisäleiköillä ( 20 kpl 15 cm x 15 cm aukkoa). Sepeliä pohjalla rinnetontista johtuen 0.5 m - 1.5 m. Ei ole todellakaan homehtunut ja tila toimii 'kellarin korvikkeena' (asensin juuri mm. navettavalaisimet pimeiden rossipohjailtojen iloksi :)

Rossipohja kirjoitti:

Mikäli nykyaikaisella rossipohjalla tarkoitetaan huonosti tuulettuvaa rossipohjaa, olet oikeassa. Mikäli rossipohja rakennetaan hyvin tuulettuvaksi, se kyllä kuivaa, vaikka vesi lautuukin perusmuurin kylmille pinnoille (huom. vain tilanteissa jossa muuri on kylmenpi kuin ympäröivä ilma). Alapohjaan, joka on se mahdollisesti homehtuva rakenne, vesi ei sen sijaan lauhdu, koska se on ulkolämpötilaa lämpimämpi. Eihän vesi lauhdu ulkoseiniinkään.
Hyvin tuulettuva rossipohja toimii kuten tolppien päälle rakennettu talo (kuten esim. monesti kesämökit).

Omassa rossipohjassani on korkeutta 2.4 m ja tuuletusaukot 1200 mm x 600 mm (ikkunavaraukset) alumiinisäleiköillä ( 20 kpl 15 cm x 15 cm aukkoa). Sepeliä pohjalla rinnetontista johtuen 0.5 m - 1.5 m. Ei ole todellakaan homehtunut ja tila toimii 'kellarin korvikkeena' (asensin juuri mm. navettavalaisimet pimeiden rossipohjailtojen iloksi :)

Lue lisää

Niin mikähän on kuiva ? Ulko otettavaa ilmaa ei saa kuivemmaksi, kuin lämmittämällä, niin suhteellinen kosteus laskee. Ongelmaksi muodostuvat tilanteet, jolloin rossitila on viileämpi, kuin ulkoilma. Ja sitä aikaa meillä riittää keväästä Syksyyn.
Ajamalla ulkoa paljon lämmintä ilmaa saadaan rossitilan lämpötilaa nostettua, mutta kylmän maanpinnan takia tämä kestää turkasen kauan ja kondenssia ehtii ilmaantua kuukausien ajan vuodessa, jolloin homehtuminen on mahdollista.
Nykyaikaisella rossipohjalla tarkoitan lattiastaan hyvin eristettyä rakennetta, joka tehokkaasti estää huonetilasta lämpöä siirtymästä tuuletustilaan.
Ennen vanhaan lattian läpi tuli lämpöä merkittävästi, samoin piipun perustuksista ja tuuletus oli minimaalista, jos lainkaan. Oikeastaan rakenne kuivuikin höyrynpaine-erojen vaikutuksesta.
Liika tuulettaminen ainoastaan jäähdyttää talvella maaperää talon alla.

Urakoitsija Urho kirjoitti:

Niin mikähän on kuiva ? Ulko otettavaa ilmaa ei saa kuivemmaksi, kuin lämmittämällä, niin suhteellinen kosteus laskee. Ongelmaksi muodostuvat tilanteet, jolloin rossitila on viileämpi, kuin ulkoilma. Ja sitä aikaa meillä riittää keväästä Syksyyn.
Ajamalla ulkoa paljon lämmintä ilmaa saadaan rossitilan lämpötilaa nostettua, mutta kylmän maanpinnan takia tämä kestää turkasen kauan ja kondenssia ehtii ilmaantua kuukausien ajan vuodessa, jolloin homehtuminen on mahdollista.
Nykyaikaisella rossipohjalla tarkoitan lattiastaan hyvin eristettyä rakennetta, joka tehokkaasti estää huonetilasta lämpöä siirtymästä tuuletustilaan.
Ennen vanhaan lattian läpi tuli lämpöä merkittävästi, samoin piipun perustuksista ja tuuletus oli minimaalista, jos lainkaan. Oikeastaan rakenne kuivuikin höyrynpaine-erojen vaikutuksesta.
Liika tuulettaminen ainoastaan jäähdyttää talvella maaperää talon alla.

Lue lisää

Kuvaamasi ongelmatilanne on aivan totta. Itse olen huomannut keväällä sokkelissa/perusmuurissa (maan alapuolisissa osissa) kosteutta. Tämä kosteus kuitenkin häviää melko nopeasti ilmeisesti ilmavirran vaikutuksesta. Alapohjaan kosteus ei ole tarttunut /vaikuttanut.

Piharakennukseni on 50 vuotta vanha kivitolppien päälle rakennettu talo. Kivitolppien välissä on harvahko laudoitus. Myöskään tämä rakennus ei ole homeessa, vaikka talossa ei ole ollut lämmitystä pariinkymmeneen vuoteen. Itse en keksi homeettomuudelle muuta selitystä kuin sen, että alapohja on päässyt hyvin tuulettumaan. Mikäli ammattilaisena keksit paremman selityksen, minulla ei ole mitään syytä olla uskomatta sitä.

Eivät nuo alapohjakuivaimetkaan muuten taida ns. autuaaksi tekeviä laitteita olla. Juttelin parin aliurakoitisijan kanssa (tekivät töitä eräälle Säynätsalossa toimivalle talotehtaalle). Olivat käyneet myrkyttämässä hometta useiden valmistalojen alapohjista reklamaatiotyönä, joissa vakiona on kosteudenpoistaja. Ihmettelivät samalla käytäntöä, että tuuletusaukot pitää tehdä, mutta sulkea kyseisen laitteen vuoksi.

Amatöörirakentaja kirjoitti:

Kuvaamasi ongelmatilanne on aivan totta. Itse olen huomannut keväällä sokkelissa/perusmuurissa (maan alapuolisissa osissa) kosteutta. Tämä kosteus kuitenkin häviää melko nopeasti ilmeisesti ilmavirran vaikutuksesta. Alapohjaan kosteus ei ole tarttunut /vaikuttanut.

Piharakennukseni on 50 vuotta vanha kivitolppien päälle rakennettu talo. Kivitolppien välissä on harvahko laudoitus. Myöskään tämä rakennus ei ole homeessa, vaikka talossa ei ole ollut lämmitystä pariinkymmeneen vuoteen. Itse en keksi homeettomuudelle muuta selitystä kuin sen, että alapohja on päässyt hyvin tuulettumaan. Mikäli ammattilaisena keksit paremman selityksen, minulla ei ole mitään syytä olla uskomatta sitä.

Eivät nuo alapohjakuivaimetkaan muuten taida ns. autuaaksi tekeviä laitteita olla. Juttelin parin aliurakoitisijan kanssa (tekivät töitä eräälle Säynätsalossa toimivalle talotehtaalle). Olivat käyneet myrkyttämässä hometta useiden valmistalojen alapohjista reklamaatiotyönä, joissa vakiona on kosteudenpoistaja. Ihmettelivät samalla käytäntöä, että tuuletusaukot pitää tehdä, mutta sulkea kyseisen laitteen vuoksi.

Lue lisää

Kuivaimia on tosiaankin monentasoisia ja eivät nekään mahdottomuuksiin pysty, mikäli muut asiat rakentamisessa eivät ole kohdallaan.
Luukut on suljettava kondessikuivaimia käytettäessä, että kuivaaja ei jäädy pakkasella.
Sorbtiokuivaimella taas ei energiataloudellisesti ole järkevää kuivattaa ulkoilmaa turhan paljon.
Myöskään rossitilan lämpimämpää ilmaa ei ole syytä tuulettaa ulos liikoja, koska energiaa kuluu silloinkin hukkaan.
Rossitilan kuivuus selviää parhaiten mittaamalla ja homeet halvimmalla haistelemalla.
Saatatte yllättyä kosteuslukemista kuivankin tuntuisessa rossipohjassa.

Urakoitsija Urho kirjoitti:

Niin mikähän on kuiva ? Ulko otettavaa ilmaa ei saa kuivemmaksi, kuin lämmittämällä, niin suhteellinen kosteus laskee. Ongelmaksi muodostuvat tilanteet, jolloin rossitila on viileämpi, kuin ulkoilma. Ja sitä aikaa meillä riittää keväästä Syksyyn.
Ajamalla ulkoa paljon lämmintä ilmaa saadaan rossitilan lämpötilaa nostettua, mutta kylmän maanpinnan takia tämä kestää turkasen kauan ja kondenssia ehtii ilmaantua kuukausien ajan vuodessa, jolloin homehtuminen on mahdollista.
Nykyaikaisella rossipohjalla tarkoitan lattiastaan hyvin eristettyä rakennetta, joka tehokkaasti estää huonetilasta lämpöä siirtymästä tuuletustilaan.
Ennen vanhaan lattian läpi tuli lämpöä merkittävästi, samoin piipun perustuksista ja tuuletus oli minimaalista, jos lainkaan. Oikeastaan rakenne kuivuikin höyrynpaine-erojen vaikutuksesta.
Liika tuulettaminen ainoastaan jäähdyttää talvella maaperää talon alla.

Lue lisää

Väitätkö, että lämpimässä ilmassa on vähemmän kosteutta kuin kylmässä.jos näin on niin fysiikan lait ovat muuttuneet viime aikoina.