Sinä et tarvitse mitään apua.
Olet kova ja kylmä.
Itseriittoinen.
Tiedät kaiken
ja vähän ylikin.
Et halua nähdä.
Et halua kuulla.
Totuutta et rakasta.
Mitäpä siitä.
Lyöt kun sinua lähestyy.
Isket sydämesi oven lukkoon.
Ehkä vika onkin minussa.
En löydä oikeita sanoja.
En osaa koskettaa.
Saan sinut suuttumaan.
Astun luvatta reviirillesi.
Anteeksi.
Käy sotasi yksin.
Olet kova ja kylmä.
Itseriittoinen.
Tiedät kaiken
ja vähän ylikin.
Et halua nähdä.
Et halua kuulla.
Totuutta et rakasta.
Mitäpä siitä.
Lyöt kun sinua lähestyy.
Isket sydämesi oven lukkoon.
Ehkä vika onkin minussa.
En löydä oikeita sanoja.
En osaa koskettaa.
Saan sinut suuttumaan.
Astun luvatta reviirillesi.
Anteeksi.
Käy sotasi yksin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
riimitys. Noinhan se menee. Aina on jonkun " ton-tilla" Tuli narsistinen olo, Hänestähän Sinä (kai) kirjoitit.
Kiva että kirjoitit. t. takarivin taavi
Hänestäpä hänestä ja samalla monesta muustakin.
Kiven kun heittää veteen, näkee ensin vain yhden renkaan. Kohta niitä kuitenkin on kymmenittäin.
Takarivistä näkee selkeästi.
Tahvo on kyllä vähän "alentava" nimitys ihmiselle, jolla harmaita aivosoluja on enemmän kuin viisi.
Rattoisaa syyspäivää!
Kiva kun kommentoit.
surullisen sininen ilma,
toivottomalta tuntuva tuuli
koskaan en ole kovemmin pyristänyt,
peittääkseni kyyneleeni.
milloin itsekyytesi vähenee, vielä pikkuisen että
vaikenisit hetkeksi ja kuuntelisit!
ei niin että mulla on asiaa, vaan että taukoamaton kiistelysi tekee elämästä helvetin,
miksi et voisi lakata takomasta pikkuista nyrkkiäsi, hyvällä mielellä saat kämmenesi katseltavaksi, siihen ei pidä jäädä uurteita vaan sievästi painauma,.
sielusi sellsitä näet vain ristikko ikkunaa
olen vankina siipenä sinussa,
olen toivonut että elämässä olisi sijaa
toivoni elää ,että saavuttaisit mielenrauhan
pyrkimyksen olla sellainen
niin kuin heikkoina hetkinäsi,
voisit tulla ja kovertaa puunkuoret
saisit siiville ilmaa, olla elämän myönteinen kivuista sinun omista elämän varjoista,
vähän
välittää
minusta.
sory mutta edelliseen:
tää ei sitten ole mainos tuotteesta mutta ainakaan en rupee sävellyksiä sanoituksia teille kirjaamaan,että lukekaa ne miten ihanaa on ,joskus kun lähestyy sitä ikää ,että saa nauttia olemisestaan ihmisenä,eikä ole paljoa mitä enään kaipaisi ,teattereilta,. vaan lavalla on se totuus,mikä kohtaa, koskettaa ja antaa aikaa vaeltaa kunkin kipujensa "m,äkee" mutta on lohduttamista esimerkiksi se että joskus on muitakin ihmisiä kuin niitä jota itsekyys riivaaa ja ollaan niin paksupäitä omia tunteen ja elämän kokemustensa kans että
ei meitä naisia sitten ollakaan mitenkään muuta vain kuin kappaleen 10 mukava juttu, varoitus:
kelpaisi se useampikin muutenvain mukava*
HUOMAATTEKO TE OLLENKAS ETTÄ ELÄMÄSSÄ ON OLTAVA VÄHÄN HUUMORIA; ETTÄ ALKAA KASVAA AIKUISEX
KUKAAN EI TARVII OLLA AINA PÄTEVÄ JA MUSTA JA NIIN.:
kyse oikeesti on siis sentään yksi aika mukava levytys,.
.............PIENEN POJAN HAAVEET -levyllä
(yölintu) simo silmu
*SANATON LEMPI säv. Jori Sivonen, sanat turkka mali,Sunset songs FIWMA0000015
*MIES KYLMÄNMAAN s-v Jussi Rasinkangas san, turkka mali, WARNER CHAPPELI M F -17 &
aivan pakko sanoa,.että juu. toinen kappale ja toisiks´viimeinen!
*HAAMUKIPUJA Säv esa nieminen san.sinikka Svärd
WN prod.Oy FIWMA0000025
eli
LÖYTYY!
*"KUN OLIT MENNYT" -simo silmu lauri jauhiainen
W ,G ,M ,F ,...24
tulee telkusta
kuinka kerrankin huumoria tulee tummat naiset näkyy. ihan kohta viikolla ,hullu juttu!
Elämä on kovaa,
lyötkö
lyötyä.
Käännätkö hevillä
selkäsi,
väisty - silti rakastaen.
Kyynel' tänään.
Kaivaten - sydän jälleen
saa teidät rakastamaan.
Sotaa ei käydä yksin - se käydään
yhdessä rukoillen - kenties itkien.
Me ihmiset olemme itseriittoisia ja joskus hyvinkin kylmiä. Emme voi puhua keskenään,
hukkuu se herkkä ihmisen rakkaus toiseen ihmiseen. Jos toinen ei suo todella kosketusta
hellää, lähde pois. Rakasta itseäsi ja tätä toista niin paljon. Rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi.
Ps. ei uskova vaan rakkauteen uskova.
Joskus 2003 tuotti sisin tällaisen runon.
Miksi kuljen tielläin, en löydä kotiin,
sitä kyselen, kyselen itseltäin?
Siksi kuljen mä tietäin, ei kotia mulla
ei ovea avata edessäin.
Hyljeksitty, maaton olen kulkija vain,
yksin Luoja mun kulkuni tietää.
Mitä tein mä sulle, miksi katsot mua noin?
Näen silmissäs vihaisen loisteen.
Sormet syyttävät nään, katseen tuomitsevan
enkä tiennyt mä tehneeni väärin?
Joskin synnyin mä heimoon vieroksuttuun,
olen silti mä lihaa ja verta.
Nuo pilkkaavat sanat ja halveksunta
mua koskee ja sydäntäin repii.
Älä käännä selkääsi, tule lähemmäs mua
saatat löytääkin jotain uutta.
Arka ystävyys sisältäin kumpuaa
ota vastaan, sen sulle tahton antaa.
Kuka määräsi ehdot valtiuden?
Kuka määräsi rodun valkoisen,
meitä muita paremmiksi?
Eivät siniset silmät valtaa luo,
eivät kutrit vaaleat pyhyyttä tuo.
Meidät parhaiksi tekee rakkaus,
Jeesukselle annettu lupaus.
En tunne rotua tummaa, vaaleata,
vaan ainoastaa, Jumalan luomia.