Pakko jonnekin kirjottaa, kun tuntuu et kellekään ei voi puhua. Ollaan yritetty lasta 1,5 v ja yksi km vuosi sitten..Tänään oli gyne ja se määräs mulle Lygesteron- ja clomikuurit..Menkat ollu tosi epäsäännölliset ja lääkäri tokasi vaan et luultavasti mä en ovuloi, et yritetään nyt lääkkeillä käynnistellä eka menkat (jotka on myöhässä jo 2 viikko) ja miehelle myös tutkimuksia..Hyvä et tutkimukset tästä nyt lähti käyntiin ja muutenkin asia alkaa etenemään, mut aina se epäilys vaan mieltä kalvaa..On niin negatiivinen ja surullinen olo, et eikö meille koskaan suoda onnee lapsesta. Meillä ois sille niin paljon rakkautta, ja se ois niin toivottu..Tuntuu vaan et kaikki muut meidän ympärillä vaan tekee niitä lapsia..
Kyselisinkin et millasia kokemuksia muilla on kyseisistä lääkkeistä? Onko toiminu? Millasia sivuvaikutuksia?
Kiitti jo etukäteen=)
Kyselisinkin et millasia kokemuksia muilla on kyseisistä lääkkeistä? Onko toiminu? Millasia sivuvaikutuksia?
Kiitti jo etukäteen=)
Vastaukset 9
Vanhimmat
eli clomit on ne millä yleensä ekaksi kokeillaan. Minulla raskaus alkoi toisesta kuurista. Sitten myöhemmin toinen raskaus ei alkanut clomeilla. Että ihan hyvät tsanssit saattaa olla. Onnea!
kyllä ne toimii. ei kyllä heti ekalla ovulaatiolla mutta toisella ne toimi.. onnea ja jaksamista!
eksyneeltä...
1,5 vuoden yritys ei nyt (anteeksi vaan) vielä kuullosta kovin epätoivoiselta, etenkään kun olet raskaaksi jo kerran tullut!!!
MONET parit yrittävät kauemmin, eikä vikaa ole. Sitten yllättäen tärppää kun lakkaa "yrittämästä"... :) Näin meilläkin!
Eli ottakaa tää tsemppauksena! Joskus se vaan kestää kauemmin, se on kovin yleistä nykyään, mutta ei tarkoita tuomiota lapsettomuudesta :)
eihän hän ollut aiemmin saanut lasta ja se joka tsemppas eteenpäin oli saanu mutta voi kai hänkin silti tulla kertomaan kokemuksistaan tälle palstalle
alkuperäisellä lukenut että on yksi km (=keskenmeno) takana? Silloin ON tullut raskaaksi ja vaikka on käynyt huonosti (niinkuin käy 50% alkuraskauksia), niin se osoittaa silti että raskaaksi tulo on mahdollista!!!
Ei siis syytä epätoivoon...
Kiitos kaikille niille jotka ymmärtää mua..tiedän todellakin että monet on yrittänyt kauemmin ja tiedän senkin että raskaaksitulo on mahdollista, mutta silti tämä on mulle henkilökohtasesti tosi kova paikka...ja te, jotka olette olleet/ olette nytkin samassa tilanteessa, tiedätte miltä tämä asia tuntuu. Asiaa tutkitaan nyt ja lääkkeillä yritetään mahdollisuutta raskaaksituloon parantaa, mutta mikään ei takaa raskaaksituloa. Ja 1,5 vuotta on mulle henkilökohtasesti pitkä aika. Ymmärrän että toiset yrittävät kauemminkin mutta niin voi käydä myös meille. Mikään kun ei ole varmaa. Ja keskenmeno voi tulla uudelleen..Tottakai voin kyllä raskaaksi tulla mutta se raskaus ei välttämättä jatku, koska tiettyjä hormooneja on liian vähän. Tämän takia lääkkeet. Mahdollista on etten myöskään ovuloi. Että ihan normaalisti ei siis mun kroppa toimi. Et meitä on niin monesta eri syystä lapsettomaksi "leimattuja" ja tää on mun syy. Jos kerran olen raskaaksi tullut, ei voi koskaan tietää tapahtuuko se uudelleen. Että näin. Kiitos teille, jotka ymmärrätte tilanteeni! =) ja tsemppiä kaikille jotka painitte saman asian kanssa!
Luin mitä kirjoitit, enkä vastaa kysymyksiisi, mutta tuo kuulosti niin tutulta. Meillä on myös takana puolitoista vuotta yritystä ja nyt parhaillaan ollaan aloitettu käynnit kättärillä. Tiedän, että epätoivoa ei pitäisi päästää tulemaan ja ajatella positiivisesti, sillä moni tosiaan on yrittänyt paljon kauemmin. Ja todennäköisesti kaikki kääntyy hyväksi, mutta se on silti ajoittain vaikeaa. Meidän ystäväpiirissä me olimme ne ensimmäiset, jotka alkoivat toivoa pienokaista, mutta kuitenkin lähes kaikki muut on tänäpäivänä raskaana, joko vahingosta tai muutaman kuukauden yrityksen jälkeen.Ja lisätään laskuihin vielä työtoverit.Se tuntuu jotenkin epäoikeudenmukaiselta, vaikka olenkin toki iloinen heidän puolestaan. Ja todellisuus on se, että meillä olisi tarjota parempi koti kuin olsalla heistä, mutta kaikki ei näköjään mene niinkuin toivoisi. Joka kerta kuin kuukautiset taas alkaa on suru todella kova ja uuden toivon saaminen vie aina muutamia päiviä. Helppoa ei jokatapauksessa ole. Sellaiset ihmiset jotka onnistuvat suhteellisen nopsaan, eivät todellakaan tiedä millaista ajatusrumbaa sitä käy läpi. Onneksi järki sanoo, että toivoa on, ja yritän sitä myös sinuun luoda. Odottavan aika tuntuu vain liian pitkältä.
"Ja todellisuus on se, että meillä olisi tarjota parempi koti kuin osalla heistä, mutta kaikki ei näköjään mene niinkuin toivoisi."
Ai että ihan TODELLISUUS on se, että teillä olisi tarjota lapselle PAREMPI KOTI !?! Miten kukaan voi sanoa noin ?? Et voi olla tosissasi ... ihmisten omahyväsyydellä ei ole mitään rajaa. Mitenköhän mittaat kodin HYVYYTTÄ ??
sitähän se ap varmaan tarkoittikin! Onko aina pakko takertua ja väärin ymmärtää toisia?