tuhannelta kantilta
olen katsonut itseäni
syvälle silmiin
sieluni pimeisiin kuiluihin
etsinyt ja kysellyt
syytellyt
vaatinut selitystä
kuka meistä sen teki
kuka uuvutti sinut
kuka valutti myrkyn
yhteisen elämän maljaan
kuka halkaisi peilin
ja erotti kuvajaiset
olen katsonut itseäni
syvälle silmiin
sieluni pimeisiin kuiluihin
etsinyt ja kysellyt
syytellyt
vaatinut selitystä
kuka meistä sen teki
kuka uuvutti sinut
kuka valutti myrkyn
yhteisen elämän maljaan
kuka halkaisi peilin
ja erotti kuvajaiset
Vastaukset 4
Vanhimmat
On vaikea löytää syyllistä,
kuka meidät uuvutti näin loppuun
ja kuka maljamme myrkytti.
Jäljellä enää sirpaleita
rikkoontuneesta kuvastimesta
ja erkaantuneet kasvomme toisistaan.
On jatkettava elämää.
--
Tuollaisia ajatuksia tässä elämän varrella vaan
on itse kunkin toisinaan mietittävä.
Sellaista se on, rakkaus.
Kiitos koskettavasta runostasi.
...sinulle!
Joskus sitä miettii että huomaako sen hetken kun peiliin tulee ensimmäinen särö, mutta siinä vaiheessa vielä hakee katseellaan vain sitä ehjää aluetta.
kirjoittanut kymmeniä kysely/tuska/kaipuu ym. runoja. Tämä oli hieno, koskettava ja "valui" minuun kuin ....no, vaikka "myrkky".
Pidin kovasti..
...runo "valuu" johonkin niin silloin siinä on jotain mitä runossa minusta täytyy olla. Runon pitää olla ohut ja taipuista, mielellään juokseva. Kiitos kommentistasi!