Miten Te selviätte aamuista?Meiltä lähtee joka aamu 4 (6-12v)opintielle ja ne aamut on yhtä he.....ä!!!Ollaan koetettu sitä "vaatteet valmiiksi illalla"-hommaa,ei onnistu.He kun eivät "muista" illalla laittaa.Eli mun olis oltava siinäki mäkättämässä aina.Eikä illatkaan niin helppoja ole...;o( Ja kertakaikkisesti kun pyydän tekemään jotain ni kyllä onki vaikeeta!Esim.Eilen illalla sanoin että huoneissa tavarat paikoille ja vaatteet joko kaappiin tai pyykkiin kun tänään tulee kotiapua.(Selvennykseksi,ettei meillä kotiapu alvariinsa hyppää mutta ku mies sairastu eikä voi osallistua mihinkään niin otetaan nyt muutaman kerran mulle siivousapua.Oon itekki aika väsyny miehen sairastamisen takia.) Noh,illalla lapset sitte huuteli et kaikki ok!Mut aamulla,huoneet oli edelleen siivoomatta.Että miten ärsyttävää!!Kotiaresti ei pure...mut mikä neuvoksi?!?
Laitoin tän alotuksen siks tänne ku täällä käy perheenäitejä joilta saa hyviä vastauksia.Ja onhan meillä se vuosikkainenkin kotona.Eli lapsia yht.5.
Laitoin tän alotuksen siks tänne ku täällä käy perheenäitejä joilta saa hyviä vastauksia.Ja onhan meillä se vuosikkainenkin kotona.Eli lapsia yht.5.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meillä lähtee 8 lasta kouluun ja itse pääosin hoitavat lähtönsä. Ei tarvitse enään vaatteisin puuttua, osaavat katsoa mittarista lämpötilan joten osaavat pukeutua sopivasti.
Kyllä siinä viisi vuotta sitten aamut olivat välillä painajaisia, mutta lasten kasvaessa helpottunut. Jokaisella lapsella on eteisen kaapissa omat laatikkonsa ja paikkansa, joten hatut ja tumput löytyvät. Meillä pitää ulkoiluvaatteet laittaa kaappiin omalle paikalle ja se on helpottanut kovasti aamuja.
Siivouspäivä on meillä yleensä lauantai ja siitä ei luistele ketään, paitsi todella hyvästä syystä. Silloin jokainen siivoaa huoneensa, joka toinen viikko pestään lattiat. Meillä jokainen lapsi siivoaa itse huoneensa (pienempänä avustettiiin) ja auttaa yhteisissä tiloissa. Siivouspäivä on helpottanut järjestyksenpitoa.Kaikki tietävät, milloin siivotaan eikä siivous ole sen varassa milloin äidiltä palaa hermot sotkuisuuteen. Pyykit viedään pyykkikoriin, isommilla omat korit huoneissaan. Lattialla niitä ei säilytetä.
Pyykin pesen ja lajittelen vaatteet kasoihin, joista jokainen vie ne kaappiinsa. Ne pitää myös laittaa kaappiin tai pyykkipalvelu loppuu. Tosin jo kolme isointa tyttöä pesee omat pyykkinsä yhdessä vuorotellen.
On meilläkin lapsissa yksilöitä (3), joilla on huoneet sotkuisia jo siivouspäivän iltana ja vaatteet tahtoivat olla lattialla kun niitä vaihdetaan niin usein, etteivät ole likaisia eikä puhtaita. Tankokaapissa on nyt myös koukkuja, mihin voi ripustaa epämääräiset vatteet.
Kaikilla on omat huoneet, joten itse siellä sotkuissaan ovat.
lähtee kouluun 7lasta. Yleensä menee aika hyvin aamut.Yhdellä pojalla puuronsyönti kestää ainakin puoli tuntia, se kyllä ottaa päähän. Illalla vaatteet katotaan valmiiksi, niin aamulla päästään suht nopeesti liikkelle. Lapset meillä 2 tokalla 3 kolmosella 1 nelosella ja 1 seiskalla. Kolme varttia herätyksestä, niin pitää olla jo tienvarressa.Meillä siivotaan perjantaina viikkosiivous yhdessä. Lapset siivoavat omat huoneensa.
Laita illalla lapset katsomaan vaatteet valmiiksi. Jos ei aamulla ole valmiina, yhdessä keksitte jonkin sanktion siitä. Ja se rangaistus pitää toteuttaa. Esim. karkkipäivä pois(on muuten tehokas)tai joutuu tekemään työn joka on sovittava etukäteen. toivon teille rauhallisia aamuja.
...meilläkin kahdeksan koululaista rynnistää opinahjoihinsa aamuisin, satoi tai paistoi. :)
...vessoja on yksi, joten ovenripa on koetuksella...mutta ihmeellisen rauhallisesti ja äänettömästi lapset ovat oppineet aamutoimensa suorittamaan
...iltaisin pikkuisen katsastetaan että on suhtkoht puhdasta ja kaunista vaatetta päälle pantavaksi aamulla
...olen huomannut äitinä, että silloin kun itse olen paikalla, lapset ovat avuttomampia kuin niinä aamuina, kun olen työssä(vuorotyö)
...aamuvuoroaamuina perheen isä valvoo kouluun lähtöä(oma yritys)
...en tuputa enää puuroa aamuisin, koska ensimmäisen lapsen kanssa kävi niin, ettei hän sitten koulussa syönyt, kun maha oli täynnä kaurapuuroa
...uskon, että oma rauhallisuus tarttuu myös lapsiin ja koko ympäristöön...siis, iloisia arkiaamuja kaikille isille ja äideille...muistakaa, että teemme tärkeintä työtä elämässä!!! :)
Ensiksikin haluan huomauttaa ettei tarvitse selitellä eikä anteeksi pyydellä kotiapua. Jos se on kunnallista, tarvitsette sitä oikeasti, sillä kunnista ei kotiapua turhaan heru! Olemme sitä myös saaneet yhden kevään ajan sairauteni takia. Nykyisin soitan yksityisen siivoojan aina välillä tekemään meille jonkun homman, esim. saunanpesu, ikkunat.
Minä herään aamulla ja katson kolmelle kouluun lähtijälle vaatteet valmiiksi sängynpäätyihin ja samalla höpisen heidät hereille. Samalla keräilen likaisia vaatteita lattioilta :(. Sitten menen laittamaan aamupalan valmiiksi. Yleensä baaritiskillä on jo puolet valmiina iltapalan jäljiltä (leipälaatikko, murot tms.) ja nostelen jääkaappitavarat siihen tykö. Sitten laitan kolmet ulkovaatteet riviin. Lapset sitten lähtevät kuka milläkin tuulella. Koitan pysyä rauhallisena vaikka murkut kuinka kiukuttelisivat...
Illat onkin sitten toinen juttu. Silloin välillä repeän huutamaan että "vaatteita ei jäteteä lojumaan, heti viemään likaiset pyykkiin, kenen villapaita lojuu keittiön lattialla jne."
Eli olen äiti joka passaa lapsensa aamuisin täysin. Mutta kyllä meillä päivällisen jälkeen on kotitöiden aika jolloin kaikki kolme kouluikäistä tekevät kotihommia (tiskikone, roskat, kukat, koiran lenkitys, pöytien siivousta yms). 1-vuotias vielä pääsee näistä hommista... :)
meillä lapset 14v,10v,ja 6v sekä kotona oleva melkein 3v.
Illalla laitetaan reput vaatteet valmiiksi odottamaan aamua,
ja aina tarkistan että on varmasti tehty.
Aamulla esikoinen hoitaa itse lähtönsä ja syömisensä.Joutuu lähteä jo klo:7.00 kouluun.
Olen pitänyt kiinni siitä että jokainen petaa aamuisin sänkynsä,ennen lähtöä kouluun,jos ei sitä ole tehnyt lähtee 1e/kerta kuukausirahasta pois,isommilta lapsilta.
Illallla jos ei ole huoneet laitettuna niin seuraavana aamuna otan jätesäkin ja laitan kaikki lattialla olevat lelut sinne ja muutamaksi päiväksi pois.Eivät saa tavaroita ennenkuin on pari päivää sujunut siivoukset hyvin.
Aamuisin isikin meillä auttaa aamuaskareissa ja vie töihin mennessään myös eskarilaisen eskariin,joten minun ei tarvitse herättää tätä kotona olevaa lasta ylös.
yksi vaatejuttua helpoittava tekijä on ainakin se, että hankkii valmiiksi yhteen sopivi akokonaisuuksia. Kun tiettyyn paitaan on omat sukat ja riittävä määrä niin ne löytyy jne. Ja sitten noi mustaan tai pinkkiin pukeutuvat nyt löytää aina sopivan yhdistelmän..
Eskari-iässä on vaatteet opeteltu katsomaan valmiiksi illalla yhdessä. Nyt ekaluokkalainen tekee sen itse ja lopputulos on passeli. Vaatteet tuodaan vielä mieluummin pois huoneesta ettei satu mitään moka aja kun se kuitenkin pukee sohvalla jostain ihmene syystä aina..
Vaatteet vaatekaappiin on kyllä noilla pikkuväellä aikuisen juttu jotta sieltä löytää mitä tarvitaan. Ja pojilal vähän isompanakin..
Huoneen siivous on vähän sellainen keppi ja porkkana juttu.. Jokainen saa meillä päättää huoneestaan itse. Silti sen sotkuun aina välillä puututaan ja esim kavereita ei tule jos ei kämppään mahdu sisälle mitään tekemään. Yleisen siivouspäivän päälle taas haetaan pitsaa tai jotain mäkkiä joten se taas palkitsee yhteisen uurastuksen ja kaikki on siistiä.. Isommat auttaa pienempiä aika sujuvasti silloin myös.
Itse olen aamu-uninen ja aikainen herätys on painajainen! Siksi kai lapset on aika hyvin oppineet pärjäämään itsekseen heti ekalla. Tänäänkin kuuntelin kun ekaluokkalaisen känny soi ja herätti. Kävi vessassa, puki ja söi aamupalansa. Löhösi akkarin kanssa sohvalla tovin ja lähti kouluun kun kello näytti sovittua aikaa. Reppu pakataan illalla läksyn teon jälkeen jo valmiiksi. Sadevaatteet on aina henkarissa valmiina mukaan jos tarvitsee, siinä ne myös kuivuu märkänä. Huuteli heippa ja ovi sulkeutui. Jatkoin unia vielä tovin.. Ekoilla viikoilal elokuussa soitin aamulla jos en ollut kotona joko että on herännyt tai että on lähtenyt, tyhmänä piti..
Sulla on rankkaa joten kaikki varmaan kaatuu niskaan? Kaaos kun syntyy hetkessä niin sen raivaaminen vie aikansa aina ja voimiakin, viitsimistä. Ehkä siivousta tärkeämpää on kuitenkin pitää omasta jaksamisesta huolta jotta koko perhe voi hyvin ennemmin kuin että kaikki näyttää hyvältä. Tee siis vähän arvojärjestystä ja elä sen mukaan. Aikanaan mie silmeisesti paranee ja silloin taas elämä palaa uomiinsa. Sekasorron kestokyky on monasti aika huono oudokseltaan..
Jos jaksat niin käy jokainen huone kerrallaan läpi. Kaikki mikä ei kuulu siihen huoneeseen laitetaan laatikkoon ja sieltä jokainen vie omansa pois. Laatikoita voi kertyä paljonkin.. Viikossa ehtii tarmokkaana käydä kaikki huoneet läpi ja kämppä on kunnossa taas. Jos joku paikka välillä uhkaa repsahtaa niin sitten sinne korjaamaan tilanne äkkiä. Huoneen siivoamisen aloitus on tunnetusti tylsää joten aikuisen mukana olo alkuun auttaa sen aloittamisessa vaikka loppu hoituisikin sitten omalla painollaan..
Yritä nukkua kunnolla univelat pois jossain vaiheessa ja hemmottele jotenkin itseäsi ja käy uusin mielin kaiken kimppuun! Ei se koti mihinkään katoa, mutta oma hyvä olo auttaa kestämään ja jaksamaan kummasti! Meillä mies kävi taannoin aika liki Pietarin porttia ja toipilasaika oli sen mukaista. Lapsilla ei hoito avaan kaikki alle kouluikäisiä kotona. Kippasin ne mummolle ja menin kahvilaan, ostin uuden paidan ja tunsin jaksavani mitä vain! Irtiotto on iso juttu vaikka hetkenkin verran.. Meillä onneksi tukiverkko toimi koska miestä ei voinut jättää yksin ollenkaan, se verkko myös onneksi rakasti järjestystä jossain määrin..
Älä stressaa!! Aikansa kutakin..