kylmä viima puhaltaa
hyytäen lävitseni
ajatukset häviävät
olemattomuuden avaruuteen
olenko vaiko en
päivästä toiseen
mitäänsanomattomuudesta
mitättömyyteen
muistojen ympärille
rakennettu tukiverkko
on turhan harvaa
vielä se falskaa
Sini-harjalla,
pitkävartisella
lakaisen taas
sirpaleeni kasaan
JAKSAN X-mieheni
hyytäen lävitseni
ajatukset häviävät
olemattomuuden avaruuteen
olenko vaiko en
päivästä toiseen
mitäänsanomattomuudesta
mitättömyyteen
muistojen ympärille
rakennettu tukiverkko
on turhan harvaa
vielä se falskaa
Sini-harjalla,
pitkävartisella
lakaisen taas
sirpaleeni kasaan
JAKSAN X-mieheni
Vastaukset 4
Vanhimmat
Määki oon aivan jäässä!! :\
Mutta vain tuosta ilmasta,,pah!
Muistot,, niistä ei pääsekkään eroon noin vaan
sulkemalla ovi takanaan ja unohtaa.
Työ on tehtävä ja jaksettava... :|
Kovin konkreettiseti kirjoitit..sai 'paleleen'!
¨§¨
|_|? Kuumaa teetä Muru tarjoo, jospa se alkaisi
veret kiertään oikeaan suuntaan...mmmm?.. ;þ
kyllä lämmittää ja siihen vielä huushollin siivous päälle. Niin eiköhän taas veri ala kiertämään. Käsiä voin lämmitellä koiran paksussa turkissa, se on siitä niin mielissään.
saa vilustelemaan, olemattomuuden tunteen ja sen
" ollakko vai eikö olla "
Eikä se tukiverkkokaan ole aukoton, joten on taas
sirpaleiden lakaisun aika.
Ajattelua, ajattelua ja voin vain kuvitella
tilanteen. En ole ollut vastaavan edessä,
mutta muista asioista kylläkin kokenut vastaavan-
laisia tuntemuksia.
Pidin.
Kun tukiverkko koostuu tosiasioista, on se helppo
korjata kuntoon. Ja kun tietää, että on pakko
olla, niin se auttaa jaksamaan.