Ylitöissä

- Nella hei, voitsä kirjottaa viel nää puhtaaks? Kiitti!
Marianne heittää eteeni pinon papereita, joissa on jos jonkinlaista töherrystä, yliviivauksia ja nuolia
sinne tänne. Huokaisen voipuneesti ja vilkaisen kelloa. Puoli kuusi, olen ollut ylitöissä ja lähes
kaksi tuntia ja vielä perjantai-iltana. Eipä sillä, että minua ketään kotona odottaisikaan. En silti voi
peittää ärtymystä äänessäni kun vastaan myöntävästi.
- Pitääkö näitten olla tänään valmiita? kysyn ja paiskaan uuden pinon paperia tulostimeen.
- Noh... sori tää kyllä tuli vähän myöhään, Marianne virnistää anteeksipyytävästi. Tunnen leppyväni,
en pysty olemaan kauaa vihainen niin ihanalle persoonalle kuin Marianne.
- Jos sä vaan mitenkä ehdit ja jaksat, Marianne jatkaa ja kääntyy tuijottamaan ikkunasta ulos. Minä
puolestani tuijotan silmäkulmastani Mariannea samalla kun sormeni naputtavat näppäimistöllä
kiivaaseen tahtiin. Ihailin kaikkea Mariannessa. Hän oli kaunis, pitkä ja hoikka, muodokas ja hyvin
pukeutuva. Ja itsevarma ja jännittävä. Niin toista maata kuin minä, joka olin lyhyt, tavallisen
näköinen, vaaleat suorat hiukset, ok-vartalo. Pidän itseäni kohtuullisen näköisenä niin kauan kunnes
joku Mariannen kaltainen astuu näköpiiriin. Silloin tunnen latistuvani mitättömäksi
harmaavarpuseksi, eikä itsetuntoani paranna yhtään se että miesrintamalla on ollut jonkin aikaa
täysin hiljaista. Mutta olin kateellinen tai en, Mariannesta ei kerta kaikkiaan voinu olla pitämättä.
   Kuulen auton äänen, vilkaisen uteliaana ulos ikkunasta. Ketä tähän aikaan tuli vielä
toimistolle? Janne, niinpä tietysti. Mariannen täydellinen uusi poikaystävä, turha varmaan sanoa että
he ovat hulluina toisiinsa ja Janne kohtelee Mariannea kuin kuningatarta.
Ovi kolahtaa ja hetkeä myöhemmin Janne tulee ovensuuhun, hymyilee ihanasti ja sulkee Mariannen
syliinsä upottaen sormensa tämän tummanruskeisiin, pitkiin hiuksiin. Lakkaan kirjoittamasta ja
katson lumoutuneena suutelevaa paria, jonka molemmat osapuolet suorastaan tihkuvat seksiä.
Marianne painautuu tiiviimmin kiinni Janneen, ja miehen kädet vaeltavat alemmaksi Mariannen
vartalolla, toisen käden hyväillessä kylkeä ja toisen laskeutuessa puristamaan tiukkaa peppua ohuen
hameen läpi. Miksei minulla voinut olla sellaista miestä kuin Janne? Janne oli hyväkroppainen,
tummahiuksinen, komea, hyväkäytöksinen. Jokaisen äidin toivevävy, mutta makuuhuoneessa
varmasti varsinainen tiikeri.
- Moikka vaan, Nellahan sä olit? Janne sanoo ja katsoo suoraan minuun suklaasilmillään.
Mariannekin kääntyy ympäri ja pyyhkii hymyillen huulipunaa suupielistään. Käännän katseeni
takaisin tietokoneen ruutuun hämillani ja tunnen kuinka kuumotus alkaa levitä kasvoilleni. Että
pitikin tuijottaa kuin en olisi ennen miestä nähnyt, tai suutelevaa paria.
- Joo, moi, mutisen ja alan selata muka kiireisenä ja keskittyneenä pöydällä olevia papereita.
- Mä pääsen lähteen ihan kohta, Nella tekee noi valmiiks niin mä saan sit ne mukaan. Mä keitän
sulle vaik kahvia, Marianne sanoo, tarttuu miestään kädestä ja johdattaa hänet ulos huoneesta.
Jatkan kirjoittamista, mutta ajatukseni vaeltavat jossain ihan muualla. Kuvittelen Mariannen ja
Jannen Mariannen hienoon kotiin, makuuhuoneeseen piehtaroimaan silkkilakanoissa. Janne
varmasti osaisi kiihottaa naisen hulluuden partaalle. Kuvittelen hänen riisuvan Mariannea,
koskettelevan häntä taitavilla sormillaan, kääntävän hänet lihaksikkailla käsillään...ja kuvittelen
itseni Mariannen paikalle. Suutun itselleni kuvitelmistani. Typerä, kateellinen ja puutteessa oleva
ämmä!
Tulostan paperit, nousen tuolilta ja lähden päättäväisesti kahvihuonetta kohti. Nyt pääsisin
kotiin, enkä soisi koko viikonloppuna ajatustakaan Mariannelle ja Jannelle!

Avaan kahvihuoneen oven sanoakseni, että hommat olivat tehty ja lähtisin kotiin. Sanat kuolevat
huulilleni kun kahvihuoneen näky paljastuu silmieni eteen: Janne istuu sohvalla ylävartalo paljaana
ja katse Mariannessa joka on hajareisin miehen sylissä, hame vyötärölle nousseena. Marianne
hengittää katkonaisesti suu raollaan ja nojaa nautinnollisesti päätään taaksepäin kun Jannen kädet
liukuvat Mariannen reisiä pitkin hitaasti ylös, pikkuhousujen rajalle asti. Sano jotain tai häivy,
komennan itseäni mutta en pysty liikahtamaankaan. Janne laskee hitaasti Mariannen topin olkaimet
ja laskee paitaa ja rintaliivejä alas, koskettelee täyteläisiä rintoja ja painaa suunsa toiselle nännille.
Marianne ynisee ja painaa Jannen päätä toisella kädellä tiukemmin itseään vasten, siirtää kätensä
Jannen farkkujen etumukselle, vapauttaa täydessä komeudessaan seisovan kalun ja siirtää Jannen
toisen käden jalkoväliinsä. Janne siirtää kätensä pikkuhousujen sivusta tunnustelemaan Mariannen
kosteutta. En pysty kääntämään katsettani, vaan hengitystä pidättäen nojaan ovensuuhun ja tunnen
kostuvani.
Yhtäkkiä Janne kääntää päätänsä ja katsoo suoraan ovelle, suoraan minuun. Säikähdän,
en keksi mitään sanottavaa puolustukseksi vaan käännyn kannoillani ja menen puolijuoksua
vaatekaapeille posket punasta hehkuen. Äärettömän noloa, miten voisin enää ikinä tulla töihin?
Otan takkini kaapista ja jätän yhä kädessäni olevat paperit Mariannen lokeroon, kai hän ne sieltä
löytäisi.
- Nella hei, kuulen takaani miehen äänen. Voi ei, ajattelen mielessäni. Olisi vaan antanut olla! En
pysty kohtaamaan Jannen katsetta. Entä jos kävelisin vaan miehen ohi ulko-ovelle ja häipyisin,
yrittäisin toipua viikonlopun aikana ja tulisin maanantaina töihin kuin mitään ei olisi ikinä
tapahtunut? Janne estää aikeeni tarttumalla käsivarteen.
- Oliko hyvä show? Mä huomasin heti sut ku tulit siihen ovelle, en vaan viittiny keskeyttää, Janne
naurahtaa. Tunnen kuinka kyyneleet alkavat poltella silmäluomieni takana. Miksi Jannen piti vielä
kiertää veistä haavassa? Jos olisin ollut kuka tahansa muu, joku edes hiukan Mariannen kaltainen,
olisin kuitannut koko jutun naurulla ja heittänyt jotain, että ette sitten malttaneet odottaa kotiin asti.
Mutta koska en ollut mitään sinne päinkään, seisoin nolostuneena ja itkua niellen ja odotin
tuomiotani. Potkuja, esimerkiksi.
- Hei älä nyt, en mä pahalla tarkottanu, Janne sanoo pehmeästi ja nostaa kädellään leukaani,
pakottaen minut katsomaan suoraan silmiinsä. - Ja Marianne ei huomannu sua ennenku lähit siit, se
miettii tuolla nyt hädissään että mitä sä siitä oikein ajattelet. Se aattelee et sä pidät sitä jonain
kiimasena seksihulluna mikä paneskelee kaiket päivät työpaikallansa.
- Joo, varmaan Marianne miettii tosi paljon et mitä mieltä mä siitä oon, naurahdan katkerasti.
Taatusti Marianne oli huomannut, että himoitsin hänen miestään, ehkä koko show oli tosiaan
tarkoitettu minun nähtäväkseni, että pahoittaisin mieleni ja saisin tuntea olevani ei-kukaan,
ikisinkku luuseri.
- Itse asiassa... Janne aloittaa ja painaa huulensa pehmeästi suutani vasten. Henkäisen ja yritän astua
taaksepäin, mutta Janne tulee perässä, painaa minut hellästi seinää vasten ja imeskelee varovasti
huuliani, lipaisee kieltäni ja silittää toisella kädellä hiuksiani. En voi itselleni mitään, vastaan
suudelmaan ja suljen silmäni. Jannen vartalo tuntuu ihanalta omaani vasten, hänen tuoksunsa on
huumaava ja meinaan räjähtää kappaleiksi tuntiessani hänen huulensa siirtyvän korvalleni,
kaulalleni, olkapäälleni... Siitä oli niin kauan kun olin viimeksi saanut...
- Lopeta, Marianne voi nähdä...ja muutenki, saan sanottua ja työnnän Jannen kauemmaksi.
- Itse asiassa Marianne on puhunu susta mulle. Se on sanonu että sä olet kaunis, suloinen ja ihana,
se pitää sua hyvänä työntekijänä ja hienona ihmisenä, Janne jatkaa lauseensa loppuun. - Ja se on
sanonu myös että meidän pitäis tutustua toisiimme! Joten ei tässä nyt oo mitään hätää, tuu tänne.
Janne vetää minut perässäni tyhjään huoneeseen, nostaa pöydälle istumaan ja jatkaa suutelemista
samalla kun hänen kätensä tekevät varmoin ottein tutkimusmatkaa vartalollani. Istun paikallani
täysin liikkumattomana enkä mahda mitään pienelle vaikerrukselle, joka purkautuu huuliltani. Sama
se sitten, vaikka Marianne yllättäisikin meidät, Jannehan tässä oli vähintään yhtä syyllinen kuin
minäkin.
Janne riisuu paitani, antaa huuliensa vaeltaa rinnoilleni ja nuolee minua kiusoittelevasti rintaliivien
läpi samalla kun hänen kätensä taitavasti löytävät tiensä housujeni napin ja vetoketjun ohi
läpimärille pikkuhousuilleni. Janne työntää minut makaamaan pöydälle ja riisuu housuni. Kunhan
vaan Marianne ei tulisi... Meinaan kirkaista nautinnosta kun tunnen hänen lämpimän kielensä
kostealla ja paisuneella klitoriksellani. Janne nuolee vakoani pitkin vedoin, imien ja näykkien välillä
helmeäni. Hengitykseni kiihtyy ja nautinnon aallot kulkevat valtavina kehossani...Tunnen orgasmin
olevan lähellä ja painan häpyäni Jannen suuta vasten.
- Älä vaan lopeta, voihkaisen. Samassa Janne nostaa päänsä jalkovälistäni ja vilkaisee ovelle.
Sydämeni jättää yhden lyönnin väliin ja ponkaisen pystyyn. Marianne seisoo ovella, kasvot
peruslukemilla.
- Minä...tuota, alan änkyttää. Jannea ei näytä hermostuttavan, hänen kätensä silittelee yhä vasenta
reittäni ja hän hymyilee Mariannelle huolettoman poikamaisesti.
- Ei mitään, jatkakaa vaan, Marianne sanoo. Janne avaa housunsa ja tarttuu olkapäihini, laskeakseen
minut takaisin makaamaan pöydälle. Vastustelen ja säikähdän, kun Marianne astuu minua kohti.
- Jatkakaa vaan, nyt on mun vuoro katsella, Marianne kuiskaa hymyillen ja suutelee minua nopeasti
suoraan suulle ja siirtyy istumaan tuolille katse tiiviisti minussa ja Jannessa. Janne työntää minut
makaamaan, asettuu päälleni ja työntyy hitaasti suoraan sisälleni. Voihkaisen nautinnosta enkä voi
keskittyä enää mihinkään muuhun kuin ihanaan tunteeseen, jonka Janne saa aikaiseksi liikkuessaan
sisälläni, rytmikkäästi aina pohjalle asti ja takaisin ulos. Kohotan käteni hyväilemään Jannen selkää,
piirtelemään selkälihaksien ääriviivoja ja koskettelemaan pehmeitä, kihartuvia niskahiuksia. Tuntuu
niin hyvältä... Suljen silmäni ja nostan jalkani ylös. Janne ottaa lantiostani kiinni molemmilla käsillä
painaen minua joka työnnöllä lähemmäksi. Hetken päästä tunnen kädet rinnoillani, sormet
hieromassa ja nipistelemässä nännejäni ja tajuan käsien olevan Mariennen. Huohotan ja voihkin,
otan vastaan kosketuksia ympäri vartaloani, jotka vaikuttavat sähköiskujen lailla. Janne nousee
päältäni ja nostaa minut seisomaan selin itseensä ja työntyy takaapäin sisääni. Nojaan käsilläni
pöytään, näen Mariannen laskeutuvan kyykkyyn eteeni ja tunnen hänen kielensä klitoriksellani.
Janne rakastelee minua yhä rajummin ja Marianne nuolee kiivaammin, kieli kiemurtelee kaikkialla
vaossani...Räjähdän valtavaan orgasmiin, joka jatkuu ja jatkuu, saaden minut huutamaan ja
näkemään tähtiä. Rojahdan puoliksi pöydän päälle, kuulen Jannen huohottavan ja tunnen hänen
purkautuvan sisälleni.
- Huh huh. Kylläpä helpotti, Janne sanoo ja pyyhkäisee otsatukkaansa sivuun silmien edestä.
Tunnen tarvetta selittää Mariannelle jotain...että en tarkoittanut ajautua tällaiseen tilanteeseen.
Marianne arvaa ajatukseni.
- Mun fantasia on ollu jo pitkään vietellä sut kolmanneks meiän leikkeihin. En mä kyllä ikinä
ajatellu toteuttaa sitä, Marianne nauraa ja laittaa kätensä vyötärölleni. - Sä oot ihanan kaunis ja
seksikäs. Toivottavasti me ei mitenkä nyt järkytetty sua.
- Ette järkyttäny, vastaan ja katselen ujosti Mariannen upeaa vartaloa. Marianne ei kiusaannu
tippaakaan katseeni alla vaan tuntuu kiihottuvan entisestään. Marianne vetää minua lähemmäksi
itseään kysyvästi. Päätän kerrankin antaa tunteen enkä järjen viedä ja alan silitellä, tunnustella ja
kosketella naisen vartaloa käsilläni, painan huuleni Mariannen huulille, suutelen ja näykin huulia,
kaulaa...Marianne vastaa kosketuksiin, se tuntuu kevyemmältä ja herkemmältä kuin miehen
kosketus ja...erilaiselta. Paremmalta vai huonommalta, sitä en osaa päättää. Vilkaisen sivusilmällä
Jannea joka vuorostaan istui tuolilla katselemassa kahden naisen välistä leikkiä, kalu jälleen
valmistautumassa tositoimiin. Annan huulieni kevyesti vaeltaa Mariannen rinnoilla ja tunnustelen
niitä käsilläni. Janne alkaa tyydyttämään itseään ja siirtyy pian Mariannen taakse ja painautuu tähän
kiinni. Marianne ohjaa malttamattomana Jannen kalun sisäänsä ja alkaa heti voihkia hiljaa.
- Pane kovempaa, Marianne huohottaa ja kiemurtelee nautinnosta Jannen otteessa. Mieleni tekee
maistaa Mariannea, mietin uskaltaisinko... Päätän kokeilla. Kumarrun Mariannen eteen ja lipaisen
varovasti kostean, lyhyeksi trimmatun karvoituksen läpi liukkaita ja paisuneita häpyhuulia ja tunnen
Mariannen värähtelevän suutani vasten. Hän ohjailee kevyesti päätäni pitäen kiinni
poninhännästäni, ja nuolen yhä innokkaammin, nuolen niinkuin haluaisin itseäni nuoltavan.
Mariannen huokailuista päättelen olevani oikeilla jäljillä joten jatkan imemistä ja suutelemista,
ottaen hetken päästä sormet avuksi.
- Mä tuun...ihanaa jatka, just sillai, Marianne kirahtaa enkä tiedä puhuiko hän minulle vai Jannelle,
mutta kumpikin jatkaa vielä sittenkin kun Marianne huutaen saavuttaa huippunsa. Janne pitää
naistaan pystyssä ja hoitaa homman loppuun omalta osaltaan, minä siirryn penkille lepäämään ja
oikomaan puutuneita jalkojani. Kukaan ei sano mitään muutamaan minuuttiin, pian Marianne tulee
viereeni istumaan.
- Sanoiks mä sulle jo tänään, että oot ihana? Marianne kysyy ja heittää minulle lentosuukon. En ole
yhtään nolostunut enkä kadu tekojani, vaan vastaan Mariannen hymyyn ja katson sitten lattialla
silmät ummessa makaavaa Jannea.
- Tosta ei oo kyllä varmaan vähään aikaan mihinkään, Marianne kiusoittelee ja heittää lattialla
olevat stringinsä Jannea päin.
- Onhan teillä toisenne, jatkakaa vaan kaikessa rauhassa älkääkä antako mun häiritä, senkin
nymfomaanit, Janne mutisee ja kääntää kylkeä.
- No katotaan kuin kauan sä maltat pitää näppis erossa meistä. Mä haen meille sitä kahvia,
toivottavasti ei haittaa että sillä saattaa olla jo hieman ikää. Marianne nousee seisomaan ja poistuu
huoneesta. Suljen silmäni ja jään odottamaan tulevaa avoimin ja rohkein mielin. Minulla on
sellainen tunne, että oppisin tänään vielä paljon uutta.

Palautetta saa lähtettää:

[email protected]