Kävin tällä palstalla paljon raskaana ollessani ja pari kuukautta vauvan syntymän jälkeen. Sain paljon hyviä neuvoja ja tietoa ja aika pitkälti tämän palstan ansiosta imetys sujui hyvin pienten alkuongelmien jälkeen. Kiittäisin, jos tietäisin, ketkä mua neuvoivat.
Nyt vauvani on puolivuotias. Tulin tänne kurkkaamaan voisinko antaa tietojani jollekin apua tarvitsevalle tai löytyisikö täältä vastauksia mielessä oleviin juttuihin. Mutta hei oikeesti, tää palsta on täynnä jotain naurettaa korvike vs. tissimaito mölinää! Hei antakaa olla jo. Jokainen tekee omat päätöksensä ja muut voi pitää mölyt sisällään. Oikeen rupesi hävettämään teidän puolesta. Aina täällä tota vääntöä on ollut, mutta nyt muutamalla mammalla on tainnut lähteä mopo hanskasta...
Nyt vauvani on puolivuotias. Tulin tänne kurkkaamaan voisinko antaa tietojani jollekin apua tarvitsevalle tai löytyisikö täältä vastauksia mielessä oleviin juttuihin. Mutta hei oikeesti, tää palsta on täynnä jotain naurettaa korvike vs. tissimaito mölinää! Hei antakaa olla jo. Jokainen tekee omat päätöksensä ja muut voi pitää mölyt sisällään. Oikeen rupesi hävettämään teidän puolesta. Aina täällä tota vääntöä on ollut, mutta nyt muutamalla mammalla on tainnut lähteä mopo hanskasta...
Vastaukset 7
Vanhimmat
nämä toisten "keskustelut". Aletaan saivartelemaan jostain hiivatin oikeinkirjoituksesta ja määrittelemään siitä tappelukaverin älykkyyttä. Ei minusta ainakaan lisää tollanen saivartelijan älykkyyttä mun silmissä. Todella lapsellista, eikä kuulosta koulutetun ihmisen ajatuksilta ollenkaan. Tosi ankeeta luettavaa ja niinpä olen päättänyt olla lueskelematta sellaisia juttuja. Keskityn olennaiseen.
Tuntuu, ettei noilla riitapukareilla ole oikeeta elämää, kun täällä pitää purkaa paineita. Kaipa terapoivat itteensä ja mies säästyy nalkutukselta, kun oma elämä noin paljon ahistaa.
On tullut monesti mieleen, että eipä taitais monikaan päästää noita juttujaan minnekkään omalla nimellään. Niitä hävettäis niin paljon itteensäkkin oma keskenkasvuisuus ;)
Huomaatko nyt taas, että kellään ei kiinnosta kommentoida tuota sun asiallista viestiäsi, vaikka sulla on ollut hyviä kokemuksia tästä palstasta ja halusit tuoda omia kokemuksiasi esille.
Noi ääliöt haluaa vaan mässäillä tuolla taistelutantereella ja raivota toisilleen. Niille pitäs hommata oma terapia/paineiden purku sivusto. Mulla ei mee tää jakeluun.
No minä ainakin kommentoin silloin, kun on kommentoitavaa. Syy siihen, miksi kirjoittelen ilmeisesti tarkoittamissanne keskusteluissa on, että aivan oikeasti minua huolestuttaa tämä nykyinen imettämättömyyssuuntaus.
Muuten sitten pidättäydynkin ihan asialinjalla, jopa enemmän kuin tämä edellä kirjoitteleva, jota muiden puolesta "hävettää". En käytä sanaa "ääliö" tai vastaavia, miksipä niin tekisin.
Ap:lle: Todella mukava kuulla, että olet saanut neuvoja ja apua imetykseesi :)
Kiva kun löytyi yksi järkevän oloinen äiti:) Olen nyt kolmatta kertaa käymäs kurkkaamassa tällä palstalla parin viimeisen kuukauden aikana ja tää on joka kerta niin järkkyä, epäkypsää asian vierestä olevaa keskustelua, että olen aika pian häippässy täältä.
No mut sulta ehkä uskaltaisin kysyä muutamia neuvoja? :) Ehkä osaisit vastata... Eli olen vasta raskaana, rv 20 ja haluan kovasti imettää vauvaani kun se sieltä syntyy:) Mua nyt vaan mietityttää, kun koko raskauden ajan rintani ja varsinkin nännini ovat olleet TODELLA arat, että onnistuuko imettäminen kun noin kovin koskee? Vai lakkaako kipu kun synnyttää? Ne on ihan kosketusarat ja ajatuskin, et joku niitä imisi, puistattaa - lähtis varmaan taju kivusta. Jos sulla on jotain tietoa tai vinkkiä, olisin todella kiitollinen, kun imetys olisi mulle hyvin tärkeä asia... Kiitos:)
No minä en taida olla se "järkevän oloinen äiti" ;) Mutta oma kokemukseni: Nännit ovat minulla olleet arat vielä muutama päivä synnytyksen jälkeen. Vauvan ensimmäiset imemiskerrat ovat olleet sellaisia, että niitä olen tuon nännien arkuuden takia vähän jännittänyt, tai lähinnä vain sitä hetkeä, kun vauva tarttuu rintaan. Mutta rinnat palautuvat ja nännit turtuvat yllättävän nopeasti. Eikä se kipu alussakaan (ainakaan minulla) mitään sietämätöntä ole ollut, kunhan pikkuisen on kirpaissut aina imetyksen aloittaminen. Ja siis silloinkin vain aloittaminen. Jos vauva on viihtynyt rinnalla vaikka tunnin, siitä vain ihan ensimmäiset sekunnit ovat pikkuisen tuntuneet kipeältä :)
ja jos alkaa kovasti sattua se imetys niinkuin itselläni niin kysy sairaalasta rintakumia ja rasvaa nänneihin. ja kannattaa ihan varuilta ostaa myös kotiin rintakumeja, jos tulee tarvis, niitä myydään ihan normaalikaupoissa(prismat esim.). ja mun mielestä paras rasva nänneihin oli joku (valitettavasti en muista nimeä)muistaakseni lampaanrasva juttu(muistelisin näin), apteekissa myydään ja tuubi on sellanen violetti. vitsit ku en muista sen nimeä.. ja se on siitäkin hyvä ettei sitä tartte pestä pois imetyksen ajaksi.
Mut eikös niissä rasvoissa ole myös haitallisia aineita? Tuntuu jotenkin kummalta syöttää vauvaa raskaisista rinnoista... Kai niissäkin on haitta-aineita mitä ei pienen vauvan sovi syödä..? Miten se rintakumi lievittä sitä imemis kipua?