En sano itseani irti ! En ole mikaan niin tyhma !
Menettaisin ns. kaiken jos minua ei oteta takas. Jokainen tekee niinkuin haluaa ,mut kannattaa miettia.
Menettaisin ns. kaiken jos minua ei oteta takas. Jokainen tekee niinkuin haluaa ,mut kannattaa miettia.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Minä taas pistän nimeni listaan....työmaallani on niin kova kiire ja tahti on aivan tajuton. On vain ajan kysymys, milloin tulee kohtalokas virhe.
Minä näen että en menetä mitään muuta kuin terveyttäni vaarantavan työpaikan...kyllä niitä töitä muuallakin nyt on. Työkavereita tulee ikävä...mutta onhan puhelin keksitty.
Toisekseen en kyllä usko, että työpaikkaani menetän tällä ammattitaidolla.
Siis miten? Onko työpaikallasi kohtuuttoman vaarallisia tilanteita, aineita, vai mikä on se vaara?
Eikö työsuojelussa ole huomioitu tarvittavat suojaimet ja turvalaitteet?
Jos kerran työsi on noin vaarallista...
Kiire ja tahti on kova joka paikassa nykyisin, ette ole poikkeus hoitajat. Se ei ole peruste älyttömiin palkkavaatimuksiin vuosi vuodelta.
Minä en ainakaan ole valmis maksamaan lisää veroja tässä nyt jo niin korkean verotuksen yhteiskunnassa. Koska koen, etten ole saanut nytkään riittävän laadukasta terveydenhoitopalvelua.
Hyvää terveydenhoitoa et tule jatkossakaan kokemaan, mikäli joukkopako alalta muille maille/uudelleenkouluttautuminen jatkuu. Pääset toivomallasi tyylillä toisaalta kokeilemaan, miten pelaa julkinen terveydenhoito irtisanoutumisten astuttua voimaan.
Tuo on taas höpöpuhetta, että vaaatimukset olisivat älyttömiä. Lääkärit ovat saaneet jo yli 600,- palkanlisäyksen, eikä kukaan siitä kitise mitään. Valtion priorosointi varojen jaossa ratkaisee.
-melkeinpä on enemmän sääntö kuin poikkeus, että joutuu jäämään seuraavaan työvuoroon toisen sairastuttua, illasta yövuoroon...aamusta iltavuoroon,
- potilaat yhä useammin aggressiivisia, huumeiden/ lääkkeiden vaikutuksen alaisia, sylkeminen, pureminen, potikiminen, lyöminen, hakkuminen alkaa olla jokapäiväistä työtä.
- yhä useammalla potilaalla on c-heptiitti, sitä todella on yllättävän monella, puremisesta voi saada hoitaj itselleen b-hepatiitin. Hiv potilaitakin on hoidettavana. Näillä potilailla tuntuu olevan tarve yrittää raapia ja sylkeä hoitajia päin, ihan vain tarttuttamisen riemussa. Muistavat vielä mainita asiasta ja pelotella sillä omalla tartunnallaa. Vielä kun näiden sekoilevien potilaiden haavoja pitäis ommella, niin kyllä siinä veritahroja joka puolelle leviää.
- Osa lääkkeistä sellaisia, että ne joutuessaan väärään kohtaa, esim käden iholle...tekevät pahaa jälkeä. Todellakin jotkut suonensisäiset lääkkeet on tarkoittu vain ja ainoastaan suonen sisään, ei iholle.
- kiire jatkuva, ei sitä elimistö pitkälle kestä, varsinkin kun helpotusta ei saa jos on joutunut tekemään pitkiä työvuoroja toisen sairastuttua.
- sekalainen kolmivuorotyö, on todistettu tieteellisesti että epäsäännöllinen kolmivuorotyö lisää syöpäriskiä. Eikä se muutenkaan ole terveellistä.
- työnantajan määräykset lisääntyvistä nollatukimuksista, joilla mitoitetaan mistä vielä voidaan säästää, kun perustyötäkään ei ehdi tekemään enää kunnolla. Tajuton stressi, riittämättömyyden tunne. Työ ei palkitse enää millään tavalla.
- lisääntynyt ihmisten tyytymättömyys, kun ei saa tarvitsemaansa hoitoa, hoitajahan siinä on ensimmäisenä ottamassa vastaan haukut, vaikka ne kuuluisivat hieman ylemmälle tasolla. Kuka jaksaa kuunnella päivästä toiseen haukkumisia.
Jos sinunkin työmaallasi on tuonkaltaisia ongelmia, niin työyhteisösi ei ole terve ja se vaarantaa terveytesi.... suosittelen lakkoa tai alanvaitoa. Ei kait me suomalaiset niin hulluja olla että tähän suostutaan, että meidät tapetaan aivan liialla työmäärällä ja liiallisella stressillä.
Sinulle kirjoittaja....tervetuloa meille töihin tänne ensiapuun....saat ensimmäisen huumehörhön hoidettavaksesi... me katsellaan vierestä kuinka pärjäät. Jos raapaleen ja puremisvamman saat...seuraavan vuoden juokset verikokeissa ja rokotuksissa pelko persuuksissa oletko saanut tartunnan. Kestääkö sinun psyykkeesi sen? Siinä kun joutuu miettimään, onko itse tartuttaja ihmiskontakteissaan tuon tapaturman jälkeen. Voi tulla seksitön, suudelmaton, hellyydetön vuosi ja aina sinua hoidettaessa pitää ottaa huomioon mahdollinen tartunnan vaara. Kestätkö sen?
antamassa pottia muille, vaan kaiken haluaisitte pitää itsellänne?
Miksi? On muitakin aloja, joille on korotukset tarpeen. Koulutukseen nähden saatte hyvää palkkaa.
Todellinen rahanvirta tulee ohjata matalapalkka-aloille, koska ihmisten toimeentulo on uhattuna. Hoitajien palkalla pärjää ja tulee toimeen.
Ette tarvitse lääkärintasoista palkkausta...kusi on noussut päähän liikaa.
Jos kerran noin vaikeaa on?
Olet tiennyt koulutusvaiheessa alan riskitekijöistä.
Ei mene noiden riskien mainostaminen minun kaaliin ainakaan. Turhaa provosointia ja tekeytymistä marttyyriksi. Kaikkialla on omat riskinsä.
Ei pelkästään hoitoalalla. Ja vuorotyöaloja on muitakin.
Kaikesta olet tietoinen ollut jo etukäteen.
Tuolla on turha vedota yleiseen mielipiteeseen.
Minä olen ollut alalla yli 15 vuotta...lähemmäs 20. Noita uhkia ei ollut silloin, ja jos nyt olisin nuori ja miettisin alaa...en missään nimeessä tälle alalle hakisi opiskelemaan enkä töihin.
Silloin kun opiskelin oli vain näitä rehellisiä alkoholisteja ja silloin oli uhkanan enemmänkin syyhy, täit. Nyt näitä rehellisiä alkonkäyttäjiä on harvassa, lisään on tullut lääkkeet ja huumeet ja alkoholi, ja sitäkautta hyvin arvaamaton käytös.
Omat lapseni olen hyvin aivopessyt, että heistä ei tule tulevaisuuden hoitoalan työntekijöitä.
Mietin tässä vain...että oletko koskaan törmännyt amfetamiininkäyttäjään, jolle jo pelkkä katseesi voi olla uhkaava tekijä ja siitä saa syyn hyökätä päällesi.
Sanon vain, että näistä huumeista ja niiden uhkista ei juurikaan minun koulutukseni aikana edes puhuttu. Kun niitä ei siihen aikaa vielä ollut. Eikä vieläkään ole kunnolla henkilökuntaa koulutettu kohtaamaan näitä potilaita...tässäkin kohtaa katson työnantajaan... MIKSI EI. Kantapään kautta minä marttyyri olen joutunut nämä asiat opettelemaan...myös käyntyt läpi nuo vuosiseurannat, kun olen hepatiitti-hiv -potilaan saanut silmilleni. Onneksi tervein paperein seurannasta selvinnyt.
Ehkäpä tässä työssä on siltikin vielä hohtoa, kun olen tässä pysynyt. Rintakipuinen infarktipotilas...olen ollut siinä ensimmäisessä ryhmässä hommissa, keneltä olet saanut liuotushoidon. Olen pitänyt pitkään työstäni, nykyään ei oikein hohtoa työhön löydy.
Nyt vaan näyttää siltä,,,että minun ammattitaitoni häviää pois työmarkkinoita. Enää en suostu. Siihen näyttää Suomella olevan varaa, että ammattitaitoiset hoitajat häviävät kokonaan.
Hehän allekirjoittivat sopimukset, mitä sitä enää kitisemään ja kadehtimaan, jos ei oma liitto pitänytkään huolta kunnon korotuksista. Emmekä ole lääkärin palkkatason lähelläkään, EI OLE PELKOA.
Kukaan ei halua/jaksa tehdä vaativaa työtä, jos palkalla ei pysty mitään muuta kuin hengittämään pakollisten maksujen lisäksi. Perheen elättäminen saatika elämän pikku nautintojen ostaminen näillä palkoilla on harvinaista huvia. Se juuri auttaisi jaksamaan myös töissä, kun vapaalla olisi mahdollisuuus muuhun.
ei saisi vaatia muutosta?Niinhän ne kaikki muutkin tekevät.Kun kyse on naisvaltaisesta alasta,niin heti syyllistetään.Ja minusta marttyyri on tässä se,joka nöyrtyy ja alistuu.
No mihis se kiire katoaa, jos saat älyttömän korotuksen palkkaasi..ei mihinkään! Päin vastoin kunnan rahakirsttu tyhjenee nopeammin ja teitä vähennetään sekä pistetään pakkolomalle...
päätöksen että kaupan kassana sinulla olisi stressitön, mukava työpaikka. Vaihda ihmeessä alaa.
taas olen ollut vuosikausia tyhmä suostuessani kilttinä tyttönä jatkuvasti työskentelemään jaksamiseni äärirajoilla huonolla palkalla. Olen vamis irtisanoutumaan ja voit uskoa, että olen miettinyt asiaa. Totta tuokin, että jokainen tekee oman palkkatyytyväisyytensä perusteella päätöksensä irtisanoutumisestaan. Silti uskon, että solidaarisuus on nyt sairaanhoitajien keskuudessa huipussaan ja loppuun asti katsotaan.
niin osaat kertoa faktoja siitä työn raskaudesta vasta sitten. Kannattaa kokeilla, niin tiedä vaikka yllätyt. Ei se ole muuallakaan helpompaa.
Kuten jo aikaisemmin totesin, olen työskennellyt suursiivouksessa ja sairaala-apulaisena lukion jälkeen, samoin kassana, lastentarhassa, kehitysvammaisten parissa jne. Minua ei ole työ ikinä pelottanut, kiitos vanhempieni kasvatuksen. Silti väitän, että nykynen työni on niin raskasta (sekä henkisesti, että fyysisesti), että harva todellisuudessa siinä jaksaisi, niin helppoa kuin se onkin tietämättönä älämölöä pitää sairaanhoitajan työn helppoudesta.
En väitä vastaan, etteikö muitakin raskaita ja huonosti palkattuja aloja olisi. Suomi kulkee jäljessä, mutta tunnen itse ainakin ihan oikeutetuksi Tehyn vaatimukset.
kaikki työsuhteessa olevat hoitajat otetaan takaisin vanhoin ehdoin. Työoikeuden professori sanoi näin eilen uutisissa.
samoin katainen "lupasi" ennen vaaleja kaikenlaistakivaa...
jos allekirjoitat että irti,se on irti!
Kuka sanoo, että haluan takaisin, nyt kun vihdoin olen saanut päätöksen tehtyä?
Samanlaisin fiiliksin itsekin tuon irtisanomispaperin allekirjoitin.
Eihän sitä ole pakko tehdä tätä duunia enempää...kyllä sitä muutakin voi tehdä. Uusi ammatti häämöttää :-)