Tässä taas jatkoa Kajsan tarinalle, jota
yllättävän moni on kehunut hyväksi (?). Jos
haluat pysyä juonessa mukana, niin lue 2
aikaisempaa osaa. Hauskoja lukuhetkiä!
”Hei, sinä siellä!” Kajsa ja Todd käänsivät
päänsä ääntä kohti. Huutaja oli joku tyttö,
suurinpiirtein Kajsan ikäinen. ”Sinulla näyttäisi
olevan pokemoneja. Otetaanko ottelu?” tyttö oli
ehtinyt heidän kohdalleen. Kajsa katsoi Toddiin
ja Todd nyökkäsi. ”Hyvä on. Otan haasteen
vastaan.”
”Monta pokemonia sinulla on?” ”Kaksi”, Kajsa
vastasi. ”Hyvä. Molemmat saavat käyttää kahta
pokemonia. Käykö?” ”Käy”, Kajsa vastasi.
”Pokepallo, matkaan!” ”Mene, Pidgey!” Pokepallot
avautuivat ilmassa ja Kajsa huomasi, että hänen
Pidgeynsä vastustaja oli Sentret. ”Pidgey, käytä
pikahyökkäystä!” Pidgey totteli ja Sentret sai
Pidgeyn nokasta päähän. ”Sentret, koeta jaksaa!
Tee taklaus!” Sentret yritti nousta maasta, mutta
Pidgey oli osunut siihen sellaisella voimalla,
että Sentret kuukahti maahan pökertyneenä. ”Hyvä,
Pidgey!” Kajsa huusi. ”Äh, takaisin, Sentret!
Mene, Wartortle!” tyttö heitti pokepallon ilmaan
ja Wartortle seisoi areenalla valmiina
tottelemaan käskyjä. ”Ajattele, Kajsa! Quilava on
tulityypin pokemon, joten Wartortle on
voimakkaampi, eli minun täytyy
käyttää...” ”Pidgey, hiekkamyrsky! Sokaise sen
silmät!” Pidgey räpytteli siipiään voimakkaasti
ja Wartortle sai raivoisan hiekkamyrskyn päin
silmiä. ”Hyvä, Pidgey! Nyt, tee pikahyökkäys!”
Pidgey totteli, mutta se sai Wartortlen vain
karjumaan entistä kovemmin. ”Pidgey, tee se
uudestaan!” Kajsaa jännitti: voittaisiko Pidgey
Wartortlen? Pidgey totteli taas ja Wartortle
pyörtyi ruohikolle. ”Wartortle, takaisin!” tyttö
kutsui. Wartortle palasi pokepalloonsa. ”Hienoa,
Pidgey!” Kajsa onnitteli. ”Olet taas hiukan
kokeneenpi! Vai mitä, Todd?” Kajsa käänsi päänsä
Toddia kohti. ”Öö, itseasiassa se taitaa olla
todella kokenut...” ”Miten niin?” Kajsa
ihmetteli. ”Pidgsoot!” kuului samassa Kajsan
takaa. ”Häh?” Kajsa kääntyi katsomaan: Pidgey oli
muuttunut Pidgeottoksi! ”Hienoa! Upeaa!
Fantastista! Tosi hienoa, Pidgey!” Kajsa hukutti
Pidgeotton ylistyksiin. ”Hieno oli myös ottelu”,
sanoi tyttö, joka oli ilmestynyt Kajsan
taakse. ”Otetaan joskus uusinta. Silloin aion
päihittää sinut!” tyttö ”uhkasi”. ”Selvä se”,
Kajsa vastasi. He hyvästelivät tytön ja jatkoivat
matkaansa kohti Azalea Townia.
”Katso, Todd! Tuolla on se Eevee, jota autoin,
ööö, omalla kotipaikkakunnallani”, Kajsa vetäisi
Toddia hihasta ja osoitti pientä pusikkoa, jonka
edessä istui Eevee. ”Mistä tiedät, että se on
sama Eevee?” Todd kysyi. ”Katso. Sillä on minun
nenäliinani jalassaan. Se on se sama Eevee, olen
siitä varma!” Kajsa selitti. ”Hyvä on, uskotaan,
uskotaan. Entä nyt? Aiotko napata sen?” ”En.
Voisin kysyä siltä, haluaiko se tulla mukaani
minun pokemoninani.” ”Hah! Jos se olisi noin
helppoa, niin villejä pokemoneja ei enää olisi!
Niille pitäisi vain sanoa: ”Hei, tuletko
pokepalloon, niin pääset mukaan!” Ehei! Luulen,
että se juoksee karkuun, kun lähestyt sitä ilman
pokemoneja”, Todd arvaili. ”No, sen näet kohta.”
Kajsa lähestyi Eeveetä varovasti. Se ei
yrittänytkään lähteä karkuun, vaan päinvastoin,
se halusi, että Kajsa tulisi sen luokse. ”Voi!
Sinun jalastasi tulee yhä verta! Kuule, tule
tuonne, niin parannetaan se, jooko?” Kajsa
leperteli Eeveelle, jonka jalasta tosiaan tuli
verta. Kajsa otti Eeveen syliinsä ja kantoi sen
Toddin luo. ”Todd, ota tuolta repusta
parannusrohtoa, niin saadaan tämän raukan jalka
kuntoon”, Kajsa neuvoi. Todd teki työtä käskettyä
ja pian Eeveen jalka oli sen verran hyvässä
kunnossa, että se pystyi kävelemään
kunnolla. ”Hienoa! Nyt saat itse päättää, tuletko
mukaan vai jäätkö tänne elelemään villinä ja
vapaana”, Kajsa kertoi vaihtoehdot Eeveelle. Se
loi kasvoillen hymyntapaisen ja meni yhteen
Kajsan tyhjistä pokepalloista. Kajsa oli taas
saanut uuden pokemonin ja ystävän! ”No, näitkö,
herra epäilijä? Noin helppoa se on!” Kajsa
irvisti Toddille. ”Pyh! Se meni palloon vain
siksi, että autoit sitä! Tai sitten sen takia,
että se ei enää halunnut nähdä rumaa
naamatauluasi...” Todd vastasi, mutta tajusi
liian myöhään, että oli tehnyt virheen.
”Hei, Kajsa! Se oli vain leikkiä!” Todd kiljui
juostessaan Kajsan edellä. ”Juokse, jos henkesi
on kallis! Saat juosta Azalea Towniin asti!”
Kajsa kirkui perässä juostessaan.
Näin jatkuu ”sankereiden” (?) seikkailu. Ehkä he
jo ensijaksossa pääsevät Azalea Towniin...
ainakin siinä tapauksessa, jos Todd jaksaa pitää
vauhtia yllä....
JATKUU....................
yllättävän moni on kehunut hyväksi (?). Jos
haluat pysyä juonessa mukana, niin lue 2
aikaisempaa osaa. Hauskoja lukuhetkiä!
”Hei, sinä siellä!” Kajsa ja Todd käänsivät
päänsä ääntä kohti. Huutaja oli joku tyttö,
suurinpiirtein Kajsan ikäinen. ”Sinulla näyttäisi
olevan pokemoneja. Otetaanko ottelu?” tyttö oli
ehtinyt heidän kohdalleen. Kajsa katsoi Toddiin
ja Todd nyökkäsi. ”Hyvä on. Otan haasteen
vastaan.”
”Monta pokemonia sinulla on?” ”Kaksi”, Kajsa
vastasi. ”Hyvä. Molemmat saavat käyttää kahta
pokemonia. Käykö?” ”Käy”, Kajsa vastasi.
”Pokepallo, matkaan!” ”Mene, Pidgey!” Pokepallot
avautuivat ilmassa ja Kajsa huomasi, että hänen
Pidgeynsä vastustaja oli Sentret. ”Pidgey, käytä
pikahyökkäystä!” Pidgey totteli ja Sentret sai
Pidgeyn nokasta päähän. ”Sentret, koeta jaksaa!
Tee taklaus!” Sentret yritti nousta maasta, mutta
Pidgey oli osunut siihen sellaisella voimalla,
että Sentret kuukahti maahan pökertyneenä. ”Hyvä,
Pidgey!” Kajsa huusi. ”Äh, takaisin, Sentret!
Mene, Wartortle!” tyttö heitti pokepallon ilmaan
ja Wartortle seisoi areenalla valmiina
tottelemaan käskyjä. ”Ajattele, Kajsa! Quilava on
tulityypin pokemon, joten Wartortle on
voimakkaampi, eli minun täytyy
käyttää...” ”Pidgey, hiekkamyrsky! Sokaise sen
silmät!” Pidgey räpytteli siipiään voimakkaasti
ja Wartortle sai raivoisan hiekkamyrskyn päin
silmiä. ”Hyvä, Pidgey! Nyt, tee pikahyökkäys!”
Pidgey totteli, mutta se sai Wartortlen vain
karjumaan entistä kovemmin. ”Pidgey, tee se
uudestaan!” Kajsaa jännitti: voittaisiko Pidgey
Wartortlen? Pidgey totteli taas ja Wartortle
pyörtyi ruohikolle. ”Wartortle, takaisin!” tyttö
kutsui. Wartortle palasi pokepalloonsa. ”Hienoa,
Pidgey!” Kajsa onnitteli. ”Olet taas hiukan
kokeneenpi! Vai mitä, Todd?” Kajsa käänsi päänsä
Toddia kohti. ”Öö, itseasiassa se taitaa olla
todella kokenut...” ”Miten niin?” Kajsa
ihmetteli. ”Pidgsoot!” kuului samassa Kajsan
takaa. ”Häh?” Kajsa kääntyi katsomaan: Pidgey oli
muuttunut Pidgeottoksi! ”Hienoa! Upeaa!
Fantastista! Tosi hienoa, Pidgey!” Kajsa hukutti
Pidgeotton ylistyksiin. ”Hieno oli myös ottelu”,
sanoi tyttö, joka oli ilmestynyt Kajsan
taakse. ”Otetaan joskus uusinta. Silloin aion
päihittää sinut!” tyttö ”uhkasi”. ”Selvä se”,
Kajsa vastasi. He hyvästelivät tytön ja jatkoivat
matkaansa kohti Azalea Townia.
”Katso, Todd! Tuolla on se Eevee, jota autoin,
ööö, omalla kotipaikkakunnallani”, Kajsa vetäisi
Toddia hihasta ja osoitti pientä pusikkoa, jonka
edessä istui Eevee. ”Mistä tiedät, että se on
sama Eevee?” Todd kysyi. ”Katso. Sillä on minun
nenäliinani jalassaan. Se on se sama Eevee, olen
siitä varma!” Kajsa selitti. ”Hyvä on, uskotaan,
uskotaan. Entä nyt? Aiotko napata sen?” ”En.
Voisin kysyä siltä, haluaiko se tulla mukaani
minun pokemoninani.” ”Hah! Jos se olisi noin
helppoa, niin villejä pokemoneja ei enää olisi!
Niille pitäisi vain sanoa: ”Hei, tuletko
pokepalloon, niin pääset mukaan!” Ehei! Luulen,
että se juoksee karkuun, kun lähestyt sitä ilman
pokemoneja”, Todd arvaili. ”No, sen näet kohta.”
Kajsa lähestyi Eeveetä varovasti. Se ei
yrittänytkään lähteä karkuun, vaan päinvastoin,
se halusi, että Kajsa tulisi sen luokse. ”Voi!
Sinun jalastasi tulee yhä verta! Kuule, tule
tuonne, niin parannetaan se, jooko?” Kajsa
leperteli Eeveelle, jonka jalasta tosiaan tuli
verta. Kajsa otti Eeveen syliinsä ja kantoi sen
Toddin luo. ”Todd, ota tuolta repusta
parannusrohtoa, niin saadaan tämän raukan jalka
kuntoon”, Kajsa neuvoi. Todd teki työtä käskettyä
ja pian Eeveen jalka oli sen verran hyvässä
kunnossa, että se pystyi kävelemään
kunnolla. ”Hienoa! Nyt saat itse päättää, tuletko
mukaan vai jäätkö tänne elelemään villinä ja
vapaana”, Kajsa kertoi vaihtoehdot Eeveelle. Se
loi kasvoillen hymyntapaisen ja meni yhteen
Kajsan tyhjistä pokepalloista. Kajsa oli taas
saanut uuden pokemonin ja ystävän! ”No, näitkö,
herra epäilijä? Noin helppoa se on!” Kajsa
irvisti Toddille. ”Pyh! Se meni palloon vain
siksi, että autoit sitä! Tai sitten sen takia,
että se ei enää halunnut nähdä rumaa
naamatauluasi...” Todd vastasi, mutta tajusi
liian myöhään, että oli tehnyt virheen.
”Hei, Kajsa! Se oli vain leikkiä!” Todd kiljui
juostessaan Kajsan edellä. ”Juokse, jos henkesi
on kallis! Saat juosta Azalea Towniin asti!”
Kajsa kirkui perässä juostessaan.
Näin jatkuu ”sankereiden” (?) seikkailu. Ehkä he
jo ensijaksossa pääsevät Azalea Towniin...
ainakin siinä tapauksessa, jos Todd jaksaa pitää
vauhtia yllä....
JATKUU....................
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tämäkin oli hyvä tarina. Ainut vika ehkä, että
sankari on hieman voittamaton, mutta mitäpä
tuosta. Jatka kirjoittamista! :)
~Espeon~
[email protected]
mutta se korjaantuu lähiaikoina...
olis hyvä tarina
www.expage.com/lugiantarinat
Moi taas Wooper, mä nyt luin ton sun kolmannenkin
osan, se oli taas tosi hyvä! Tosin kukaan ei
tunnu voittavan Kajsaa, mutta sinähän jo
sanoitkin, että se korjaantuu lähiaikoina...
Kyllä siitä saa hyvin selvää nytkin, mutta
lukemista helpottaisi hieman, jos alottaisit
uuden vuorosanan aina uudelta riviltä...Mutta
muuten TOOOOSIIIIIIIII hyvä, jatka juttusi
kirjoittamista tänne ja sitt vielä, että mitä
luulet, uskaltaisinko minäkin lähettää juttuni
tänne? Voisinko vaikka kirjottaa jonkun jutun
ensin sulle sun omaan mailiin ja sitten jos
kertoisit uskaltaisinko lähettää sen...Jookos?
Gut, gut, supergut! 9 Toivottavasti
näitä tulee lisää (Loppu varsinkin oli MAHTAVA!!!)
sun pitäis kirjottaa tosta kirja :)