Minkälaisia

v.-72. Ensimmäinen oli CB750 eli tuutti. Muutamien välivuosien jälkeen CBR600F, CBR900, Europan muutaman vuoden ja nyt VFR800FI. Tästä voi päätellä että kun löysin oikea merkin en ole vaihtanut muuta kuin mallin. Olen muuten varmaankin viimeisiä joka sai A-kortin 16v. vanhana vuonna 1972.

Ensmäne vehje ol 55 malline satapiik Jawa, soli josku enne ajanlasku alku.
Sen jälke onki ol pelkkä Jaappanilaist.
Ny mullo Hondra,semmone Varaeero.

Monenlaista menopeliä ollut, nuoruudessa japsipiikkejä, sit vähän isompaa japsia jne, aina ollut jonkinlainen pyörä alla ja siinä ohessa jokin leikkikalu vielä, crossi tai enska, metsään ym huvitteluun.
Nyt keski-iässä, -50v, olen vakiitunut customin käyttäjäksi ja sillä ajelen työmätkat ym, tai ajelin siis (pyörä lunastukseen hirvikolarin seurauksena).
Lapsena kerran koulussa ollessa poliisit tulivat esittelemään kalustoaan ja samalla tarkistivat fillareita, silloin poliisit ajoivat Moto-Guzzeilla, ja siitä lähtien tuo merkki on "kummitellut" mielessäni.
Tähän asti japanilaisille uskollisena pysyneenä olen harkinnut toteuttavani lapsuuden haaveeni tuosta jyhkeästä, ainakin silloin lapsen silmin, menopelistä.
Seuraava pyöräni saattaa olla muu kuin japsi, sen talven aikana näkee, mutta customiin uskon jatkossakin.

Jammun XJ 900,vanha ja maailmaa nähnyt.Jos olisi varaa niin vaihtuis FJR:ään.Poikanen en enää ole,pyörällä tulee ajettua pääasiassa Suomea ristiin/rastiin.

sitä nopeampia pyöriä tarvitsen.
Näin on ainakin mennyt kun katselen omaa prätkä
historiaa vuosien varrelta.
Onkohan kuuskymppisenä riittävän nopeita motoja?