Arkkarin kuvien perusteella tarkoitus saada tarjous porrastettuun rinnetaloon rungosta ikkunoineen, katosta tiilineen, ja kolmelta niinkin erilaiselta toimittajalta kuin pitkästä puusta, pre-cut puusta ja yhdeltä harkkovalmistajalta.
En kaipaa tilitystä rakenteellisista eroista ja sääriskeistä eri rakennustapojen välillä. Keskityn tässä vaiheessa valmiin talon kustannusvertailuun.
Voin siis unohtaa perustustyöt, koska maa on hyvin kantavaa ja luulisin normaalin sokkelileveyden riittävän. Vai voiko tulla kustannuseroja eri tapojen välillä.
Koska eroja eri toteutustapojen välillä ei pitäisi olla, voin unohtaa vertailusta ainakin lattiapinnat, kodinkoneet, kaakelit, mutta pinnoista eroja voi olla seinien tasoitustöissä (ellei sitten kaikissa ylitasoitus, tapetointi ja maalaus).
Sähkö- ja lvi-tarvikkeiden menekin luulisi olevan samanlaisen, mutta entäpä sitten työ? Harkko ei ole sipo, joten onko roilotuksissa ja reikien teossa amatöörin mahdollisuus upottaa omaa aikaa?
Ulkopinnat pitää tietysti vertailla ja olla tietysti tarkkana kaikkien tarjousten kanssa, että onko eroja esim. yläpohjan tiivistyksissä, katon läpivienneissä, pellityksissä, räystäiden ja kattorakenteiden viimeistelyssä.
Mutta mitkä muut työ- ja materiaalimenekit voisivat olla erilaisia harkko- ja puutalon kesken niin, että se pitäisi vertailtaessa ottaa huomioon? Mihin väitetyt kivitalojen korkeammat muut kustannukset runkotöiden jälkeen perustuvat? Onko vain legendaa, joka johtuu siitä, että on nyt vain valittu eritasoista konetta ja pintaa?
En kaipaa tilitystä rakenteellisista eroista ja sääriskeistä eri rakennustapojen välillä. Keskityn tässä vaiheessa valmiin talon kustannusvertailuun.
Voin siis unohtaa perustustyöt, koska maa on hyvin kantavaa ja luulisin normaalin sokkelileveyden riittävän. Vai voiko tulla kustannuseroja eri tapojen välillä.
Koska eroja eri toteutustapojen välillä ei pitäisi olla, voin unohtaa vertailusta ainakin lattiapinnat, kodinkoneet, kaakelit, mutta pinnoista eroja voi olla seinien tasoitustöissä (ellei sitten kaikissa ylitasoitus, tapetointi ja maalaus).
Sähkö- ja lvi-tarvikkeiden menekin luulisi olevan samanlaisen, mutta entäpä sitten työ? Harkko ei ole sipo, joten onko roilotuksissa ja reikien teossa amatöörin mahdollisuus upottaa omaa aikaa?
Ulkopinnat pitää tietysti vertailla ja olla tietysti tarkkana kaikkien tarjousten kanssa, että onko eroja esim. yläpohjan tiivistyksissä, katon läpivienneissä, pellityksissä, räystäiden ja kattorakenteiden viimeistelyssä.
Mutta mitkä muut työ- ja materiaalimenekit voisivat olla erilaisia harkko- ja puutalon kesken niin, että se pitäisi vertailtaessa ottaa huomioon? Mihin väitetyt kivitalojen korkeammat muut kustannukset runkotöiden jälkeen perustuvat? Onko vain legendaa, joka johtuu siitä, että on nyt vain valittu eritasoista konetta ja pintaa?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Runko on vaan jonkin verran kalliimpi materiaaleiltaan ja työltään kivitalossa. Jos teet väliseinät puusta molemmissa ei eroa tule sielläkään, mutta jos teet harkoista väliseinät kivitalon tapauksessa niin eroa tulee kivitalon tappioksi. Extra työtä teettää kuitenkin juuri LVIS kivitalossa (roilotukset ja läpiviennit). Sisäpinnat ja julkisivut (tasoitukset ja rappaukset) ovat jonkin verran kalliimpia puutaloon verrattuna. Kun teet yhteen tasoon se tasoittaa myös kivi/puutalo hintaeroa. Myös suunnittelut ovat kalliimpia kivitaloon (ainakin rakennesuunnittelu).
Tuo väliseinäasia on tosiaan aika merkittävä, hyvä kommentti. Onko sisäpintatasoitus kivitalossa kalliimpaa siksi, että lähtöpinta on hyvinkin muuraten epätasaisempi ja materiaalia ja työtä menee enemmän? Tarvitaanko kivirungossa jotain halkeilemista estäviä verkkoja, joista tulisi hintaeroa. Ajattelin laskea puu- ja kivirungossa molemmissa ylitasoituksena.
Talo tulisi osittain päällekkäisiin tasoihin, mutta tästä johtuvat rakenteelliset erot ja pystytysurakka pitäisi näkyä runkotarjouksessa, johon siis ynnään pystytyksen urakkatarjouksen.
Meneekö rakennesuunnitteluun tosiaan enemmän aikaa kivitalossa?
Kivitalossa tasoitus on todella kalliimpaa kuin puutalossa vaikka tekisi sielläkin täyden ylivedon. Esim me maksoimme 1,5 vuotta sitten tasoitustöistä 8000€ (2x ruisku verkotukset), nyt puutaloa tekevä ystävämme 4200€ eli puolet. Tosin neliöitä on ehkä vähän vähemmän mutta toisaalta hinnatkin on nousseet parissa vuodessa.
Se mitä kivitalossa kannattaa ehdottomasti tehdä itse on roilotukset ja tasoitukset, ne on hidasta ja kallista työtä teetettäväksi. Paska homma mutta pakko tehdä jos ei ole lammi upotetuilla putkilla. Kokemusta on - mies roilotti ja minä täytin ja hioin.
ajaltaan/kustannuksiltaan rakennusmateriaalista johtuen.
Kivitalossa seinät rapataan sisältä ja ulkoa. Sisällä tosin puhutaan tasoittamisesta, mutta työnä se ei paljoa eroa ulkorappauksesta. Itsellä maksoi 140 hm2 talon sisätasoitukset 3 vuotta sitten 7000 euroa. Ulkorappauksesta joutui pulittamaan reilut 10 000 euroa.
Verkot kannattaa laittaa, vaikkei siposta teekään. Jos Lecaharkot halkeilee yleisesti sokkelissa, niin kyllä niitä halkeamia tulee seiniinkin. Ja halkeilee se betonikin kutistuessaan. Hintavaikutusta en tiedä, mutta ei niitä rappari kuitenkaan kovin pitkään seinille laittanut.
"Kivitalossa tasoitus on todella kalliimpaa kuin puutalossa vaikka tekisi sielläkin täyden ylivedon. Esim me maksoimme 1,5 vuotta sitten tasoitustöistä 8000€ (2x ruisku verkotukset), nyt puutaloa tekevä ystävämme 4200€ eli puolet."
Jos väliseinät tehdään kipsilevystä niin tasoitukseksi riittää saumojen kittaus. Maksoi meillä noin 1 pv:n työn eli 8x25€ kaksi säkkiä tasoitetta a´15 euroa. Herää kysymys miksi maksaa päivän hommasta 4000 euroa eli liki 24000 markkaa???
Tyhmä saa olla, mutta ei sentään idiootti.
Itse kittasin tunnin ja meni pari litraa tasoitetta. Säästin tuon sinun 230€. On muuten siinä valuutassa jota käyttetiin melkein 10 vuotta sitten viimeksi melkein 15000!
hintaeroja paljonkaan. Tuommoisella tarjouspyynnöllä et saa mitään irti. Pyydä Avain käteen, niin voit vertailla. Muuten halvimmasta puuttuu lähes kaikki jne...
Useampaan tasoon tehtynä en kyllä puusta tekisi, väliohjat notkuvat ja kaikki kuuluu kaikkialle.
Kovat välipohjat ja yläpohja nykyään on 'must' niinku paremmissa piireissä.
Kivisistä siporex on helpointa itse latoa.
Vertailin sitä viimeksi 340-papuun, kun kellari tuli tehtyä tämmöisestä.
Siporexiin on helpompi tehdä urat kuin papuharkkoihin ja hyvällä suunnittelulla montaakaan uraa per huone ei edes tarvita, kun vedot ovat kuilussa tai pintavaluihin upotettuna.
Kyllä ne putkitukset puutaloonkin vievät aikaa ja jos sähköt teet ilman putkituksia (puutaloon), on niiden lisäily myöhemmin hankalaa.
Ei rakennesuunnittelu ole sen erilaisempaa, jotain harkkomudulia käyttäen jopa nopeampaa kuin puisen vaihtoehdon.
Rakennushaasteiden lisäksi olisi syytä katsella myös jälleenmyyntiarvoja, moni talo menee myyntiin ennenkuin arvaatkaan.
Lattioiden pintavalu maksoi työtä 4eur/m2 sekä tietysti betonin, johon upotin vaikka mitä putkia keskuspölynimurin tarpeista lähtien.
Nyt juuri tasoitutin siporex-talon sisäpintoja 5000eurolla, ei sis 49säkkiä konerappauslaastia eikä 30 pussia vetonitv eikä 15 pussia vetonitvh, jotka hommasin itse. Tasoitushintaa kompensoi se, että itse liimasin rungon ja siitä tuli säästöä vaikka vähän röpö. Kivipaketti maksoi väli yläpohjineen tiilikattoineen 22K€ sekä monen kuukauden omat työt:- Kattotuoleja ei tarvittu, kun kaltevuus on 1:3 ja tein ne itse viistoon ladotun yläpohjan korotuspalojen päälle 2x5" lankuista.
Rungon osuus kokonaiskustannuksista on niin pieni, että tähän ikuisuuskysymykseen saada ikinä vastausta. Kivirungolle ja puurungolle ei nykyään tule minkäänlaista hintaeroa.
Paljon enemmän kokonaishintaan vaikuttavat: Rakennuspaikka, rakennettavien neliöiden määrä, rakennuksen monimuotoisuus, käytettävä tekniikka ja sisustus.
Kannattaa myös huomioida että esim. lattiaa talossa on yhtä paljon, kuin seinääkin, samoin kattoa, jota leveillä räystäillä voi olla enemmänkin.
Viimeinen taloni on tehty Eps-valuharkoista ja on kooltaan vajaa 200 m2, niin rungon harkot, betonit ja teräkset maksoivat n. 14 000 €.
Kuten huomaat, niin rungon hinta on vain murto-osa kokonaishinnasta.
Sähköt ja vesiputket olivat nopeammat asentaa, kuin aikaisemmassa puutalossa.
kivellä kohottaa. Kuinka huonosti tehdyissä puutaloissa olet oikein mahtanut vierailla kun tuollaisia ominaisuuksia olet niistä löytänyt. Paremmissa piireissä ei muuten itse rehkitä työmailla, oli se sitten puu tai kivitalo ;)
puutaloissa välipohjat ja kantavat rakenteet. Eikä melukaan pysy ei sisällä eikä ulkona.
Pidän parempana hartiapankkirakentelua kuin golfilla pelaamista ja hyvä harrastus pitää piireissäkin olla. Tuossa naapurustossa ovat puutalojaan korjanneet jo moneen kertaan,
minä huokasin toistasataa neliötä lisätilaa siporexista ihan jotain tehdäkseni talolleni.
=viaton.
Kerralla onnistuminen kohottaa toisiaan itsetuntoa. Kokeile vaikka.
kun kirjoitat, että "Viimeinen taloni on tehty Eps-valuharkoista ja on kooltaan vajaa 200 m2, niin rungon harkot, betonit ja teräkset maksoivat n. 14 000 €." Tuosta kun maksaa betonit pumppauksineen, niin jääkö paljon mitään muihin tarvikkeisiin?
Nostoja tuli useita, kun tein sipotalon rinteeseen useampaan kerrokseen, eli väli- ja yläpohjat (ja puoleen taloon rossipohja) ja muutama ikkunanylityspalkkikin jouduttiin erikseen nostamaan paikalleen. Ottivat tunnin siitä nosturin siirrosta extraa ja koneen asetteluunkin menee aikaa.
Eikös tällaiset saa rungon urakkatarjoukseen, vai tehdäänkö kivirungot aina tuntitöinä?
Kyllähän ne nostot urakkaan tietysti saa, mutta kyllä urakoitsija ne rahansa silti ottaa. Vai luuletko että urakoitsija vapaaehtoisesti ottaa maan piikkinsä useiden tuhansien nosturikulut.
vaan kerätä tietoa vertailtavaksi.
palkit talkoilla ja isommat rautakaupan hiab-autolla, kun se tuo raksalle muutakin kamaa.
Kumipyöränosturin pyöräytyksellä:- pitää jo kunnon talkoot tarjoamisineen isollekin porukalle.
Mihinkäs se on kadonnut talkoohenki ja virne suupielestä. Ei se rakentaminen työtä kummempaa ole ja siitä saa hyvän hartiapankkipalkan verottomana käteen.
Laske vaikka ja vertaa nykyansioosi!
useita tuhansia tai sitten et ole suunnitellut lainkaan asennusjärjestystä. Välipohjavariaxit latoo tunnissa, yläpohjan siporexit voivat viedä tuplan. Tehtaalta saa muuten lainaksi kattokelkan, jolla laatasto on helppo latoa.
kannattaa teettää urakkana ja kannattaa tehdä työstä kirjallinen sopimus RYS 98-ehtoineen.
Näin voit saada edes jotain korvausta myöhästymisestä. Urakoitsijat keräävät liikaa töitä ja paikalle saadaan siirtotyöläisiä etelämaakunnasta; kielitaito on kyseenalaista eikä kukaan ehdi neuvoa, joten opettelukohteeksi se menee kuitenkin.
Rungon jälkeen sisätasoitukset, ja se kestää, mutta tulee ihan hyvä, kun et maksa ennakkoja vaan tehdystä työstä.
Muista teettää ulkorappauksesta mallityö, sellainen neliön pala vähintään, johon lopullista pintaa voit verrata. Näin saat sitä mitä tilaat.
kyllä olisi nousseet ihan pelkällä talkoohengellä eikä edes sillä rautakaupan ilmaisella hiiabilla.
Ja toisaalta, jos autoilija ajaa nälkäpalkalla aamuseiskasta iltaysiin starkin kuormaa niin sitä v#%&t kiinnostaa rakentaja mutikaisen palkit..
on hyvä konsultti tuossa vaiheessa.
210- ja 240-senttiset sipon aukkopalkit vielä nostelee käsivoimin.
Se palkkien koko on sitä hyvää rakennesuunnittelua. Säästä satanen rakennesuunnittelussa ja tärvää rakentaessa tonnipari nostokuluihin, vai.
Kyllä on paikallaan, että hemmo, joka on ennenkin nähnyt kyseisen tavan, on suunnittelusta vastuussa eikä halvin tutuntuttu rakteknikko.
Oman rakennusprojektikokemuksen myötä olen huomannut, että kustannukset kannattaa ryhmitellä esim. OP-kustannusarvio-ohjelman mukaisesti suurempiin kokonaisuuksiin seuraavasti:
0. TONTTI JA RAHOITUS
1. RAKENNUTTAMINEN
2. MAA- JA POHJARAKENNUS
3 PERUSTUKSET JA ULKOPUOLISET RAKENTEET
4. RUNKORAKENTEET
5. TÄYDENTÄVÄT RAKENTEET
6. PINTARAKENTEET
7. KALUSTEET, VARUSTEET JA LAITTEET
8. KONETEKNISET LAITTEET
9. TYÖMAAN KÄYTTÖ- JA YHTEISKUSTANNUKSET
Em. jaottelulla saat kokonaiskuvan hankkeesi kustannuksista ja voit verrata omaa laskelmaasi OP:n palvelun antamaan arvioon, joka aika yllättäen tulee olemaan lähellä todellisia kustannuksia jos annat lähtötiedot oikein. Palvelulla voit myös vertailla eri materiaalien kustannuseroja.
Oman ja tuttavieni kokemusteni pohjalta tiedän, että on turha kuvitella, että pystyt alittamaan keskimääräisen kustannustason. Arvioidun kustannustason pitäminenkin vaatii jo kovasti ponnistelua ja jopa onnea.
Jos haluat helpon ratkaisun niin rakenna elementtiratkaisu, jos haluat monimutkaisen projektin niin rakenna talosi harkoista.
Nyt haen ja olen jo saanutkin jotain käsitystä eri runkoratkaisujen kustannuserien EROISTA, joita täytyy yrittää laskea auki etukäteen. Kokonaiskustannukset ovat sitten jotain muuta.
rakentaja.fin tms kustannuslaskuria.
Turha keksiä pyörää uudelleen.
Näinä päivinä taitavat tarvikkeet maksaa vain kolmanneksen ja työt pari kolmannesta, joten mieti sitä vähän mitä milloin ja kuka tekee.
Tee itse ja tienaa tili.
saada tarjouksia omien kuvien pohjalta tällä hetkellä, kun myyjillä on kädet täynnä.
Nyt kun on ollut vuoden verran naama pölyssä omalla työmaalla, voi sanoa että kivitalossa menee aikaa tekniikan asennuksessa varmasti 2x se mitä puutalossa, itse päätät kuka sen tekee. Kun puutalossa järein tarvittava työkalu on akkuporakone, niin kivitalossa pitää olla poravasara, piikkauskone, leka, moska ja meisseli aina käsillä. Tosin lopputuloskaan ei ole verrattavissa niinkuin joku tuossa jo huomautti.
sujuu nopeasti. Tein yksin kaikki lvistyöt. Valaistusten johdotusta vähensin 8:lla releellä varustetulla ElfaLogic ohjelmoitavalla logiikalla ja kahdella 10-nappisella 24-volttisella ohjauspaneelilla, toinen yläkerrassa ja toinen alakerrassa.
On kätevää kun voi yhdellä napilla sammuttaa perusvalaistuksen nukkumaan mennessä tai talosta poistuessa.
http://www.as-sahkotukku.fi/Pdf/Esitteet/logiikat_ohje.pdf
Lammitalossa tärkeimmät henkilökohtaiset työkalut olivat poravasara, kulmahiomakone, vasara, hylsysarja, linjalankaa ja bilteman vatupassilaser.
Tässä sipoasukin työkalukokoelma
- Vasara
- Ruuvinväännin, jossa torx väännin
- Ruuvinväännin, jossa poranterä
- Kirves, mahdollisimman halpa harkkoja varten
- Hiltin poravasara, jossa eri teriä. Varsin kätevä tuo sipopaketin mukana tuleva rasioille tarkoitettu, jolla saa isojakin koloja nopeasti.
- Sipopaketin mukana tuleva vedin, jolla roilottaa varsin näppärästi
- Tavallinen kirvesmiehen saha, joista toinen sipoon ja toinen puulle
- Harkkosaha
- Passi
nuo taisivat tulla ns. harkkopaketin mukana tehtaalta, kuten laatikollinen erilaisia kiinnikkeitä ja lippis haalarit sekä pari santapaperihiomalevyä. Niillä oli kätevä tasatan harkkovarvi.
Kohta voisin mahtuakin niihin haalareihin, mutta en heti aloittaessa.
Tehtaalta saa ilmaiseksi lainaksi muistaakseni viikon ajaksi urajyrsimen ja kattokelkan. Mainittu aika riittää hyvin, kun tilaa ne vasta tarpeeseen ja palauttaa seuraavan oman tai naapurin kuorman mukana tehtaalle.