Jos tehyläiset väittävät, että sairaanhoitajan työ on vaativaa, tulee väite kyetä myös perustelemaan. Millä perusteella sairaanhoitajan työ on vaativaa palkkauksee nähden?
Otetaanpa esimerkiksi vaikka työn luonne, jota voi arvioida 5-portaisella asteikolla:
1. Selkeät toimintamallit. Menetelmiltään vakiintunutta, ja tarvittaessa ohjattua toimintaa, johon tieto saadaan työn lähiympäristöstä.
2. Vaihtoehtoiset, itsenäisesti valittavat toimintamallit, joita käytetään työssä.
3. Toimintamallit, joille on ominaista toimntakulttuurien tunteminen ja monipuolisten taustatietojen ja työskentelytapojen käyttäminen työssä. Asiakokonaisuuksien analysointia, muokkaamista ja yhteensovittamista.
4. Arvoperusteisesti valittavat toimintamallit. Syvällisen ja teoreettisen tiedon tai poikkeuksellisen laajojen tietoaineistojen käyttöä, analysointia, yhteensovittamista.
5. Toimintamallit, joissa visiot ohjaavat tehtävää. Lajan vastuualueen kokonaisvaltaista hallintaa. Syvällisen teotreettisen tiedon luomista. Vastuu strategisista ratkaisuista, joilla on vaikutusta useisiin tahoihin.
Sitten voidaan ottaa tarkasteltavaksi esim. vastuu työn kehittämisestä:
1. Oman työn kehittäminen.
2. Välittömän työympäristön kehittäminen.
3. Asiantuntijuutta kehittämistyössä.
4. Vastuu kehittämishankkeiden sisällöstä.
5. Strategisen kehittämistarpeen määrittely.
Mihinkä mahtaisi esim. sairaanhoitajan työ asettua näillä asteikoilla? Entä perushoitajan työ?
Se, että töiden jälkeen tuntee itsensä väsyneeksi tai että töissä on ollut kiire, ei ole perustelu väitteelle työn vaativuudesta.
Otetaanpa esimerkiksi vaikka työn luonne, jota voi arvioida 5-portaisella asteikolla:
1. Selkeät toimintamallit. Menetelmiltään vakiintunutta, ja tarvittaessa ohjattua toimintaa, johon tieto saadaan työn lähiympäristöstä.
2. Vaihtoehtoiset, itsenäisesti valittavat toimintamallit, joita käytetään työssä.
3. Toimintamallit, joille on ominaista toimntakulttuurien tunteminen ja monipuolisten taustatietojen ja työskentelytapojen käyttäminen työssä. Asiakokonaisuuksien analysointia, muokkaamista ja yhteensovittamista.
4. Arvoperusteisesti valittavat toimintamallit. Syvällisen ja teoreettisen tiedon tai poikkeuksellisen laajojen tietoaineistojen käyttöä, analysointia, yhteensovittamista.
5. Toimintamallit, joissa visiot ohjaavat tehtävää. Lajan vastuualueen kokonaisvaltaista hallintaa. Syvällisen teotreettisen tiedon luomista. Vastuu strategisista ratkaisuista, joilla on vaikutusta useisiin tahoihin.
Sitten voidaan ottaa tarkasteltavaksi esim. vastuu työn kehittämisestä:
1. Oman työn kehittäminen.
2. Välittömän työympäristön kehittäminen.
3. Asiantuntijuutta kehittämistyössä.
4. Vastuu kehittämishankkeiden sisällöstä.
5. Strategisen kehittämistarpeen määrittely.
Mihinkä mahtaisi esim. sairaanhoitajan työ asettua näillä asteikoilla? Entä perushoitajan työ?
Se, että töiden jälkeen tuntee itsensä väsyneeksi tai että töissä on ollut kiire, ei ole perustelu väitteelle työn vaativuudesta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
hurmaantunut oppikirjoihisi.Aikuistenoikeessa maailmassa palkkaus määräytyy suhteessa työntekoijöiden saatavuus/kysyntä.Kts.Esim.Putkimiesten palkat eilen ja tänään.
Kyllä meidän alalla, kuten monella muullakin palkka määräytyy juuri noiden ap:n esittämien perusteiden pohjalta. Työn vaativuustaso päivitetään vuosittain noiden kriteerien pohjalta, ja edelleen suoriutumista vaatimustasolla mitataan tulosten pohjalta. Vaativuus ja suoriutuminen yhdessä määrittävät palkan. Malli on peräisin yritysmaailmasta ja se se yleistyy myös muuallakin aikuisten maailmassa.
Julkishallinnossa ollaan siirtymässä tai siirrytty uusiin palkkausjärjestelmiin, joissa palkkaus määräytyy pääsääntöisesti kahden tekijän kautta: Tehtävän vaativuuden ja siitä suoriutumisen (n70/30).
Aloittajan lista oli aika tarkka kuvaus asioista, joiden perusteella tehtävän vaativuus pisteytetään.
Palkkataulukoihin kysynnän ja tarjonnan lailla voi olla pieni merkitys. Tehtävää pula työntekijöistä ei kuitenkaan muuta sen vaativammanksi...
palkkaan se kyllä vaikuttaa.Silloin kun alalle on paljon tulijoita voidaan massan tasoa lähteä nostamaan koulutuksen avulla.Toisin sanoen työnantaja lähtee hakemaan hyötyä tilanteesta lisäämällä vaatimuksia jotka nykyään ovat monin paikoin ylittäneet järkevän tason.Tosin tästäkin työnantaja hyötyy sillä eihän "alikoulutetulle"tarvitse maksaa täyttä palkkaa.
Varmasti totta tuokin.
Monissa tehtävissä tehtävänvaativuuden arvioinnin yhtenä pisteytykseen vaikuttavana asiana on tehtävän edellyttämä koulutus. Mitä korkeampi koulutus edellytetään, sitä suuremmat pisteet -> suurempi palkka.
Kuvailemasi kikkailu voi pitkässä juoksussa kääntyä työnantajaa vastaankin. Kun "alikoulutetut" ovat poistuneet tehtävistä, on työnantajan palkattava tilalle sen koulutustason henkilö, joka vaatimuksiin on kirjattu. Tuolle uudelle henkilölle joudutaan maksamaan korkeamman luokittelun mukaista palkkaa, joka voi monesti olla yläkanttiin tehtvävän todellisen vaativuuden mukaan.