Prosessi tähtää järkeistämiseen ja kustannussäästöihin, kuten myös laajempaan yksityistämiseen. Karkeasti 25-30% sairaanhoitajista pois, ja tämän ammattiryhmän palkkatasoa nostetaan seuraavaan viiden vuoden aikajaksolla näennäisesti kilpailykykyisemmälle tasolle (peruspalkkojen osalta, lisät ja ylityöt minimiin). Osa periaatteellisesti "voittaa", osa jää ilman työtä.
Ent. perushoitajatasoa vahvistetaan radikaalisti tulevan vuosikymmenen aikana, tällä suuremmalla ryhmällä ansiotaso matalampi (vrt. Superin nyt hyväksymä kaksivuotinen tarjous). Yksikkökokoja suurennetaan ja maaniteteellistä hajautusta harvennetaan kustannussäästöillä perustellen. Kokonaishenkilöstö tämän seurauksena vähenee.
Hallituspuoluueet oppositio, kaikki liitot, työnantaja tässä takana ja yhteistyössä, mediamyllytyksellä on nyt tehokkaasti alettu tätä muutosta jalkauttaa. Tehyläinen karja ensin etujoukkona.
Hmmh, tämä on nähty ennenkin muilla aloilla. Huvittavaa (ja surullistakin) suurten massojen uho ja hurmos, ei näitä asioita maassa tokikaan yksittäisten liiton pähahmojen "sotaretkinä" ideoida ja toteuteta.
Ent. perushoitajatasoa vahvistetaan radikaalisti tulevan vuosikymmenen aikana, tällä suuremmalla ryhmällä ansiotaso matalampi (vrt. Superin nyt hyväksymä kaksivuotinen tarjous). Yksikkökokoja suurennetaan ja maaniteteellistä hajautusta harvennetaan kustannussäästöillä perustellen. Kokonaishenkilöstö tämän seurauksena vähenee.
Hallituspuoluueet oppositio, kaikki liitot, työnantaja tässä takana ja yhteistyössä, mediamyllytyksellä on nyt tehokkaasti alettu tätä muutosta jalkauttaa. Tehyläinen karja ensin etujoukkona.
Hmmh, tämä on nähty ennenkin muilla aloilla. Huvittavaa (ja surullistakin) suurten massojen uho ja hurmos, ei näitä asioita maassa tokikaan yksittäisten liiton pähahmojen "sotaretkinä" ideoida ja toteuteta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Yksityistäminen on liian kallista hoiva-alalla ja terveydenhuollossa. Maksaa valtiolle paljon enemmän, kustannuksia ei saada leikattua yksityistämällä, voitto on yksityistämisen avainsana.
on tietysti vain osa laajempaa remonttia, mutta se on selvää että käy helposti kalliimmaksi. Mutta niinhän se menee, että ne maksakoot ketkä palveluja käyttävät ja kenellä varaa siihen on. Julkisrahoitteisella turvataan vain kaikkein köyhimpien väestönosien perustereydenhuolto.
Siihen nykyinen koneisto on aivan, aivan liian raskas ja ylimitoitettu, eli alasajo on väistämätön. Eräässä viestiketjussakin mainittu linkki keskimääriseen hoitajien määrään per capita on hyvä mittari tähän, siitä on helppo nähdä mihin tavoitetta asetetaan.
Toisaalta, miksi suomen pitäisi asiassa poiketa esim. suurien OECD- maiden järjestelmästä, en näe siihen perusteita. Hyvinvointivaltio on ollut hieno ajatus, mutta maksajien puutteeseen se kaatuu.
DEFINITION: Number of nurses per 1,000 people. Data is for 2000:
#1 Finland: 14.7 per 1,000 people
#2 Ireland: 14.0 per 1,000 people
#3 Netherlands: 13.4 per 1,000 people
#4 Australia: 10.7 per 1,000 people
#5 Switzerland: 10.7 per 1,000 people
#6 Norway: 10.3 per 1,000 people
#7 Canada: 9.9 per 1,000 people
#8 New Zealand: 9.6 per 1,000 people
#9 Germany: 9.6 per 1,000 people
#10 Denmark: 9.5 per 1,000 people
#11 Austria: 9.2 per 1,000 people
#12 Sweden: 8.8 per 1,000 people
#13 UK: 8.8 per 1,000 people
#14 United States: 8.1 per 1,000 people
#15 Japan: 7.8 per 1,000 people
#16 France: 6.7 per 1,000 people
#17 Italy: 5.2 per 1,000 people
Noissa parhaiten palkatuiksi mainostetuissa maissa (Norja, UK) on keskiarvona 9,5 hoitajaa per 1000 asukasta. Tästä suoraviivaisesti laskemalla hoitajien vähennystarve on Suomessa 35%
Jos jäljelle jäävät saanevat viidessä vuodessa n. 20% lisää peruspalkkaa, ja lisien väheneminen lisäksi huomoiden kipeästi tarvittavaa kustannussäästöä todella näyttäisi syntyvän.
Teoreettisesti jotakuinkin näin:
Hoitajien määrä -35%
Hoitajien palkankorotukset +20%
nettovaikutus = 22% säästö henkilöstökuluissa
tästä säästöstä arviolta 10% tosin hupenee yksityistämisen lisääntyneisiin kustannuksiin, mutta siitä osa katettaneen hoidon omavstuuosuuksia kasvattamalla
Lääkärilakon aikana joku alan edustaja ehkä osuvasti totesikin, että ei näy muussa kuin siinä, että huulten rasvauttajia ei kaikkia ehdita hoitaa.
Saahan "rasvautuksissakin" käydä, mutta jos jokaisen toimenpiteen päällä on hintalappu, into yleensä vähenee.
Nämä taulukot eivät ole vertailukelpoisia.Suomalaisella sr-koulutuksella pääsee melko helposti töihin mihin maahan haluaa.Tänne töihin haluavat (teoriassa) sr-hoitjat joutuvat kouluttautumaan lisää.(kuten yleesä lääkäritkin)Kertookohan taulukko koulutuksesta vai ammattinimikkeestä,työpaikasta,vai mistä?Voihan olla,että esim.terveydenhoitaja on suomessa sr ja jossain muualla joku muu.Mahdollisuuksia on lukemattomia.
Olivat tittelit vertailukelpoisia tai eivät, fakta on se että hoitalan henkilöitä on suomessa selvästi eniten, eli vähennystarve on ilmeinen.
Jos noissa ulkomaan luvuissa on mukana myös alemman koulutustason henkilöstöä (joka suomessa työskennelläkseen tarvitsisi vielä lisäkouluttautumista?), sehän heinentää suhdetta suomen haitaksi vielä entisestään! Eli että meillä on (yli)koulutettua hoitohenkilöstöä 1,5 kertainen määrä muiden maiden tasoon verrattuna!
OECD-tilastoilla on merkitystä vain, koska ne ovat mahdollisimman vertailukelpoisia eri maiden kesken.
Esimerkki "hospital nurses"-hoitajien OECD-keskipalkkojen tilastointitavan määritelmästä:
Remuneration of hospital nurses
Salaried hospital nurses: Certified/registered nurses actively practicing in public and private hospitals and who receive most of their income via a salary, including fully-qualified nurses (with post-secondary education in nursing) and associate/practical/vocational nurses (with a lower level of nursing skills but also usually registered)....
Määritelmä tilastointitavasta on huomattavasti pidempi ja käsittää maakohtaisia huomautuksia:
http://www.ecosante.org/OCDEENG/260030.html
Olivat tittelit vertailukelpoisia tai eivät, fakta on se että hoitalan henkilöitä on suomessa selvästi eniten, eli vähennystarve on ilmeinen.
Jos noissa ulkomaan luvuissa on mukana myös alemman koulutustason henkilöstöä (joka suomessa työskennelläkseen tarvitsisi vielä lisäkouluttautumista?), sehän heinentää suhdetta suomen haitaksi vielä entisestään! Eli että meillä on (yli)koulutettua hoitohenkilöstöä 1,5 kertainen määrä muiden maiden tasoon verrattuna!
Tarkoitin sitä mahdollisuutta,että suomen luvussa voi olla mukana esim:kouluterveydenhoitaja (joka on koulutukseltaan sr) ja jonkun muun maan luvussa hän ei ole mukana.(koska ei ole koulutukseltaan sr)
Tämä hospital nurses on sitten jo toinen asia.Joka tapauksessa suomessa on varmaankin per capita paljon hoitajia.Nyt sitten vaan päättämään ketkä me siellä lapissa,itärajalla ja saaristossa jätetään itse haavansa nuolemaan tai peräti kuolemaan ja syntymättäkin.Jos kaikki muuttavat hoidon perässä uudellemaalle,niin edes 24% palkankorotus ei riitä yksiöönkään,omakotitalosta puhumattakaan.
terveydenhuollon mallimaassa luku on vieäkin alhaisempi, lähes puolet vähemmän kuin meillä! ja yhtälailla harvaan asuttu ja iso maa kyseessä