joko uskaltaisi asentaa 64 bittisen ubuntu 7.10.
toimisiko siinä kaikki javat ym tilpehöörit?
toimisiko siinä kaikki javat ym tilpehöörit?
32 vai 64
bittinen
251313
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
toimii kaikki mahdollinen jos ei muuten niin chrootin avulla. kokeile pois jos kiinnostaa. vaatii hieman lisää säätöä.
esimerkiksi selaimen java plugin ei toimi
"vaatii hieman lisää säätöä."
Eli, jos haluat vain käyttää järjestelmää, asenna 32-bittisenä.
"esimerkiksi selaimen java plugin ei toimi"
Kuten jo todettiin, saa javatkin toimimaan - kikkailemalla - tai muuten:
http://plugindoc.mozdev.org/linux-amd64.html
Ehei. Ubuntuforumsilta löytyy skriptejä millä nuo flashit jamuut saa toimimaan.
Jos tämä on liikaa
chmod +x skripti
./skirpti
niin ei voi mitään. 32 bittisiä kirjastoja on tarjolla niin, että saa jos välttämättä haluaa 32 bittisen selaimen se onnistuu parin minuuuttiin kopioi liitä syteemillä. Ubuntuforumsilla on stickynä x86_64 alueella ratkaisut noihin. Tietysti jos apua ei halua niin voi mennä vaikeaksi.
Jos tietokoneessa käyttää laskentehoa vaativia ohjelmia niin 64 bittinen järjestelmä on ehdottomasti oikea valinta. Esim taitaa tuo oggenc toimia 50 % nopeammin. Tai jos rippaa DVD:tä kovolle niin ajan säästö voi olla lopulta jopa tunteja.
Tuossa olisi vielä yhden elämää helpottavaan apuskrpitiin linkki
http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=474790
Niin ja jos tykkää vaikka DVD:tä rippailla ja haluaa pysyä 32 bittisessä niin suosittelen dualbuuttia.
mitä eroa on 64 ja 32 bittisellä?
jostain luin että jotkut tietokoneet ovat 32 ja jotkut 64 bittisiä mutta mistä tiedän mikä minun koneeni on?
Prosessoristasi. AMD heitää prossunsa ainakin nimeksi 64 jos se sitä on. Samoin ainakin lähes kaikki dualcoret ovat näitä (AMD X2, Intel Core Duo sitten on niitä semproneita ja celeroneja jossa nuo ilmoitetaan).
Että jotkin kannettavat, kuten Hp 6715s on saatavilla sekä 64 bit että 32 bit prossulla, mutta vaikka koneessa onkin 32 bit prossu, ei sitä saa toimimaan kuin 64 bit versiolla ubuntusta.
Syy miksi näin on, ei ole selvinnyt...
On meinaan omakohtaista kokemusta tuosta mallista.
Prosessorista tietää voiko käyttää 64 bittistä käyttistä. Kuitenkin kannattaa muistaa, että vaikka prosu sitä tukisikin, niin voi silti käyttää sen kanssa myös 32-bittistä käyttistä.
64:sta ei toistaiseksi juurikaan saa lisähyötyä. Ainoa käytännön hyöty tulee siitä, että 64 tukee muisteja 2gb ylöspäin. 32:lla ei voi käyttää kuin maksimissaan 2gb muistia.
Hp Compaq 6715s on tästä poikkeus, piirisarjoissa tai jossakin on jotakin, ettei 32 versio toimi.
Sanoit aiemmassa viestissäsi että tuon läppärin 32-bittisellä suorittimella toimii ainoastaan 64-bittinen Ubuntu mutta tuo ei voi pitää paikkansa, oliko se kirjoitusvirhe vai oletko ymmärtänyt kenties jotakin väärin?
64-bittiset ohjelmistot eivät toimi 32-bittisellä suorittimella mutta 32-bittiset ohjelmistot toimivat myös 64-bittisellä suorittimella.
Tämä runko on ilmeisesti sellainen, jolla käytetään 64 bittisä Athloneita, että 32 bittisiä semproneita.
Omassa koneessa on 32 bit sempron ja siihen ei mene mikään muu (K)Ubuntun versio, kuin 64 bittinen.
Kokeiltu juttu...Ellei tuo Mobiili Sempron ole kuitenkin 64 bit, vaikka niin ei missään mainita?
Pitää varmaan oikein tosiaan syventyä asiaan....
Vista, se pyörii tuossa 32 bit versiona, kuin myös XP,sekä Mandriva ja Suse, mutta jostakin selittämättömästä syystä, vain 64 bittisellä ubuntulla.
Tiedän kyllä, että ei pitäsi näin olla, mutta näin se vaan käytännössä menee.
http://wiki.ubuntu.com/LaptopTestingTeam/HPCompaq6715s?highlight=(laptop)
http://h10010.www1.hp.com/wwpc/fi/fi/sm/WF06a/22095-283449-283449-283449-12434554-13123380.html
Eikä tässä vielä kaikki, wlan on vielä niin mukava versio, että boardcomin ajurit sekä ndiswrapper on toimivinaan, mutta itse yhteyttä et saa, vanhempi malli sensijaan toimii tietojen mukaan ok linuxilla.
Oikeasti.
Esimerkiksi enkoodauksesta saatava ajan hyöty on todella merkittävä.
Linux on avoimenkoodin järjestelmä!!! 64 bittisyyden tuki on todella hyvä.
Ja esimerkiksi jos se juuri sinun softasi toimisikaan natiivisti niin viimeistään chroot pelastaa viimeisenä keinona (n. 30 min homma kopipeistaamista)!!!
Myyttejä:
flash ei toimii - toimiipas
wmv:t ei toimi - toimii Ylen arkisto/areena 64 bittisellä mplayerillä
Näytönohjaimelle ei ole ajureita - onpas
64 bittisyyden edut olemattomia pienellä muistimäärällä - 10 % tehon lisäys työpöytä käytössä, useita kymmeniä laskentatehoa vaativissa tehtävissä
Wine ei toimi - tasan tarkaan toimii ja on Gutsyn repoissakin
Työmäärä toimintakuntoon saamiseksi suunnaton - jep muutama kymmennen min korkeintaan, ehkä sekunteja tai jopa nopeampi
skype ei toimi - toimiipas (katsopa ubuntuforumseilta)
Minä ainakin haluan ottaa kaiken irti omastani. Ostaisitko sinä kaksi gigaa muistia ja asentaisit puolitoista, koska sen yhden kamman kanssa menee kauemmin?
No johan on merkillistä.. mulla on lisäksi kaikki Ubuntut aina kieltäytyneet edes aloittamasta asennusta jos on vahingossa mennyt 64-lätty 32-bittisen romppuasemaan, tulee vain virheilmo että ei ole 64-bittinen järjestelmä? Aina vain oudommaksi on mennyt tämä touhu ;D
Että suurin syy on Vistalle varta vasten tarkoitettu bios....
Siis ylläoleva toteamuksesi kuitenkin vaatii yhtä sun toista pientä ylimääräräistä toimenpidettä, jotta 64-bittinen systeemi toimisi kaikilta osin.
Vielä esitän ennakkoluuloisuuteni ajuritilannetta kohtaan. Väite: 64-bittisiä ajureita erilaisille kummallisille laitteille ei välttämättä ole tarjolla samassa määrin kuin 32-bittiselle systeemille.
Koska 64-bittinen prosessori toimii ongelmitta 32-bittisellä käyttöjärjestelmällä, pääsee siis kuitenkin vähemmällä asentamalla 32-bittisen.
Ensinnäkin Linux on portattu todella monelle arkkitehtuurille hyvin.
Katsos ne ajurit ovat mitä luultavammin avointa lähdekoodia joitakin näytönohjaimia lukuunottamatta.
KYSEESSÄ ON LINUX ei windows!!!!!!!!!!!!!!!! Näytönohjaimille ainakin Nvidian ohjuksille saa ne suljetut 3D ajurit yhtä helposti. Lisäksi Creativen korteille julkaistut suljetut ajurit tukevat ainoastaan tällä hetkellä 64 järjestelmää. Oikeastaan niitä suljettuja ajureja tuskin tarvitaan. Ainakin niiden perässä juokseminen on tyhmää sillä jossain vaiheessa kolahtaa omaan nilkkaan, käytit sitten 32 bittistä tai 64 bittistä.
"Koska 64-bittinen prosessori toimii ongelmitta 32-bittisellä käyttöjärjestelmällä, pääsee siis kuitenkin vähemmällä asentamalla 32-bittisen. "
Entäs jos ostat TV-kortin ja haluat pakata ne tallennukset kovalevylle paremmassa formaatissa niin sitten tulee 64 bittistä todella ikävä.
Näin saat 64 bittisen ubun iskuun:
Mene ubuntuforumsille lataa skripti ja aja ~2 min. No niin sait Flashin selaimeesi. Gutsyssä taitaa sujua ilman tuota. Aaah Java ei toimi. No paketinhallinnalla saat 64 bittiseen toimimaan molemmat 32 bittisen ja 64 bittisen siis MOLEMMAT suoraan. Tuosta saat 32 bittisen selaimen http://swiftweasel.sourceforge.net/ 64 bittiselle ubuntua varten paketoitu. Asennat sen parissa minuutissa. 64 bittinen java pluggari on tulossa. Siinäpä se. Oikeasti. Arvio asennuprosesista n. 10 min maksimissaan normi nettiyhteydellä.
64 bittisestä liikkuu Linux-käyttäjien sisällä ennemmän FUDia, kuin Microsoftin liikkeelle pistämä Linux-FUDi.
Kyllä 64 bittinen Ubuntu toimii aivan mainosti.
Suurin syy "toimimattomuuteen" on se, että ei viitsitä lukea ja etsiä ohjeita, vaan yritetään tehdä joko mutu tekniikalla, tai eri distron ohjeilla/komennoilla.
Toinen paha on harhaluulo siitä Linux on Mikkisoftan tuote ja toimii yhtä kapea-alaisesti kuin Windows.
No niin, kyllähän se ei edelleenkään toimi yhtä hienosti kuin x86-versiot.
Latasin 7.10 64-bittisenä live-dvd:nä ja buuttasin koneen.. siinä missä nykyiset 32-bittiset osaavat käyttää mun näytönohjaimella sentään joko vesaa tai nv-ajuria niin 64-bittinen ei osaa käyttää mitään ajuria, screeni pimenee totaalisesti niin normaalilla buutilla kuin safe graphicissa. Näytön virta-led tipahtaa keltaiseksi mikä tarkoittaa ettei näytönohjaimesta tule mitään signaalia pihalle.
Älkääkä vaan sanoko että "asenna alternatena" tai tekstitilassa, ei todellakaan innosta alkaa taistelemaan kun tilanne on noin paha ettei näyttiksestä tule minkäänlaista signaalia ulos.
Se siitä, 64-bittinen on siis niin paljon erilainen kuitenkin. Kyllähän se harmittaa sillä tottakai haluaisi ottaa koneestaan kaiken potentiaalin irti kun siitä on maksanutkin, se nyt ei vain tunnu onnistuvan tai ainakaan toistaiseksi en halua ruveta vääntämään tuon kanssa. Testaan vielä pojan koneessa sitä kun siinä on vähän "helpompi" näytönohjain josko sieltä tulisi kuvaa ulos.
Tässä muuten linkki yhteen testiin joka ainakin näyttäisi todistavan 64-bittisen ylivertaisuuden puolesta. Pelkkää kotimaata puhuville neuvoksi että "gain" tarkoittaa sitä suhteellista tehoeroa, miinusmerkkiset ovat 32-bittisen eduksi, plusmerkkiset 64-bittisen eduksi niin monta % kuin siinä lukee, joko alkaa kiinnostamaan. Kyllä! Kunhan saisi tuon näyttisongelman ensin ratkaistua .
http://www.scribd.com/doc/363677/Benchmarks-AMD64-in-32bit-mode-vs-64bit-mode-Ubuntu
No saakeli toimiihan t'm'!! kas ''kk;set on viel' hukassa. Toimiiko nää nyt toimii HYVÄ!
Ensin molemmat koneet tuntuivat halvaantuvan pitkäksi aikaa, olin tarkistanut md5summan ja polttanut 2 eri levyä joten epäilin suotta tätä distroa. Toisessa koneessa hyytyi dvd, mitään ei tapahtunut pieneen toviin joten jätin sen yksikseen ja kas kummaa hetken päästä työpöytä olikin ilmestynyt. Omassa koneessa dvd teki töitä mutta näytön signaali katosi pitkäksi aikaa mutta palasi kun X käynnistyi.
Eli olin vähän turhan hätäinen, sori. Kaiken lisäksi molemmat wlanit toimii tässä, sekä rt2500 että zd1211 muuten suoraan mutta niille täytyy osoittaa essid sekä ap jonka jälkeen dhclientilla saan ip-osoitteet.
Eipä tässä mitään, täytynee sitten vähän penkittää näitä versioita niin palaan joku hetki omien testituloksien kera. JOs tehoa tosiaan irtoaa niin sitten menee kovoasennuksen puolelle.
Osa menee miinuksen puolelle. Tilanne tulee muuttumaan. Optimoinnit esim lamesta ja gcc:stä on aika huonot vielä ainkin ubun osalta. Erot on niissä kuitenkin tosi pienet - eli onko sitä eroa oikeasti. Tilanne oli joidenkin benchmarkkien osalta huonompi muutama vuosi sitten, mutta tilanne on tuosta oikeasti edistynyt.
Niin jos haluaa oikeasti ratsastaa 64 bitillä aivan täysillä on Gentoo se paras valinta, mutta muuten kyllä ne laskentatehoa vaativat ohjelmat pyyhkivät niistä 32 bittisistä ohi Ubuntussakin. Joku sanoi, että eron huomasi työpöytäkäytössä kun asensi takaisin kokeilumielessä 32 bittisen rinnalle eli takaisin ei mielellään palaisi :). Mää teen jokun verran videoiden enkoodausta ja ero on selkeä. Ns out-of-the-box on hyvin samankaltainen laitteiden osalta. Ei niissä oikeasti eroa pitäisi olla kuin suorituskyvyssä. Muistia se 64 bittinen hörpää hiukan enemmän, mutta ei paljoa. 1 1 on yhtä nopea molemmilla prossuilla, mutta monimutkaisilla laskutoimituksilla 64 bittinen pesee 32 bittisen selkeästi.
Sitä voi sitten turinoida jälkipolville, kun pappa käytteli 64 bittistä suoritinta täysillä kun se teho oli muille silloin vielä liikaa :)
64 bittinen käyttis on myös hyvä virtuaalipeniksen jatke.
Aloitin penkittämisen lmbenchillä 32-bittisessä mutta pirulainen jymähti noin puoliväliin, harmi. Täytyy tutkia asiaa myöhemmin, lisäksi tarvii varmaankin joku pakkausjuttu tehdä yms. täytyy miettiä tuollaisia arkipäivän konetta rasittavia testejä pelkkien benchmarkkien lisäksi, ehkä siitä sitten saa jonkun käsityksen.
Hitto kun mä olen taas hukannut entiset penkkitulokset, niistä olis nähny mitä ohjelmia käytin ja mitä tuloksia sain, enää tahdo muistaa mutta täytyy vaan kaivella, mulla oli aika hyvä testisarja silloin. Jätin konffaus- ja tuloslistat johonkin jemmaan mutta piru näistä 15 osiosta muista että missä se on.. ;D voi tietty olla että olen heittänyt sen "vanhentuneena" pois.
" 64 bittisyyden tuki on todella hyvä."
Mikäs tuossa on hehkuttaa. Mutta kun Ubuntu on asennettu jo vuosia sitten ja päivitelty versio kerrallaan Gutsyyn asti, silloin kun emolla oli 32-bittinen prossessori, ei ihan hätäiseen viitsi asentaa toimivan 32-bittisen sijaan 64-bittistä.